(osittainen nosto alempaa)
Suomen talous kehittyy vanhojen EU-maiden parhaiten yhdessä Irlannin kanssa. Työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa voimakkaasti. Valtioontalous on kunnossa. Toisaalta vähenevät työpaikat, mutta toisaalla niitä syntyy enemmän.
UPM:nkin on säilytettävä kannattavuutensa, muutenhan kaikki sen työpaikat ovat vaarassa. Nykyisessä globaalissa kilpailussa ja unionin ja paljolti myös koko maailman käsittävän vapaakaupan ja vapaiden pääomaliikkeiden oloissa ei ole mitään mahdollisuuksia alkaa ylläpitämään yhtiöiden tai valtion toimesta kannattamatonta tuotantoa.
Jos niin tekisimme, meidän pitäisi eristäytyä kansainvälisistä yhteisöistä ja alkaa oma suljettu taloudemme. Silloin tosin olisi epävarmaa, kävisivätkö muut kauppaa kanssamme lainkaan. Mutta halvalla löytyisi varmaan aina ostajia. Sen seurauksena meille kävisi niin kuin N-liitolle. Siellähän ei kannatavuutta edes mitattu, siellä kaikki tuotantokin oli valtion hallinnollisten määräysten ylläpitämää. Valtio takasi kaikille jonkinlaisen työpaikan nälkäpalkalla tosin. Kaikille taattiin myös asunto, se taas saattoi johtaa parin perheen asumiseen samassa huoneessa. Hinnat ja palkat määrättiin myös valtion toimesta. Asia johti maan taloudelliseen romahtamiseen ja koko N-liiton hajoamiseen. Siitä toisaalta oli maailamanlaajuiset myönteiset seuraukset: pääsimme eroon viime vuosisodan pahimmasta vitsauksesta, kommunismista.
Suomen talous kehittyy vanhojen EU-maiden parhaiten yhdessä Irlannin kanssa. Työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa voimakkaasti. Valtioontalous on kunnossa. Toisaalta vähenevät työpaikat, mutta toisaalla niitä syntyy enemmän.
UPM:nkin on säilytettävä kannattavuutensa, muutenhan kaikki sen työpaikat ovat vaarassa. Nykyisessä globaalissa kilpailussa ja unionin ja paljolti myös koko maailman käsittävän vapaakaupan ja vapaiden pääomaliikkeiden oloissa ei ole mitään mahdollisuuksia alkaa ylläpitämään yhtiöiden tai valtion toimesta kannattamatonta tuotantoa.
Jos niin tekisimme, meidän pitäisi eristäytyä kansainvälisistä yhteisöistä ja alkaa oma suljettu taloudemme. Silloin tosin olisi epävarmaa, kävisivätkö muut kauppaa kanssamme lainkaan. Mutta halvalla löytyisi varmaan aina ostajia. Sen seurauksena meille kävisi niin kuin N-liitolle. Siellähän ei kannatavuutta edes mitattu, siellä kaikki tuotantokin oli valtion hallinnollisten määräysten ylläpitämää. Valtio takasi kaikille jonkinlaisen työpaikan nälkäpalkalla tosin. Kaikille taattiin myös asunto, se taas saattoi johtaa parin perheen asumiseen samassa huoneessa. Hinnat ja palkat määrättiin myös valtion toimesta. Asia johti maan taloudelliseen romahtamiseen ja koko N-liiton hajoamiseen. Siitä toisaalta oli maailamanlaajuiset myönteiset seuraukset: pääsimme eroon viime vuosisodan pahimmasta vitsauksesta, kommunismista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Otsikoissa myönteisesti yllättynyttä huomiota.
... olen ymmärtänyt, että maailma toimii nyt markkinoiden ehdoilla ja meilläkään ei muuta mahdollisuutta. Koklipit ovat uusliberaalia talouspolitiikkaa sokeasti ihannoivia äärioikeistolaisia, jotka mielellään jättävät ihmiset oman onnensa nojaan markkinoiden rattaisiin. Nykyinen Vanhasen hallitus on nostanut maan sosiaalista ja alueellista tasapainoa Lipposen ja Niinistön jäljiltä aito alkiolaiseen tapaan, että "heikompaa ei jätetä".
Katso parhaillaan TV:stä tulevaa ohjelmaa, joss Jouko Ahonen sanoi, miten asia on.
