Oli vakava varoitus kuinka rahaan on suhtauduttava. Täällä taas näyttää asia tulleen käsittelyyn. Se että silloin lama tuli oli minulle ainakin selvä jo muutamia vuosia ennen sen puhkeamista.
Silloin avattiin mahdollisuus ottaa lainaa ulkomailta yrityksille. Sitä mahdollisuutta sitten käytettiin Suomalaisella hulluudella hyväksi. Se oli vähän samantapaista kun ennen Bingo-hullutus täällä Pohjanmaalla. Muista jonkin ajan kun minullekkin tuli vähintäinkin joka viikko jonkin pankinkirje jossa kaupattiin lainaa. Houkuttimena oli alempi korko kun kotimaisessa rahassa. Ei ollut muka mitään devalvaatiopelkoa, muodostettaisiin sellainen kori jossa on Hollannin Guldenia, Saksan markkaa, Ranskan Frangia ja mitä nyt vielä löytyy. Se konsti piti tepsiä. Minä en uskonut moiseen selitykseen silloin onnekseni.
Alkuvuosina oli kaikki korkomenot ihmisillä vähennettäviä verotuksessa. Otettiin lainaa pelkästään verojen alentamiseksi, täysin tyhmää hommaa. Sitten kyllä se mahdollisuus poistettiin Holkerin hallituksen verouudistuksessa, mutta vahinko oli jo sattunut. Ihmisiä kyllä varoitettiin kuluttamasta liikaa. Varoittajina olivat pääasiassa Suomen Pankin pääjohtaja sekä Pääministeri. Heille pääasiassa irvailtiin. Vielä eduskuntacvaaleissa tehtiin Holkerin silakasta erään puolueen vaalimainos. Oppositiolla oli määrävähemmistön takia mahdollisuus estää valtion menojen supistukset. Aho silloin ei suostunut asioista edes neuvottelemaan. Erittäin tyhmää.
Kun sitten myös N-Liitto kaatui ja kaupasta hävisi 20% olimme kusessa. Velkoja piti yritysten hoitaa. Velathan piti Suomalaisten pankkien välittää ja myös lyhennykset hoitaa ajallaan. Takaukset olivat useimmiten nimellisiä, eli arvottomia. Valtion kontalle siirtyi sitten velkojen maksu jotka pankit oli yrityksille hopottaneet. Suomen pelasti sitten se ettei valtiolla ollut juurikaan omaa velkaa. Valtio pystyi velkaantumaan lisää, sitä kyllä sitten otetiinkin.
Mutta se on pääasia että selvittiin.
Silloin avattiin mahdollisuus ottaa lainaa ulkomailta yrityksille. Sitä mahdollisuutta sitten käytettiin Suomalaisella hulluudella hyväksi. Se oli vähän samantapaista kun ennen Bingo-hullutus täällä Pohjanmaalla. Muista jonkin ajan kun minullekkin tuli vähintäinkin joka viikko jonkin pankinkirje jossa kaupattiin lainaa. Houkuttimena oli alempi korko kun kotimaisessa rahassa. Ei ollut muka mitään devalvaatiopelkoa, muodostettaisiin sellainen kori jossa on Hollannin Guldenia, Saksan markkaa, Ranskan Frangia ja mitä nyt vielä löytyy. Se konsti piti tepsiä. Minä en uskonut moiseen selitykseen silloin onnekseni.
Alkuvuosina oli kaikki korkomenot ihmisillä vähennettäviä verotuksessa. Otettiin lainaa pelkästään verojen alentamiseksi, täysin tyhmää hommaa. Sitten kyllä se mahdollisuus poistettiin Holkerin hallituksen verouudistuksessa, mutta vahinko oli jo sattunut. Ihmisiä kyllä varoitettiin kuluttamasta liikaa. Varoittajina olivat pääasiassa Suomen Pankin pääjohtaja sekä Pääministeri. Heille pääasiassa irvailtiin. Vielä eduskuntacvaaleissa tehtiin Holkerin silakasta erään puolueen vaalimainos. Oppositiolla oli määrävähemmistön takia mahdollisuus estää valtion menojen supistukset. Aho silloin ei suostunut asioista edes neuvottelemaan. Erittäin tyhmää.
Kun sitten myös N-Liitto kaatui ja kaupasta hävisi 20% olimme kusessa. Velkoja piti yritysten hoitaa. Velathan piti Suomalaisten pankkien välittää ja myös lyhennykset hoitaa ajallaan. Takaukset olivat useimmiten nimellisiä, eli arvottomia. Valtion kontalle siirtyi sitten velkojen maksu jotka pankit oli yrityksille hopottaneet. Suomen pelasti sitten se ettei valtiolla ollut juurikaan omaa velkaa. Valtio pystyi velkaantumaan lisää, sitä kyllä sitten otetiinkin.
Mutta se on pääasia että selvittiin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jäbä (=mvv?): "Oppositiolla oli määrävähemmistön takia mahdollisuus estää valtion menojen supistukset. Aho silloin ei suostunut asioista edes neuvottelemaan. Erittäin tyhmää."
Epätoivoista Holkerin "rakennemuutos" hallituksen virheiden kaatamista Ahon niskaan!
Lamanrakentajakeisarit - Erkki Liikanen (sd) ja Matti Louekoski (sd) tekivät valtiovarainministerinä työn - eikä siinä paljon oppositiota kuunneltu! Hallituksen esitykset tuolloinkin antoi Mauno Koivisto, joka ei tiennyt taloudenpidosta sen enempää kuin Korkeasaaren paviaanit.
Nyt molemmat pöhnäaivot ovat Suomen Pankissa lepotuolissa loikoilemassa tuhotöidensä kunniaksi - irvokasta! Miehet, joiden päätöksien vuoksi niin monta suomalaista teki itsemurhan tai menetti terveytensä ja elämänsä.
