Mieheni väittää,e ttei rakastakaan minua lainkaan, vaan on valehdellut ja uskotellut itselleen rakastavansa...vaikea uskoa, koska niin aidosti ja oma-aloitteisesti kertoi minulle rakkauudestaan vielä hetki ennen eroilmoitustaan. Voisikohan kyseessä olla vakavaan masennukseen liittyvä ns. tunteiden kadottaminen, sillä ennen kuin mieheni sairastui masennukseen, kaikki oli silminnähden paremmin....Olen todella masentunut nyt itsekin, koska hänen sanomansa siitä ettei minua raksta tuli totaalisena yllätyksenä, enkä voi sitä vieläkään uskoa. Viimeiseen päivään asti oli "normaali" ja kertoi rakastavansa minua...
Hän on elämässä muutenkin myllerrysten kourissa mm. työpaikan suhteen, joten voiskohan koko tämä cocktai aiheuttaa tätä?
Mitämieltä olette? Eikö nyt yleensä terve ihminen pysty tietämään rakastaako vai? Olimme yhdessä 9 vuotta.
Hän on elämässä muutenkin myllerrysten kourissa mm. työpaikan suhteen, joten voiskohan koko tämä cocktai aiheuttaa tätä?
Mitämieltä olette? Eikö nyt yleensä terve ihminen pysty tietämään rakastaako vai? Olimme yhdessä 9 vuotta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee
puhtaasta sydämestä,
hyvästä omastatunnosta
ja vilpittömästä uskosta.
1. Tim. 1:5
Sillä ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.
miehesi kieltää tunteensa. Kuvittelee ettei ole arvoisesi. Liian monta menetystä elämässä saa aikaan sen, ettei usko enää omaan arvoonsa ja hävittää kaiken onnen ympäriltään. On helpompi olla se osapuoli, joka jättää ensin jottei tarvitse tulla jätetyksi. Ja ehkä hän mielessään kuvittelee, että sinun on helpompi elää ilman häntä. Työttömyys kun on monelle häpeän asia- ja etenkin miehille, joita on opetettu siihen, että he elättävät perheen. Totuus on kuitenkin se, että todennäköisesti juuri nyt hän tarvitsisi jonkun kädestä pitäjän. Miesten vain on vaikea myöntää heikkouttaan, mikä on kai kasvatuksen ja kulttuurin tulosta.