onko kannabis huume?

Useissa maissa ei olekkaan muuta kuin huumeita kun apteekkikin on Drug Store eikä Medicine Shop :)

Kannabis luokitellaan huumaavan vaikutuksesta johdosta huumeeksi, mutta alkoholi luokitellaan johonkin muuhunryhmään vaikka senkin voisi ihan hyvin heittää samaan ryhmään kannabiksen kanssa.

Asiasta keskustelaan täällä, koska tämä on sille asialle pyhitetty paikka eikä suinkaan rakennus palsta.

Pää-asiassa täällä keskustelevat samat henkilöt, mutta uusia tulee kokoajan ja myös 'hiljaiset' saavat monenkirjavaa tietoa asiasta.
Ne jotka ovat kiinnostuneita asiasta löytävät kyllä tänne eikä tarkoitus ole alkaa mainostamaan kannabista suurelle yleisölle vaan antaa ihmisille oma vapaa tahto.

alkoholikin.

hamppu on mieto päihde ja olen kirjoitellut myös muille palstoille joiltakin ne poistetaan toisilla sallitaan.lähinnä lain säädöstä olen kirjoitellut sillä lakia voidaan muuttaa jos ja kun tahtoa löytyy.ulkomailla edistystä on tapahtunut mutta suomessa hamppu on jonkin sortin mörkö.hamppu irti huumeista on vaikea pala poliitikoille joilta selkäranka puuttuu.

Hampun kieltolaki

Yleisesti ymmärretään, että hampun kieltolaki johtui yksinomaan siitä, että kasvin lehtiä tai kukkia syömällä tai niitä savukkeessa polttaen, saattoi päihtyä. Vuosisatamme alun historia Yhdysvalloissa paljastaa kuitenkin, miten monet asiat vaikuttivat hampun alasajoon.

1800- luvun alussa oli pieni osa Amerikan kansalaisia löytänyt uuden huvin, kannabiskasvista päihtymisen. 1900-luvun alussa ensimmäiset kontrollitoimenpiteet kirjattiin lakiin. Ensin ne koskivat opiumin ja kokan maahantuojia velvoittamalla heidät maksamaan verokorvauksia tuotteistaan. Tähän lakiin pyrkivät sosiaaliasiain virkamiehet sisällyttämään myös hampun, mutta lääketeollisuus vastusti uudistusyritystä yhteen ääneen, sillä cannabisuute oli Yhdysvalloissa lääkekäytössä mm. väsymyksen, yskän, reumatismin, niveltulehdusten, astman, juoppohulluuden, epilepsian, masennuksen sekä kuukautisvaivojen hoidossa. Se oli yleisin kipulääke ennen kuin aspiriini tuli markkinoille noin vuonna 1900. Hampusta löydetyistä n. 80 kannabinooli-ainesosasta n. 60 yhdisteellä on lääkevaikutuksia. Yhdysvaltain korkein oikeus teki 1925 päätöksen ennakkotapauksen johdosta, että lääketieteellisen praktiikan oli oltava tarkkailtu ja yhdenmukainen, ja sen oli oltava eduskunnan päätäntävallan tavoitettavissa.

Lehdet, kuten The New York Times ( 30.7.1914 ) kirjoittivat, että huumeita, kuten Cannabis Indica, tulisi myydä vain järkeviin tarkoituksiin. Alkoholin kieltolaki velvoitti suitsimaan myös muiden aineiden myynnin. Vuonna 1915 California, Utah Ja Wyoming säätivät lain hampun päihdekäyttöä vastaan. Texasissa tämä laki tuli voimaan 1919, ja Iowa, Oregon, Washington, Arkansas ja Nebraska seurasivat esimerkkiä 1923. ( Lähde 4. s.142 - 145 ) Etelävaltioihin oli vuosisadan vaihteen aikaan saapunut Etelä-Amerikasta kiihtyvänä virtana suuri siirtomaalaisten joukko, joiden oli, kuten entisten orjienkin, vaikea sopeutua emämaahan, sillä rasismi kukoisti. Aikansa "keltainen lehdistö" myötäili kuvaa "laiskoista ja väkivaltaisista meksikolaisista, jotka polttivat marijuanaa."

William Randolph Hearst, suuren sanomalehtiketjun sekä paperi- ja puutavaratehtaiden omistaja, vihasi tummaihoisia ulkomaalaisia, erityisesti meksikolaisia, omakohtaisen kokemuksensa perusteella. Hearst oli menettänyt 800,000 eekkeriä ensiluokkaista metsämaata Meksikossa kapinallisten "Pancho Villa"-sissien vallatessa alueen. Hänen paperitehtaansa tuottivat puuselluloosaa ja jalostivat siitä paperia. Puun jalostus paperiksi oli tuolloin vielä uusi ja kasvava tuotannon ala, joka oli riippuvainen markkinaheilahteluista
( Lähde 4. s.149 )

