niin. Olen kuullut selityksen minkä takia vikavirtasuojatussa ryhmässä pitää olla kevi mutta unohdin taas miksi. selittäkää nyt joku vielä kerran..
http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sahkojarjestelmat/suojautuminen/vikavirtasuojakytkin/
http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sahkojarjestelmat/suojautuminen/vikavirtasuojakytkin/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pitäähän suojamaadoitus olla. Ei turvallisuutta voi pelkän elektroniikan varaan jättää.
Ei laki ole mihinkään muuttunut.
missä ei ole välttämättä viisijohdinjärjestelmää, saneerausta tehtäessä. Siis jos vanhaan kyppärin pistorasiaan vaan laitetaan keskukseen vikavirtasuoja.
Maadoita se pistorasia edes nollaan. Helppohan maadoitusrassi tosin on jostakin maahan tunkea. Taisi olla 70 cm se riittävä syvyys.
Vikavirtasuojakytkimessä on summavirtamuuntaja, joka mittaa tulevien ja lähtevien virtojen summaa. Tämänhän pitää tietenkin olla suunta huomioiden nolla.
Jos maadoitusjohtimeen muodostuu vikavirta, on lähtevä virta pienempi kuin tuleva, ja silloin vikavirtasuojakytkin toimii.
Jos maadoituksen ja nollan yhdistää, niin myös vikatapauksessa virrat ovat yhtä suuret.
Tämän takia nollaamalla tehdyissä asennuksissa ei vikavirtasuojakytkimestä ole mitään hyötyä.
pistorasiaan on kytketty laite jossa on euro-tulppa niin sehän ei edes tiedä suojamaan olemassaolosta. Eli vvs:n pitää kuitenkin toimia kun virta alkaa kulkea vaihe-nolla -silmukasta ulos, eli esimerkiksi Simon läpi kylpyhuoneen lattiaan, eikö?
Minä olin ymmärtänyt että kuvaamassasi tilanteessa yleensä toimisi johdonsuoja?
Sillä juuri on eroa, onko nollaus ennen vai jälkeen vikavirtasuojan. Miettikkää.
Nyt pitää muistaa että vikatapaukset eivät ole aina suoria oikosulkuja vaan vuotoja on myös paljon, tässä tapauksessa johdonsuoja ei välttämättä toimi vaikka kosketusjännite ylitetään, esim. sähkölämmitteinen lattialämmitys, jossa siis pitää aina käyttää vvs:aa
Nollaluokan pistokkeessakin vikavirtasuoja toimii erittäin hyvin, jos vaihtaa vanhaan asennukseen suko pistorasian niin nollaus on tehdävä ennen vikavirtasuojaa, koska muuten mahdollinen vuotovirta ei laukaise vvs:aa.
onhan olemassa pistorasioita jossa on sisään raeknnettu vvs joka toimii nollattuna
Kyllähän se vvs toimii myös kaksijohtimisissa nollatuissa ryhmäjohdoissa.
Se ei estä vian tultua laitteen rungon tulemista jännitteiseksi, mutta laukaisee kyllä pois jos laitteen rungosta joku sähköiskun ottaa.
nollatussa vvsk tuppaa laukeamaan liian usein koska nollauksen kautta virtapiiri kulkee myös laitteen rungossa jolloin syntyy pieniä harhavirtoja kun laitteen runko koskettaa "maata".
Joudun asentamaan saneerauksiin hyvin usein näitä vikavirtasuojattuja pistorasioita, johon tulee nollaus. Eivät ole sen häiriöherkempiä kuin muutkaan. Enemmän on häiriöherkkyyttä niissä, kun keskuksessa on yksi vikavirtasuoja ja sen jälkeen on "ladattu" vaikka mitä ryhmää senjälkeen. Sanoppas siitä sitten hetkessä mikä laukoo suojaa!