Pulinat pois=Kieli katki. Saddam&Halonen

ole kokoomuksen kannattaja, minä kannatin Soinia ensimmäisellä ja toisella kiekalla äänestin Saulia. En ole minkään puolueen kannattaja, minä äänestän päteviä ihmisiä, en puoluetta.

J.kohoma kirjoitti:

ole kokoomuksen kannattaja, minä kannatin Soinia ensimmäisellä ja toisella kiekalla äänestin Saulia. En ole minkään puolueen kannattaja, minä äänestän päteviä ihmisiä, en puoluetta.

kahtiajakautunut persoona, rose ja J.kohoma.

Mitä ne ovat ne OIKEAT asiat?
Mitä tarkoitat rajoittuneisuudella?
Millainen on pieneksi rajoittunut elämänkatsomus?
Miksi haluaisit vaihtaa äänestyskohdetta?
Missä mielessä pidät Halosta rahvaanomaisena?n

tiedonhaluisa kirjoitti:

Mitä ne ovat ne OIKEAT asiat?
Mitä tarkoitat rajoittuneisuudella?
Millainen on pieneksi rajoittunut elämänkatsomus?
Miksi haluaisit vaihtaa äänestyskohdetta?
Missä mielessä pidät Halosta rahvaanomaisena?n

Halonen on kommaripunikkimoukka, rääväsuinen makkavamuija kalliosta!

on................. kirjoitti:

Halonen on kommaripunikkimoukka, rääväsuinen makkavamuija kalliosta!

vuman feministin, korjaan edustava, älykäs, kansainvälinen ja ennen kaikkea pätevä.

on................. kirjoitti:

Halonen on kommaripunikkimoukka, rääväsuinen makkavamuija kalliosta!

et, taaskaan perustellut, etkä vastannut, tyypillistä sinulta.

Oletko taas George.W.Bushin sinule antamassa salaisessa tehtävässä??

Vai esiinnytkö taas jääkäri asiantuntijana?

No mitkä ovat ne oikeat asiat, joista pitäisi mielestäsi puhua? Ja en satu olemaan kokoomuslainen.

En ole vielä ehdolla, ja vaikka joskus ryhtyisinkin ehdokkaaksi joihinkin vaaleihin, ei sinun ole mikään pakko minua äänestää. Enkä välttämättä ryhtyisi kokoomuksen ehdokkaaksi, onhan sitä muitakin puolueita.

Ja mielestäni elämänkatsomukseni on hyvinkin laaja. Saisi olla Suomessakin laajemmat näkymät.

jjullistaja kirjoitti:

et, taaskaan perustellut, etkä vastannut, tyypillistä sinulta.

Oletko taas George.W.Bushin sinule antamassa salaisessa tehtävässä??

Vai esiinnytkö taas jääkäri asiantuntijana?

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkeimpiä työinstrumentteja mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien niin Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa kuin moraalikysymyksiäkin.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa vain laskenut. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta vaaleihin putosi noin 20% (TNS-gallupkyselyt). Kannatuksen laskuun on oletettavasti vaikuttanut niin tieto, kuin Tarja Halosen oma esiintyminen mediassa.

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Koottuja epäkohtia Tarja Halosen toiminnasta

Miten edustava on puhevikainen presidentti ulkopolitiikan johtajana? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme keskitason englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa vieläkin kovaan ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti vahvistuksen laista, jolla se poistettiin. Kuitenkin hän olisi voinut mielipiteensä ilmauksena jättää lain vahvistamatta, mutta ei tätä tehnyt.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.
Nato-kysymyksessä Tarja Halosen kanta on vähintäänkin ristiriitainen. Hänen suostumuksellaan Suomi jo toimii Nato-joukkojen kanssa samoissa toiminnoissa, mutta Nato-jäsenyyttä hän kuitenkin jarruttaa. Hänen mukaansa Suomea kriisin uhatessa suojaa muiden EU-maiden tarjoama sympatia, eikä sopimukselle ole tarvetta. (MTV3:n uutinen asiasta).Vielä mielenkiintoisempaa on, että Halonen haluaisi evätä tulevilta presidenteiltä oikeuden hänen laatimansa ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Ote YLE:n uutisoinnista:
- Sen sijaan Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta, Halonen arvioi.
Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - projektiin YK:n hallintoviran toivossa, mutta tämän projektin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään Helsingin Sanomien järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen toimi hyvin arveluttavasti Suomen Pankin johdon nimityksissä. Hän nimitti Sinikka Salon (sit) ja Pentti Hakkaraisen (sit) Mauri Pekkarisen (kesk) ja Ilkka Kanervan (kok) sijaan. Myöskin kovaa kritiikkiä on herättänyt Sixten Korkmanin syrjäyttäminen Erkki Liikasella (sdp). Korkman kuitenkin on Liikasta pätevämpi, oltuaan 15 vuotta EU:n valmisteluissa mukana ja tuntiessaan parhaiten Euroopan keskuspankin. Halonen silti on suhtautunut nyreästi siihen, että esim. Suomen Pankin johtokunnan nimitykset jätettäisiin asiantuntijoille.

