Olen ollut tipattomana marraskuun alusta saakka.Aika on pisin selvä jakso juomishistoriassani.Tukenani on ollut antabuslääkitys.Sen avulla olen saanut kokea miltä päihteetön elämä tuntuu.Ei ole tarvinnut miettiä ottasko vai ei,energiaa on säästyny muuhun.Mielestäni hyvä lääke apuna jos on motivoitunut asiaan.
Antabuskokemukseni
nasukasa
7801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Myös antabus on sallittu tukikeppi raittiuteen minusta. Toivon sinulle monia tulevia kuukausia ilman alkoholia ja sen huomaamista, mitä kaikkea elämä tarjoaa ilman pään sekoittamista. Tavallisessakin elämässä on kuoppia ja niitä ei hoideta alkoholilla. Jos joskus lopetat antabuksen ja mieleen tulee "helpotus" viinasta, niin nuku ainakin yö ja mieti tarkasti kannataako.
Olet luultavasti tehnyt elämäsi kannalta erittäin hyvän ratkaisun ja kaikkea hyvää toivotan.
henkiseen kanttiin, motivoitumiseen, mutta Antabus itsessään viinan himoa ei poista, vaan se "yläkerran uudelleenjärjestely."
Antabus toimii jarruna, kun tiedostaa alkoholin aiheuttavan pahoinvointia kuurin aikana.
Itse olen jo pitkään käyttänyt antabusta enkä koe tarvetta ryhtyä mainitsemaasi "yläkerran uudelleenjärjestelyyn". Se voi olla liian rankka urakka ja näinkin pärjään hienosti eli jokainen meistä taaplaa tyylillään eteenpäin!
Viime syksynä sain tervkeskusläkäriltä Antabus-reseptin,kun itse sitä pyysin. Olin lopen kylästynyt siihen, että otanko vaiko en. Ajatelin huojentuneena,että tähän loppuu seki tyhjänaikainen arvuuttelu. Ei loppunut. Sain Antabuksesta helvetillisen ihottuman, raavin yökaudet ja toivoin sen menevän ohi,ei mennyt. Lääkäri käski lopettaa.
Niin toivoin, että Antabus ois mua auttanut... Auttoihan se, menihän siinä kuukausi ja ylikin ilman alkoholia.
OLin hirveän pettynyt ja muka oikeutettu juomaan. Nyt käyn terapiassa ja toivon siitä apua.
388567567567
Yritä typerä pentu aikuistua, edes vähän.
Ja lopeta vanhojen viestien tonkiminen.
Se olin minä.