Alkaa olla sopiva määrä hylsyjä jemmassa. Mitä käytännön eroa on vasarasarjoilla ja näillä "automaatti"-hilavitkuttimilla?
Ladattavaksi tulisi reilut sata patia vuodessa.
Onko merkitystä latauksen laadun kannalta, jos käytössä on kahden eri valmistajan hylsyjä?
Karkea hinta-arvio täydellisten latausvehkeiden hinnasta, kiitos?
Ladattavaksi tulisi reilut sata patia vuodessa.
Onko merkitystä latauksen laadun kannalta, jos käytössä on kahden eri valmistajan hylsyjä?
Karkea hinta-arvio täydellisten latausvehkeiden hinnasta, kiitos?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Latauslaitteista ja muista vimpaimista löytyy melkoisen paljon selventävää tekstiä "netistä", jos vaan viitsii etsiä.
K0rh0nenkin voisi tutkia aseliikkeet osoitteesta
http://www.asesivut.net/
valiten "linkit" painikkeen! Liikeitä piisaa, ja tuotteita kans´.
korhonen semmosta älyä, kaikki pitää rautalangasta vääntää,luvat siltä pitäs ottaa kokonaan pois.
Tervehdys Korhonen.Olen tässä parikin kertaa lueskellut juttujasi ja ymmärtänyt että olet lintumies henkeen ja vereen.Tässä nyt pari juttua mitä on tässä korvan taakse jäänyt.Vasrasarjalla tehdään laatua mutta patruunoiden teko on hidasta automaatti pelit ovat enemmänkin suurten sarjojen lataamista varten ja sitten hinta politiikkaa vasarasarjat paljon halvempia.Jos olisin sinun asemassasi niin noilla lataus määräillä valitsisin vasara pelit ja iltojen iloksi naputtelisin panoksia 22-250:n.
Kiitos vinkistä, kiinnostaisi vielä tämä hylsyjen "erilaatuisuus".
olisi hyvä jos pitäisi eri valmistajien hylsyt aina omissa lataus erissään ne nimitäin käyttäytyy ladattaessa hiukan eri tavoin johtuen hylsymetallin erilaisesta kovuudesta ja hiukan tarkkailisi hylsyjen kuntoa latauksien välillä.itse lataillen 30-06:sen panoksia samaa hylsyä käytän ainoastaan 10 kertaa korkeintaan mutta kyllä ne enemänkin kestäisivät ehkä.Tässä pari neuvoa,osta ensimäiseksi joku patruunoiden latauksesta kertova kirja ja tutki sitä pikkuisen, tässä linki josta saataa olla jotakin iloa http://aficionado-club.com/Vihtavuori latausopas 1-2004 versio 24.3.pdf
Kyllä kannattaa pitää kaikki eri merkkiset hylsyt erillään...
Nyt ei ole kyseessä hylsyn kovuus, vaan sen tilavuus, jotka saattaa heitellä yllättävänkin paljon. Kukin voi sitten itse laskea vihtavuoren oppaan avulla kuin paljon se hylsyn tilavuuden muutos vaikuttaa lähtönopeuteen ja maksimi paineeseen.
hylsyn tilavuuden voi mitata täyttämällä hylsyn vedellä ja mitata paljonko vettä hylsyssä on, tahi suuntaa antavan mittauksen voi tehdä vaa'alla.
Tilavuuden heittely juuri kiinnostikin. Mietin vaan, että kun siirryin SAKOn paukuista PMCn melkeimpä parempiin ja puolet halvempiin paukkuihin, kannattaako latausvehkeitä hommata...
Satasella saa vuoden paukut, kun SAKOlaisiin olisi mennyt 200€. Ainut tietysti olisi, että voisi huvikseen latailla hullunkurisia tuhoeläinpatruunoita. Suomesta kun saa 22-250:n ainoastaan kahta patruunaa.
Hei!
Hylsyjen valmistajalla ei ole juurikaan merkitystä. Erivalmistajien kesken niiden tilavuus tosin vaihtelee hieman, joten jos haluat parhaita tarkkuuslatauksia niin käytä ainoastaan saman valmistajan hylsyjä; jos haluat vielä tarkempia patruunoita käytä näistäkin ainoastaan samanpainoiset ja täsmälleen saman mittaiset hylsyt samassa erässä. Hylsyt pitää tietysti sillointällöin lyhentää sopivan mittaiseksi - mutta tämänhän sinä jo tiesitkin.
Olen hyvä.
http://www.phpbbplanet.com/forum/armeija.html
Etsippä rauhassa itsellesi kunnon prässi, vaikkapa käytettynä. Ruutivaaka ja annostelija kuuluvat myös "täytyy"-listalle. Holkit kaliberin mukaan. Tätä ennen mene kirjastoon ja hanki sieltä alan kirjallisuutta, ja jos tuttavapiiriisi kuuluu joku joka lataa, niin pari iltaa takapiruna selventää asioita kummasti.
Prässi-holkki lataamisessa on se hyvä puoli, että melkein kaikkia kalibereja kykenee lataamaan samoilla vehkeillä, vain latausholkkeja täytyy hommata tarpeidensa mukaan.
Nammo-Lapua on julkaissut kirjan jälleenlataajalle, suosittelen sen kirjan ostamista hyllyyn, luettavaksi.