Kun George W. Schlichten oli patentoinut ja saanut 1917 oikeudet kehittämälleen koneelle, jota kutsuttakoon tässä muokkaimeksi ( engl. decorticator ) hän esitteli sitä myös paperiyhtiöille. Hän on tässä yhteydessä lausunut: "Tulee vielä olemaan aika jolloin puuta ei enää voi käyttää paperiksi. Se tulee olemaan niin kallista ja harvinaista. Meidän on keskityttävä johonkin, jota voidaan tuottaa jatkuvasti … kaksitoista vuotta kuluu, ennen kuin on kasvatettu eekkeri kuusta; kahdessatoista kuukaudessa minulla on kerättynä 50 tonnia kuitua tuotettuna … on suorastaan rikos kaataa alas puita pienen paperintuotoksen tähden."
( Lähde 4. s. 42 ) Sisällysluettelo

Laitteen ilmaantuminen markkinoille olisikin järisyttänyt puusellun tuotantoa, mutta vei vuosia, ennen kuin laite saatiin teollisuuden palvelukseen - ja sekin tapahtui liian myöhään. On selvää, että Hearst huolestui hamppukuitujen mahdollisuuksista kaventaa omien tehtaidensa kilpailuasemaa. Johtuneeko osin tästäkin, mutta Hearstin sanomalehdissä oli vuosien 1920 - 30 valtavasti artikkeleita, joiden keskeinen tarkoitus oli saada hamppu kiellettyä koko maasta.

Toinen yhteensattuma oli, että samanaikaisesti kun Henry Ford ja hänen perässään monet muut yhtiöt, kehittelivät synteettisiä tuotteita erityisesti hampun biomassasta, patentoi Du Pont - yhtiö 1937 prosessin, jolla öljystä ja kivihiilestä saadaan tehtyä polttoaineen lisäaineita, kuten tetraetyyli. Samanaikaisesti patentoitiin myös sulfiitti- ja sulfaattimenetelmät, joilla voi kehittää selluloosaa puusta ja tuottaa myös uusia synteettisiä kuituja, kuten mm. nailon, sellofaani ja muut muovit. Kun Ford ja muut yhtiöt olivat valmiita luomaan hampun hiilihydraateista kaikki tuotteet, mitä petrokemian tuotanto hiilivedyistä oli toteuttanut, olikin jo myöhäistä.
( Lähde 4. s.149 )

Suuri osa kansalaisista ei vielä tuohon aikaan osannut yhdistää "meksikolaisen marijuanan" ja peltojen kuituhampun olevan sama kasvi. Heidän huolensa kuitenkin kasvoi sanomalehtien kauhistelevansävyisistä artikkeleista. Vuonna 1935 Henry J. Anslinger, Amerikan huumeyksikön ( Federal Bureau of Narcotics ) johtaja, julkaisi laajan kampanjan jossa kerrottiin hampun väärinkäytön vaaroista varsin pelottavin esimerkein. Näitä julkaistiin mm. Hearstin Washington Herald-lehdessä ( mm. 12.4.1937 ) ja American magazine - lehdessä ( july of 1937 ). Aiheesta julkaistiin myös samantasoisia elokuvia. Anslingerin tarkoituksena oli juuria hamppu pois Amerikasta kokonaan, ja siinä hän onnistui vuonna 1937, vaikka soraääniäkin kuului. Muiden muassa Kansallinen öljysiemeninstituutti ja Amerikan lääketieteen yhdistys ( American Medical Association ) tunsivat menettäneensä jotain hyvin tärkeää. ( Lähde 1. s. 26 - 29 )

Vielä kerran muuttui suuntaus, kun USA tarvitsi hamppukuitua toisen maailmansodan aikana. Japanilaisten katkaistua amerikkalaisten hamppukuituyhteydet Manillaan vuonna 1941, ryhtyivät amerikkalaiset itse kasvattamaan kuituhamppua. Propagandaelokuvan " Hemp for Victory" ( U.S.Dept. of Agriculture, 1942 - 14 min. ) nähtyään oli maanviljelijän kuitattava näkemänsä nimilistaan ja vastaanotettava hampunviljelyopas. Jokainen hamppua kasvattava maanviljelijä ja hänen poikansa saivat vapautuksen sotapalveluksesta. Niinpä vuonna 1942 hallituksen pyynnöstä istutettiin 36000 eekkeriä ( 4047 aaria ) hamppua, ja 1943 50000 eekkeriä. Sodan jälkeen hamppu kiellettiin jälleen nopeasti. ( lähde 3. s. 74 )

Kieltolain voimaantulon jälkeen hamppukuitua tilattiin yhä kolmansista maista. Henry J. Anslinger oli FBN:n ( myöh. Drug Enforcement Administration eli DEA ), johtaja 31 vuotta. Hän saavutti 1961 toisen merkittävän lainmuutoksen, kun YK päätyi kieltämään hampunkasvatuksen länsimaista ( jäsenmaistaan ), ja välillisesti koko maailmasta.( Lähde 4. s. 164 - 166 )
kopiotu suoraan www.kukin.to sivuilta.