Ennen meillä paperiteollisuudessakin oli Serlachiuksen ja Waldenien kaltaisia patruunoita, jotka kantoivat vastuuta myös työläisistään.
Nyt on vain kvartaalikapitalismin edustajia, joille ei riitä enää mikään. Metsäteollisuus tahkoaa suurempia voittoja kuin koskaan ennen, mutta omistajien pitää saada yhä vain enemmän.
Kyllä nyt olisi tilaus vallankumoukselle, kun olis vain sen tekijöitä. Prrrr--le.
Suomi kukoistaa - Vanhasen hallituksen politiikasta huolimatta.
90 luvun lamasta noustiin kun idänkaupalla ja devalvaatioilla pöhöttymään päästetty kansantaloutemme saneerattiin kilpailukykyiseksi. EU:n osana pääsimme ICT huuman harjalle, osin onnellakin teleliikenteen vapauden avulla.
Kokoomuslaiset valtiovarainministerit - Viinanen ja Niinistö - takasivat valtiontalouden tasapainon ja verotulojen kasvun aidolla tuotannon lisäyksellä. Lipponen piti toisaalla Ay-liikkeen aisoissa, kasvumme perustui viennin vetoon ja aitoon lisäarvon tuottamiseen
Valta vaihtui 2003 ja sen mukana talouspolitiikan perusteet. Palattiin kotikutoiseen menoon, sisäisen kysynnän tukemiseen aidon lisäarvon tuottamisen sijaan. Kotimarkkinakysynnän tukeminen ja kansantuotannon painopisteen siirtyminen palveluihin on pitänyt näennäiskasvua yllä.
Kepulaisen pääministerin aikana työtaistelut ovat yleistyneet. Julkisen sektorin velkaantuminen on taas kasvanut, kuntien ahdingon myötä. Kansantalouden perusta rapautuu, punamulta vain myhäilee ja valmistautuu tuleviin vaaleihin kun pitäisi tehdä rajujakin ratkaisuja.
Kepu on raskaasti epäonnistunut suitsimaan demarien politiikkaa, se on ollut päinvastoin tukemassa SDP-SAK:n valtaa. Onneksi aiempien hallitusten vastuullinen taloudenpito on kantanut näinkin pitkälle, mutta muutos on nyt väistämättä saatava aikaan, ja saadaankin, sillä niin monet ymmärtävät nyt miten turmiollista Kepun valtaan pääsy on maallemme.
... aikana tämä myönteinen kehitys on kiihtynyt. Työtaistelut eivät ole hallituspolitiikkaa, vaan työmarkkinapolitiikkaa, eikä niihin hallituksen pidä sekaantua.
Lipposen ja Niinstön aikana laskettiin kunnille menevää valtionosuutta niin, että vielä 90-luvun alussa ne muodostivat puolet kuntien tuloista, Lipposen lopetettua neljänneksen. Vaikutus alkoi näkyä viime vuosina. Nykyhallitus on niitä roimasti lisännyt, mutta tasapainoa ei vielä olla saavutettu. Kuntataloutta rasitti vielä Lipposen älytön keskittämispolitiikka lähinnä Helsingin seudulle, mikä kurjisti maakuntien sekä Helsingin seudun kuntia. Nyt ollaan tuotakin korjaamassa ja tulokset alkavat näkyä.
Tuöpaikkoja vähenee ja työpaikkoja syntyy. Se on ihan totta. Pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota myös siihen, minkälaisia työpaikkoja syntyy ja minkälaisia lopetetaan. Tämä saldo ei välttämättä ole hyvä. Uudet työpaikat tuppaavat syntymään matalapalkkaisille palvelualoille ja vientiteollisuustyöpaikkoja ei ehkä synny ihan toivotussa tahdissa. Kuitenkin olisi erittäin tärkeää, että vientiteollisuuden tuottamat hyödyt valuisivat laajalti meidän kaikkien hyväksi. Nyt yhä enemmän talousvetureiden tuotoista menee pääomatulojen muodossa ulkomaille.
Oiva kirjoituksesta välittyy myös EU-myönteisyys. Minkäpä muun ansiosta monet suomalaiset yritykset nyt yltävät historiansa parhaisiin tuloksiin. Kepulaisena Oiva ei julkea ihan suoraan kehua EU:ta, joten pitää käyttää väljempiä ilmaisuja.