Onneksi palstan säännöt estää yllyttämästä ketään tekemään heille mitään rikosta!
olleen yhdenkin Pääkirjoituotsikon, se oli , Hallitus makaa rahakasan päällä.
Ajan henki oli ,kaikkille vain paljon ja nopeasti. Ei tietenkään oppositiota voi paljoa syyttää, mutta oma vastuu on silläkin. Ahohan sai sitten myöhemmin silakkansa käyttää. Paasio pani päänsä pensaaseen, eikä osallistunut muuta kun haukkumaan Ahon hallitusta. SAK- teki myös hallituksen toiminnan vaikeaksi.
Mutta kuitenkin Ahon hallituksen toimien ansiosta vielä nytkin pärjäillään kohtuullisesti.
...sitten oli vielä se erittäin siunauksellinen vahvan markan politiikka.
silloin jos työttömyys on suurta ja viennissä vaikeuksia. Silloinhan oli tilanne, että työllisyys oli hyvä, vietävää ei olisi riittänyt kuitenkaan. Tilanne sitten muuttui nopeasti.
Rahat käytettiin väärin mitkä ulkomailta lainattiin, lähinnä kulutukseen ja seiniin. Estiksi tuotiin tavara velaksi ulkomailta, sitten se myytiin kuluttajalle velaksi ulkomaisella rahalla. Eihän mikään talous tuollaista kestä.
Pankit eivät osanneet ottaa vastuuta lainoituksestaan, vaan lainasivat kaikille joille saivat lainattua. Pankin vastuu on erilainen kun muun yrityksen, nyt he sen ehkä tietävät.
Harri Holkeri aloitti pääministerinä jo vuonna 1987, eikä hän vielä silloin varoittanut lainanotosta. Pitihän uuden pääministerin päästä näyttämään, kuinka talouden pyörät pyörivät hänen hallituskaudellaan. Eivät pääministerit yleensäkään ryhdy hillitsemään investointeja muuten kuin pakon edessä.
Ensimmäiset toimet ylikuumenneen tilanteen hillitsemiseen tehtiin vasta vuoden 1989 budjettia sorvattaessa. Siihen kuului jokin ylimääräinen leimavero uusien rakennusten rakentamista suunnitteleville. Varmaankin hyvä idea, mutta tuli myöhässä. Jo runsas vuosi myöhemmin lama oli alkanut ja tarvittiin elvyttämistoimia.
Holkeri ei myöskään varoittanut ihmisiä sijoittamasta rahojaan pörssiosakkeisiin, joita noin vuodesta 1985 lähtien ryhdyttiin kauppaamaan pankkien toimesta tavallisille ihmisille, mikä oli ennenkokematonta. Ehkä musta maanantai 19.10.1987 hieman säikäytti, mutta kun suuremmilta vaikutuksilta selvittiin, sama touhu sai jatkua.
Paljon on kiinni myöskin siitä, miten asia sanotaan. Kahvinjuonti-Holkeri oli surkea viestijä ylipäätäänkin. SDP:n hymyilevillä valtiovarainministereillä Liikasella ja Louekoskella ei ollut uskottavuutta penninkään vertaa.
Mauno Koivisto ja Rolf Kullberg olivat luonnostaan uskottavampia ja oman edun päivänpolitiikan ulkopuolella, mutta pitivät liian pitkään kiinni vahvasta markasta. Niin suuri heidän sananvaltansa oli, että niin Holkeri kuin Ahokin pitäytyivät samalla linjalla.
saa kukaansen ajan päättäjistä.
Mutta kyllä minulle on jäänyt mieleen monet ,varsinkin Kullberin varoittelut kulutusjuhlista. Kyllähän Holkerilla oli kokemattomuutta mukana, mutta tilanne oli myös ennekokematon.
Tilannetta yritettiin hillitä korkeilla koroilla mitkä tekivät ulkomailta lainatun rahan vieläkin edullisemmaksi. Näihin korkeisiin korkoihin kaikki kaatui ja N-Liiton kaupan loppumiseen.
Tutkijoille olisi töitä 90-luvun laman
tutkimisessa,mutta he eivät uskalla
puutua siihen kolmenmetrin kepilläkään.
Seurauksena olisi urakehityksen pysähtyminen
ja demari ja media mafian kosto.Miten ihmeessä
Suomi ajautui historiansa suurimpaan lamaan
kun presidenttinä oli sodanjälkeisen ajan
täysin ylivertaisin "talousmies" Koivisto?
Tuhansissa on ne median jutut joissa Koiviston
talousmies "taitoja" ylistettiin.Prof Juhani
Suomi tutki Koiviston alkuvuosia ja julkaisi
kirjan Pysähtyneisyyden vuodet.Tästä raivosi
demari ja media mafia,jopa hänen henkistä
tasapainoaan epäiltiin (Lipponen ,Hämeen-sanomat ym),aivan samaantyyliin kuin ennen itäisessä
unionissa.
mieltä, mitään ja ketään säästämättä. Vastaisuudenkin varalle olisi hyvä tietää mitä ei saa tehdä.
Kyllähän tosi on, Koiviston silloinen ylivertaisuus, häntä kunnioitettiin ylipaljon. Hallitus oli kyllä Koiviston alammainen, myös talouasioissa.
Koivisto oli talousoppinsa saanut suljetuntalouden aikana, ei ymmärtänyt mitä rahahanojen vapauttaminen sai aikaan. Mutta pankeissa ainakin piti talousneroja olla, mutta he olivat kaikkein pahimpia.
Nyt on lainanotossa vähän samoja piirteitä, mutta toivotaan parempaa.