Olemme saaneet lukea maailmalta monia viestejä viljelykasvien geenimuuntelusta, puolesta ja vastaan. Maatalousbisneksen suurmaat USA, Brasilia ja Argentiina ovat tämän kehityksen kärkimaita. Samat tahot ovat myös vaatimassa täydellisen vapaata kauppaa kaikkien maiden välillä. WTO:n vaatimukset ovatkin saaneet EU:n polvilleen näiden mahtimaiden edessä. Suomessakin vaaditaan vapaata kaupankäyntiä, lähinnä kehitysmaiden etujen vuoksi. Myös kotimaisia poliittisia ja talouspoliittisia syitä on olemassa.
Suomalainen Kemira GrowHow on tehnyt avauksen siemenkaupan alueella. Kaupassa Kemira hyödyntää yhteistyötä DLA Agron kanssa, joka on tanskalainen yhtiö. Myös K-Maatalous tuo ulkomaista siementä Suomeen. Sillä on sopimus ruotsalaisen Svalöf Weibullin kanssa.
Maatilan Pellervossa Paavo Tuovinen kysyy varautuuko yhtiö jo geenimuunneltujen siementen tuloon markkinoille. Kemiran tuotepäällikkö Juha Sillanpää kiistää tämän ehdottomasti. Se on varmasti myös totta, sitä ei ole mahdollista kiistää.
Mutta tulevaisuudessa tilanne geenimuunneltujen siemenien kohdalla muuttuu väistämättömästi. Perustelen väitettäni kolmella argumentilla. Ensinnäkin WTO on tuominnut EU:n geenimuuneltujen viljakasvien tuontikiellon.Vapaakaupan nimissä tuontikielto tullaan purkamaan hyvinkin pian. Olemmehan jo tälläkin hetkellä eteläamerikkalaisen lihan syöjiä, jonka tuotannossa käytetään geenimuunneltua soijaa. Toiseksi agribisnesyhtiöt ovat suuria yritysryppäitä, jotka toimivat pörssissä. Pörssiyhtiöiden tavoitteena on tuottaa voittoa sijoittajille. Niiden tavoitteena ei ole ympäristönsuojelu, koska se lyhyellä neljännesvuosiperiodilla laskettuna lisää kustannuksia = alentaa tuottoa.Kolmanneksi kuluttajat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita vain tuotteen hinnasta. Alhaisin hinta johtaa ostopäätöksen tekemiseen. Siis, kun ajatellaan massoja. Lisäksi tähän kohtaan kuuluu kilpailulainsäädäntö. Suurten yksiköiden kuten erilaisten laitosten, esim. koulujen on valittava halvin tarjous. Muut seikat ovat toisarvoisia. Hiljattain oli uutinen ulkomaista lihaa käyttävästä suomalaisesta koulusta.
Nyt kysynkin vihreiden kantaa asiasta. Geenimuunteluun suhtaudutaan tietenkin kielteisesti. Mutta mitä sen ehkäisemiseksi tehdään tai on tehty ? Onko gm-koealueiden rikollinen vandalisointi ratkaisu asiaan ? Saako sellainen näkökanta mitään vastakaikua, että maaseuden kehittämiseen sijoitetaan enemmän rahaa? Onhan päivänselvä uhkakuva se, että vaatimukset suuremmista yksiköistä ja paremmasta kustannustehokkuudesta johtavat geenimuunneltujen kasvien käyttöön. Se on tällä hetkellä tehokkain ja ainoa keino karsia lisää kustannuksia.
Onko vihreiden paras yhteistyösuunta Keskusta, SDP vai Vasemmistoliitto ?
Suomalainen Kemira GrowHow on tehnyt avauksen siemenkaupan alueella. Kaupassa Kemira hyödyntää yhteistyötä DLA Agron kanssa, joka on tanskalainen yhtiö. Myös K-Maatalous tuo ulkomaista siementä Suomeen. Sillä on sopimus ruotsalaisen Svalöf Weibullin kanssa.
Maatilan Pellervossa Paavo Tuovinen kysyy varautuuko yhtiö jo geenimuunneltujen siementen tuloon markkinoille. Kemiran tuotepäällikkö Juha Sillanpää kiistää tämän ehdottomasti. Se on varmasti myös totta, sitä ei ole mahdollista kiistää.
Mutta tulevaisuudessa tilanne geenimuunneltujen siemenien kohdalla muuttuu väistämättömästi. Perustelen väitettäni kolmella argumentilla. Ensinnäkin WTO on tuominnut EU:n geenimuuneltujen viljakasvien tuontikiellon.Vapaakaupan nimissä tuontikielto tullaan purkamaan hyvinkin pian. Olemmehan jo tälläkin hetkellä eteläamerikkalaisen lihan syöjiä, jonka tuotannossa käytetään geenimuunneltua soijaa. Toiseksi agribisnesyhtiöt ovat suuria yritysryppäitä, jotka toimivat pörssissä. Pörssiyhtiöiden tavoitteena on tuottaa voittoa sijoittajille. Niiden tavoitteena ei ole ympäristönsuojelu, koska se lyhyellä neljännesvuosiperiodilla laskettuna lisää kustannuksia = alentaa tuottoa.Kolmanneksi kuluttajat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita vain tuotteen hinnasta. Alhaisin hinta johtaa ostopäätöksen tekemiseen. Siis, kun ajatellaan massoja. Lisäksi tähän kohtaan kuuluu kilpailulainsäädäntö. Suurten yksiköiden kuten erilaisten laitosten, esim. koulujen on valittava halvin tarjous. Muut seikat ovat toisarvoisia. Hiljattain oli uutinen ulkomaista lihaa käyttävästä suomalaisesta koulusta.