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.


Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on ollut hieman kyseenalaista. Lapsensa isästä Tarja Halonen erosi tämän ollessa kolme vuotias. Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi jälleen avioliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Tämän sijaan Tarja Halonen tukee lesbopareille sekä yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että myös miehen rooli isänä on enää optionaalista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on myös Tarja Halosen tukemaa hedelmöityshoitolakia vastaan (MLL:n tiedotus).
Tarja Halonen myöskin ilmaisi v. 2005 marraskuun alkupuolella, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Nippelitietoa: Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:n puheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa hieman presidentin tärkeintä toimialuetta, Suomea. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei tue Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

SAK:n rivistöt repeilevät heidän johdon asettuessa tukemaan Halosen kampanjaa ja samassa toimimaan Niinistöä lokaavassa kampanjassa. Tähän kaikkeen käytetään liiton jäsenten rahoja, heidän mielipiteistään huolimatta. Monet järjestön jäsenet ovatkin ilmoittaneet, että tukevat avoimesti vastaehdokasta, eikä halua olla liitettynä SAK:n lokakampanjaan.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takana.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus laski vaalikilvan alkutaipaleelta vaaleihin mennessä noin 20%.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kestävään kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Mediatalojen omistajien sekä vaikuttajien taustalta löytyy usein poliittista taustaa ja näin saavat omanlaisen värityksen uutisoinnissaan sekä ohjelmajärjestelyissään.

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Tarjan vaalitentti-esiintymisen ikävin puoli on, että ensin hänen vältellessä kysymystä, tappaa hän aikaa puhumalla asian vierestä ja paeten itse aiheesta. Tietoista tai ei, tyhjän jauhaminen kiilaa asiasta puhumisen edelle. Vastaehdokkaan esittäessä kysymyksen tai pyytäessä Halosen näkemyksen erittelyä, tätä harvoin ensimmäisellä yrittämällä saadaan. Tämä johtaa ikävästi siihen, että Tarja Halosen mielipiteet eivät löydä kuulijakuntaansa.

Juhani koivula kirjoitti:

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkeimpiä työinstrumentteja mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien niin Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa kuin moraalikysymyksiäkin.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa vain laskenut. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta vaaleihin putosi noin 20% (TNS-gallupkyselyt). Kannatuksen laskuun on oletettavasti vaikuttanut niin tieto, kuin Tarja Halosen oma esiintyminen mediassa.

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Koottuja epäkohtia Tarja Halosen toiminnasta

Miten edustava on puhevikainen presidentti ulkopolitiikan johtajana? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme keskitason englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa vieläkin kovaan ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti vahvistuksen laista, jolla se poistettiin. Kuitenkin hän olisi voinut mielipiteensä ilmauksena jättää lain vahvistamatta, mutta ei tätä tehnyt.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.
Nato-kysymyksessä Tarja Halosen kanta on vähintäänkin ristiriitainen. Hänen suostumuksellaan Suomi jo toimii Nato-joukkojen kanssa samoissa toiminnoissa, mutta Nato-jäsenyyttä hän kuitenkin jarruttaa. Hänen mukaansa Suomea kriisin uhatessa suojaa muiden EU-maiden tarjoama sympatia, eikä sopimukselle ole tarvetta. (MTV3:n uutinen asiasta).Vielä mielenkiintoisempaa on, että Halonen haluaisi evätä tulevilta presidenteiltä oikeuden hänen laatimansa ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Ote YLE:n uutisoinnista:
- Sen sijaan Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta, Halonen arvioi.
Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - projektiin YK:n hallintoviran toivossa, mutta tämän projektin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään Helsingin Sanomien järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen toimi hyvin arveluttavasti Suomen Pankin johdon nimityksissä. Hän nimitti Sinikka Salon (sit) ja Pentti Hakkaraisen (sit) Mauri Pekkarisen (kesk) ja Ilkka Kanervan (kok) sijaan. Myöskin kovaa kritiikkiä on herättänyt Sixten Korkmanin syrjäyttäminen Erkki Liikasella (sdp). Korkman kuitenkin on Liikasta pätevämpi, oltuaan 15 vuotta EU:n valmisteluissa mukana ja tuntiessaan parhaiten Euroopan keskuspankin. Halonen silti on suhtautunut nyreästi siihen, että esim. Suomen Pankin johtokunnan nimitykset jätettäisiin asiantuntijoille.