Oiva lienee väärässä siinä, että ns. kommunistimaissa ei mitattu kannattavuutta. Kyllä siellä mitattiin. Yleensä mittaukset tapahtuivat veraamalla 5-vuotissuunnitelmia toteutuneeseen tulokseen. Tulos oli taas se, mitä vuosittain tuotettiin. Markkinatalouden termein voisi puhua liikevaihdon määrästä. Koska talous oli kaikilta osin valtiontaloutta, kannattavuuden mittana kai oli se, velkaantuiko valtio vai ei. Neuvostoliitto tuskin pääsi pahasti velkaantumaan siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät länsimaat myöntäneet sille lainoja. Velkaantumista syntyi vain tällaisia pieniä poikkeusmaita kuten Suomea kohtaan bilaterilaarikaupan seurauksena. Neuvostoliitonkin talous olisi ulospäin näyttänyt paljon kannattavammalta, jos sotilasmenot olisivat pysyneet suhteessa esim. suomalaiselle tasolla.
En halua puolustaa sosialistisia järjestelmiä, koska kyllä ne tehottomia ja byrokraattisia olivat, mutta luulen silti, että järjestelmän toimivuudesta on sittenkin hieman vääristynyt kuva juuri sen takia, että NL oli totalitaristinen sotilasvaltio enemmän kuin sosialistinen talousvaltio. Sosialismissa NL:lla oli kylläkin hyvät edellytkset toimia maailman maista, koska se oli pitkälle raaka-aineomavarainen. Vain Yhdysvallat olisi pystynyt kisaamaan sen kanssa tässä mielessä tasapäisesti.
En olisi aivan saletti siitäkään, että kommunismi olisi pahin kokemamme vitsaus. Tähän saadaan varmasti uusi päivitys sanokaamme sadan vuoden päästä. Liberalistinen kapitalismi voi nimittäin muodostua ihmiskunnalle vieläkin pahemmaksi vitsaukseksi, jos eräät näkyvissä olevat uhkakuvat alkavat toteutua. Pahimpia näistä uhista ovat ympäristön saastuminen ja sen mukanaan tuomat ilmastomuutokset. Toisena eräiden raaka-aineiden hyödyntäminen loppuun, mistä voi aiheutua vakavia talouskriisejä, mitkä taas voivat johtaa muunkaltaisiin kriiseihin.
Kolmas vitsaus on systeemin mahdollinen romahtaminen sitä kautta, että talousjärjestelmän hyödyt valuvat kiihtyvässä tahdissa yhä harvempien hyväksi. Sellaisessa systeemissa tulee ennen pitkää omat sisäiset talouden lainalaisuudet vastaan. Neljäs ongelma on kapitalismia vaivaava riistotalouden luonne. Imperialistisen riiston kohteena ovat raaka-aineita omaavat kehitysmaat. Tämä puolestaan johtaa mm. terrorismiin, josta olemme kokeneet jo esinäytöksiä.
Eipä ole Mielipidepankilta näemmä vielä sosialismin ihannointi kadonnut. Kommunismin perään haikaillen veistellään puutaheinää.
Kommunismimaissa tuotantoa kyllä mitattiin, muttei tuottavuutta. Ja siinä on pieni ero. Esimerkiksi rautateiden tuotantoa mitattiin tonnikilometreillä. Niinpä rautatiekuljetuksista vastaavien kannatti vaikkapa sementtiä Tallinnasta Leningradiin kuljettaa Vladivostokin kautta. Tuli pirusti tonnikilometrejä ja tuotantoennätyksiä saatiin rautateillä tehtyä. Tuottavuudestahan moisessa ei ollut tietoakaan.
Kommunismi onnistui myös tuhoamaan ympäristöä vaikka markkinataloutta tuossa siitä syytät. Entisistä kommunistisista ihannevaltioistasi ei yhdellekään voi antaa edes pientä tunnustusta ympäristöteoista, päin vastoin. Kierrätystä toki esiintyi, mutta se oli sitä että sähköjohdoista varastettiin kupari ja myytiin pimeille raaka-ainemarkkinoille.
Eikä raaka-aineet maailmasta lopu minkään talousjärjestelmän vuoksi, kyllä sosialistinen järjestelmä kuluttaa ihan samoja raaka-aineita kuin kapitalistinen. Ja paljon holtittomammin.