Nyt kysynkin vihreiden kantaa asiasta. Geenimuunteluun suhtaudutaan tietenkin kielteisesti. Mutta mitä sen ehkäisemiseksi tehdään tai on tehty ? Onko gm-koealueiden rikollinen vandalisointi ratkaisu asiaan ? Saako sellainen näkökanta mitään vastakaikua, että maaseuden kehittämiseen sijoitetaan enemmän rahaa? Onhan päivänselvä uhkakuva se, että vaatimukset suuremmista yksiköistä ja paremmasta kustannustehokkuudesta johtavat geenimuunneltujen kasvien käyttöön. Se on tällä hetkellä tehokkain ja ainoa keino karsia lisää kustannuksia.
Onko vihreiden paras yhteistyösuunta Keskusta, SDP vai Vasemmistoliitto ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Geenimaissia vai Geenisoijaa?
Olen maanviljelijä ja vastustan gm-tuotteita , ellei se edellisestä käynyt selväksi. Mutta jos gm-viljely yleistyy, niin kasvit leviävät väistämättömästi viereisille lohkoille.
Ei geenimuuntelu tule rajoittumaan pelkään maisiin ja soijaan. Sen antamat jalostusmahdollisuudet tullaan käyttämään jokaisen , myös suomalaisen viljelyskasvin kohdalla.
muunneltua ruokaa..=>
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000067&subcat=573
luonto muuntelee geenejä koko ajan. Sitä sanotaan evoluutioksi.
Muuntogeeniset lajikkeet eivät peltoviljelyn ulkopuolella pärjää luontaisesti muuntuneille lajeille jotka ovat vuosimiljoonien aikana pitkälle optimoituneet vallitseviin oloihin sopeutuneiksi.
Turhaa hysteriaa, samaa sarjaa kuin sähköallergia ja maasäteily.
Ei pidä sekoittaa evoluutiota ja ihmisen itsensä tekemää muuntelua. Ihmisen tekemä muuntelu tähtää taloudellisen voiton lisäämiseen, luonnon muuntelu kasvien ym. sopeutumiseen muutoksia vastaan.
On välinpitämättömyyttä luonnon järjestystä vastaan hyväksyä ihmisen tekemät manipulaatiot. Jo nyt on havaittu muuntelun aiheuttaneen rikkakasveissa resistenssiä kasvinsuojeluaineita vastaan. Ihmisen peukalointi DNA-tasolla saa aikaan muutoksia , joihin emme tiedä ennakolta varautua.
mainio kiertoilmaisu tuo "kasvinsuojeluaine". Melkein yhtä mojova kuin "metsänparannus".
On aivan luonnollista kehitystä se, että vastustuskykyä kehittyy rikkaruohomyrkyille. Aivan sama ilmiö kuin antibioottiresistenttien bakteerien kehittyminen.
Geenimuuntelu on tullut jäädäkseen, siinä ei auta edess MTK:n julkilausumat - oli se sitten vitsaus tai siunaus.
kuin hysteriaa, linkki
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000067&posting=22000000011681506
Geenimuuntelun resistenssiongelmilla tarkoitan mm.seuraavan linkin sisältämiä asioita.
Suomi voisi olla gm-tuotteiden kieltäjänä edelläkävijä luonnonmukaisessa ruoantuotannossa. Se voisi avata myös vientikanavia keski-Eurooppaan, jossa on paljon ympäristötietoisia ,ostokykyisiä ihmisiä.
http://www.bioturva.org/eigmkasv.htm
Nämä asiat kun käsitellään ihan jossain muualla, linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000067&posting=22000000013996186
Se firmahan on kehitellyt "hienoja" aineita ennenkin ja suorittanut haitallisuustestit Vietnamin viidakoissa ja kylissä. Oliko se Agent Orange tämän firman "heiniä"?
GMO-tuotanto ei ensimmäisen vuoden jälkeen ole yhtä taloudellista kuin tähänastiset tuotantomuodot. Jos "teho-" ja/tai "IP-tuotanto" ja GMO tulevat samalle tilalle, luomun kiinnostus kuluttajakeskuudessa kasvaa. Jo nyt MTT:n jollakin tutkimusasemalla on tehty tutkimuksia GMO-perunasta. Itse kannatan luomua, vaikka olenkin poliittisesti sitoutumaton. Siksi en tiedä sopivaa kumppania Vihreille.
Suomalainen peruna eri muodoissaan. Toisiko GMO siihen jotain lisäarvoa? - Epäilen. Laatu on viime vuosina ollut kohtuullisen hyvä verrattuna vaikkapa 70-luvun kaupan perunapusseihin, joista puolet sai kipata roskiin suoraan.
Ehkä lisäarvoa on olevinaan siinä, että tutkijat saa tutkia hienoja asioita, mutta tuskin perunan kilohinta siitä nousee.