Itse nakkelen eri valmistajien kylsyt eri kasaan ja latailen saman valmistajan hylsyt samaksi eräksi. Onko sillä sitten merkitystä? Enpä tiedä.
Sellaisen periaate päätöksen olen myös tehnyt, etten käytä kuin kotimaisia hylsyjä, Lapua ja Sako osaavat tehdä mielestäni parhaat hylsyt ja niiden saatavuus on taattu, kun vaan viitsii käydä radalla.
puolet ja ruutia puolet kyllä lähtee.
lataat. Ehdottomasti puristin.
Nuo vasarasarjat on työläitä.
Ja ehdottomasti eri valmistajien hylsyt eri latauserään. Tuppaavat olemaan tilavuudeltaan erilaisia. Sen vuoksi myös paine ja lähtönopeus ovat erilaisia.
Tutki latausoppaita ja valitse ruutilaaduksi sellainen, joka täyttää hylsyn mahdollisimman täyteen halutulla lähtönopeudella. Tasaisemmat paineet ja parempi osumatarkkuus.
Latausoppaissa mainitut niksit parantavat vielä osumatarkkuutta. Lue huolella koko eepos niin tiedät mitä teet. Hyvin ja ohjeiden mukaan itseladattu patruuna on turvallinen ja tehdastekoisia tarkempi.
Jos noin vähän lataat vuodessa,ei kannata vehkeitä ostaa.Keräile hylsyt ja sinulla on takuulla kavereita joilla on valmiit pelit ja ajattelepa,miten mukavaa on kaverin kanssa naputella paukut,sekä samalla puhua vähän "hulluja".Tulee maailmakin parannettua samalla!
Kannattaa lukea alan kirjallisuutta.
Esa Paanasen, ja Timo Hyytisen jälleenlataus-
oppaat on ihan hyviä. Sanoisimpa että ei
kannata ladata paukkuja lukematta mitään
ohjeita. Voi meinaan käydä helposti huonosti.
Kannattaa käydä ihan oikeilla ase-foorumeilla
lukemassa viestejä ja juttuja, täällä näitä
idiootteja on jotain pöljää kirjottelemassa
AINA.
Perheen lisäystä tulossa Saksasta. Latausvehkeet tulevat hankintaan lähiaikoina. Ilmeisesti puolarin potkimat hylsyt eivät kestä kuin yhden uudelleenlatauksen? Onkohan tuo hylsyjen oikominen kovinkin aikaa viepää puuhaa?
Muuten kyselen, kun kirjatieto ei aina takaa laajaa kokemuspohjaa kaikilta kanteilta.
Hyksyt oikenee vilauksessa kun painat liipasinta.Jos hylsyn suu on soikea, kun aloitat lataamaan, se kannattaa oikaista pyöreämmäksi-ei mitenkään erityisen tarkkaan-oikeaa sitten supistusholkissa.
Mitkä vehkeet ostit?
Osta vasarasarja.
Minä sain jo imeväisikäisenä pudotella luoteja holkkiin isävainaan ladatessa pateja.
Se onnentunne on vieläkin ladatessani eri cal. vasaralaholkeilla.
En koskaan osta nykyaikaista lataus-sarjaa.
Tyttäreni ja myöhemmin poikanikin silmät pyöreinä pudottivat luoteja holkkiin ladatessani pateja.
Nostalgiaa on myös sormessa kiikuttaa tasapainoruutivaakaa. Tämä vaakahan on tarkin, jos näköä silmissä riittää ja aikaakin.
ps. Eri valmistajan hylsyt omaan sarjaan. Punnitse hylsyt ja luodit. Hylsyjen painoissa on eroja, jopa luodeissakin. Hylsyn paino kertoo liki sen tilavuuden. Trimmerillä ensin hylsy määrämittaan.
Katsele ihan eri foorumeilta näitä juttuja.
Erälle.netin foorumilla ei ole tämmöstä ääliö
sakkia v...tuilemassa. sieltä saa tietoa ja
siellä saa kysymyksiin asiallia vastauksia.
Mutta kehoittaisin lukemaan tuon jälleenlataajan
raamatun eli Paanasen kirjan kannesta kanteen,
ei ole meinaan turha opus.
Vasaralataus systeemi ei ole mikään hidas kun siihen tottuu niin alkaa silläkin patruunoita syntymään. Tietty jos tehtaan meinaa perustaa niin sitten eri laitteet!
Jos kyhää aina samoista komponenteista ei vaaka ole lainkaan tarpeellinen.
Itse hain sopivan latauksen kokeilemalla muuttaa hieman ruutimääräää jonka tilavuuden ja painon suhteen olin jo mitannut lainavaalla ja nyt on yksi hylsy mitoitettu sopivankokoiseksi mittakipoksi ruudille! Tai no onhan niitä enemmänkin erillaisille latauksille,luodeille ja hylsyille.
Itselläni oli kyllä hyvin tarkkaan pohdittu eri koe patruunoiden lataus mutta silti otin radalle mukaan ajokortillisen kaverin jos jotain oliskin mennyt pieleen!
Pakollinen varoitus loppuun ettei lataushommassa saa toimia yritä ja erehdy periaatteella!