Minulla ei ole mitään syytä ihannoida itänaapurin sosialistista menoa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvoisin kritiikittömästi uusliberalistista kapitalismia. Monet sosialismiin melko tunneperäisen vihamielisesti suhtautuvat tuntuvat olevan yhtä kritiikittömiä kuin tunneperäisen myönteisesti sosialisimiin suhtautuneet. Minä en halua kuulua kumpaankaan tällaiseen joukkoon.
Sosialistiset maat tuhosivat surutta ympäristöä. Siinä olet oikeassa. Ne eivät kuitenkaan kyenneet niin mittavaan tuhoon, mikä nyt on näköpiirissä. Se johtuu siitä, että niiltä loppui tuhoamisaika kesken.
Kapitalismi on tuhonnut ympäristöä moninverroin enemmän kuin siinäkin asiassa tehoton sosialismi.
Tässä hyvä todiste miten paperiteollisuuden ahneus on tuhonnut Suomen metsiä:
Satelliittikuva, jossa on 250 m resoluutiolla suurin osa Suomea ja naapureita näkyvissä.
http://veimages.gsfc.nasa.gov//5191/Finland.A2003079.0950.250m.jpg
Eroa todella on; talvisessa kuvassa esim. Karjalan kohdalla Venäjän tuuheat metsät erottuvat tummina Suomen hakkuita vastaan...
... enemmän kuin koskaan ja ven vuotuinen kasvu on suurempi kuin koskaan. Ei ole mitään mieltä, verrata Venäjän puolella Suomen rajan läheisyydessä olevia tummia metsiä. Se johtuu siitä, että venäläisten kannalta ne ovat syrjäisellä rajaseudulla, eivätkä he pysty niitä hakkaamaan ja kuljettamaan pois. Sieltähän suomalaiset niitä hakkaavat ja kuljettavat tänne. Venäjäällä kyllä riittää metsää heidän kehittymättömälle metsäteollisuudelle paremmiltakin paikoilta.
... vain tuotannon määrää, ei sen tuotantokustannuksia, ei laatua, ei markkinoitavuutta. Määrät vielä ilmaistiin usemmiten tonneina. Se johti, että tehtaat tuottivat tosi painavia koneita ja muita tuotteita. Joku tuolla osuvasti sanoi, että kuljetuksia mitattiin tonnikilometreina. Niinpä Uralilta tuotiin Moskovan seudulle ja etelämmäksikin rakennussoraa, syntyipä tonnikilometrejä.
"Oiva kirjoituksesta välittyy myös EU-myönteisyys. Minkäpä muun ansiosta monet suomalaiset yritykset nyt yltävät historiansa parhaisiin tuloksiin. Kepulaisena Oiva ei julkea ihan suoraan kehua EU:ta, joten pitää käyttää väljempiä ilmaisuja."
Ihan uteliaisuudesta vain kysyn, että mitä tekemistä EU:lla on firmojen hyvän tuloksen kanssa?
Onko ylivahva euro ja päästökaupan avulla taivaisiin keinoteltu sähkön hinta oikeinkin suureksi siunaukseksi suomalaiselle paperiteollisuudelle?
Juuri noin on tilanne. Sen huomaa jokainen itsekin, kun menee rajan taakse itään. Metsät sankkenevat välittömästi.
Ero on selvin Kannaksella, mutta myös Laatokan Karjalassa ja Vienan Karjalassa puuta lienee kuutioina neliökilometrillä keskimäärin ainakin kaksinkertainen määrä kuin meillä. Sen voi hyvin päätellä tuosta satelliittikuvastakin.
Mistä se johtuu? Ahneudesta, sekä teollisuuskapitalistin että metsiä omistavien maajussien ahneudesta. Meidän metsämme on hakattu ja pakattu kapitalistin pussiin.
Teollisuuskapitalistimme on jo kauan ollut juuri noiden Venäjän metsien varassa, mutta nekään eivät enää riitä tyydyttämään sen pohjatonta ahneutta. Ja tähän on tultu.
Mutta pian tulee aika, jolloin porvarin perse tervataan!
Minä lopetan suunsoiton tähän ja ryhdyn tahollani toimiin, joita tarvitaan. Vaviskaa, kokoomus- ja kepukapitalistit, hetkenne koittaa pian!
Kirjoitat asiaa.