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.


Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on ollut hieman kyseenalaista. Lapsensa isästä Tarja Halonen erosi tämän ollessa kolme vuotias. Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi jälleen avioliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Tämän sijaan Tarja Halonen tukee lesbopareille sekä yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että myös miehen rooli isänä on enää optionaalista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on myös Tarja Halosen tukemaa hedelmöityshoitolakia vastaan (MLL:n tiedotus).
Tarja Halonen myöskin ilmaisi v. 2005 marraskuun alkupuolella, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Nippelitietoa: Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:n puheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa hieman presidentin tärkeintä toimialuetta, Suomea. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei tue Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

SAK:n rivistöt repeilevät heidän johdon asettuessa tukemaan Halosen kampanjaa ja samassa toimimaan Niinistöä lokaavassa kampanjassa. Tähän kaikkeen käytetään liiton jäsenten rahoja, heidän mielipiteistään huolimatta. Monet järjestön jäsenet ovatkin ilmoittaneet, että tukevat avoimesti vastaehdokasta, eikä halua olla liitettynä SAK:n lokakampanjaan.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takana.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus laski vaalikilvan alkutaipaleelta vaaleihin mennessä noin 20%.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kestävään kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Mediatalojen omistajien sekä vaikuttajien taustalta löytyy usein poliittista taustaa ja näin saavat omanlaisen värityksen uutisoinnissaan sekä ohjelmajärjestelyissään.

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Tarjan vaalitentti-esiintymisen ikävin puoli on, että ensin hänen vältellessä kysymystä, tappaa hän aikaa puhumalla asian vierestä ja paeten itse aiheesta. Tietoista tai ei, tyhjän jauhaminen kiilaa asiasta puhumisen edelle. Vastaehdokkaan esittäessä kysymyksen tai pyytäessä Halosen näkemyksen erittelyä, tätä harvoin ensimmäisellä yrittämällä saadaan. Tämä johtaa ikävästi siihen, että Tarja Halosen mielipiteet eivät löydä kuulijakuntaansa.

koskas mielipiteet ovat muuttuneet perusteluiksi?

Jos perustelet jotakin, perustele faktoilla ja dokumenteilla, älä mielipiteillä, kuten varmasti tiedät, mielipiteitä on niin monta kuin on esittäjiä.

Juhani koivula kirjoitti:

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkeimpiä työinstrumentteja mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien niin Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa kuin moraalikysymyksiäkin.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa vain laskenut. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta vaaleihin putosi noin 20% (TNS-gallupkyselyt). Kannatuksen laskuun on oletettavasti vaikuttanut niin tieto, kuin Tarja Halosen oma esiintyminen mediassa.

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Koottuja epäkohtia Tarja Halosen toiminnasta

Miten edustava on puhevikainen presidentti ulkopolitiikan johtajana? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme keskitason englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa vieläkin kovaan ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti vahvistuksen laista, jolla se poistettiin. Kuitenkin hän olisi voinut mielipiteensä ilmauksena jättää lain vahvistamatta, mutta ei tätä tehnyt.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.
Nato-kysymyksessä Tarja Halosen kanta on vähintäänkin ristiriitainen. Hänen suostumuksellaan Suomi jo toimii Nato-joukkojen kanssa samoissa toiminnoissa, mutta Nato-jäsenyyttä hän kuitenkin jarruttaa. Hänen mukaansa Suomea kriisin uhatessa suojaa muiden EU-maiden tarjoama sympatia, eikä sopimukselle ole tarvetta. (MTV3:n uutinen asiasta).Vielä mielenkiintoisempaa on, että Halonen haluaisi evätä tulevilta presidenteiltä oikeuden hänen laatimansa ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Ote YLE:n uutisoinnista:
- Sen sijaan Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta, Halonen arvioi.
Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - projektiin YK:n hallintoviran toivossa, mutta tämän projektin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään Helsingin Sanomien järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen toimi hyvin arveluttavasti Suomen Pankin johdon nimityksissä. Hän nimitti Sinikka Salon (sit) ja Pentti Hakkaraisen (sit) Mauri Pekkarisen (kesk) ja Ilkka Kanervan (kok) sijaan. Myöskin kovaa kritiikkiä on herättänyt Sixten Korkmanin syrjäyttäminen Erkki Liikasella (sdp). Korkman kuitenkin on Liikasta pätevämpi, oltuaan 15 vuotta EU:n valmisteluissa mukana ja tuntiessaan parhaiten Euroopan keskuspankin. Halonen silti on suhtautunut nyreästi siihen, että esim. Suomen Pankin johtokunnan nimitykset jätettäisiin asiantuntijoille.

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.


Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on ollut hieman kyseenalaista. Lapsensa isästä Tarja Halonen erosi tämän ollessa kolme vuotias. Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi jälleen avioliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Tämän sijaan Tarja Halonen tukee lesbopareille sekä yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että myös miehen rooli isänä on enää optionaalista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on myös Tarja Halosen tukemaa hedelmöityshoitolakia vastaan (MLL:n tiedotus).
Tarja Halonen myöskin ilmaisi v. 2005 marraskuun alkupuolella, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Nippelitietoa: Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:n puheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa hieman presidentin tärkeintä toimialuetta, Suomea. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei tue Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

SAK:n rivistöt repeilevät heidän johdon asettuessa tukemaan Halosen kampanjaa ja samassa toimimaan Niinistöä lokaavassa kampanjassa. Tähän kaikkeen käytetään liiton jäsenten rahoja, heidän mielipiteistään huolimatta. Monet järjestön jäsenet ovatkin ilmoittaneet, että tukevat avoimesti vastaehdokasta, eikä halua olla liitettynä SAK:n lokakampanjaan.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takana.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus laski vaalikilvan alkutaipaleelta vaaleihin mennessä noin 20%.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kestävään kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Mediatalojen omistajien sekä vaikuttajien taustalta löytyy usein poliittista taustaa ja näin saavat omanlaisen värityksen uutisoinnissaan sekä ohjelmajärjestelyissään.

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Tarjan vaalitentti-esiintymisen ikävin puoli on, että ensin hänen vältellessä kysymystä, tappaa hän aikaa puhumalla asian vierestä ja paeten itse aiheesta. Tietoista tai ei, tyhjän jauhaminen kiilaa asiasta puhumisen edelle. Vastaehdokkaan esittäessä kysymyksen tai pyytäessä Halosen näkemyksen erittelyä, tätä harvoin ensimmäisellä yrittämällä saadaan. Tämä johtaa ikävästi siihen, että Tarja Halosen mielipiteet eivät löydä kuulijakuntaansa.

presidentin virkaanastujaisissa? Tarkoittaako sekin sitä, että Ahtisaari ei hyväksy Halosta?

Juhani koivula kirjoitti:

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkeimpiä työinstrumentteja mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien niin Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa kuin moraalikysymyksiäkin.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa vain laskenut. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta vaaleihin putosi noin 20% (TNS-gallupkyselyt). Kannatuksen laskuun on oletettavasti vaikuttanut niin tieto, kuin Tarja Halosen oma esiintyminen mediassa.

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Koottuja epäkohtia Tarja Halosen toiminnasta

Miten edustava on puhevikainen presidentti ulkopolitiikan johtajana? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme keskitason englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa vieläkin kovaan ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti vahvistuksen laista, jolla se poistettiin. Kuitenkin hän olisi voinut mielipiteensä ilmauksena jättää lain vahvistamatta, mutta ei tätä tehnyt.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.
Nato-kysymyksessä Tarja Halosen kanta on vähintäänkin ristiriitainen. Hänen suostumuksellaan Suomi jo toimii Nato-joukkojen kanssa samoissa toiminnoissa, mutta Nato-jäsenyyttä hän kuitenkin jarruttaa. Hänen mukaansa Suomea kriisin uhatessa suojaa muiden EU-maiden tarjoama sympatia, eikä sopimukselle ole tarvetta. (MTV3:n uutinen asiasta).Vielä mielenkiintoisempaa on, että Halonen haluaisi evätä tulevilta presidenteiltä oikeuden hänen laatimansa ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Ote YLE:n uutisoinnista:
- Sen sijaan Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta, Halonen arvioi.
Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - projektiin YK:n hallintoviran toivossa, mutta tämän projektin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään Helsingin Sanomien järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen toimi hyvin arveluttavasti Suomen Pankin johdon nimityksissä. Hän nimitti Sinikka Salon (sit) ja Pentti Hakkaraisen (sit) Mauri Pekkarisen (kesk) ja Ilkka Kanervan (kok) sijaan. Myöskin kovaa kritiikkiä on herättänyt Sixten Korkmanin syrjäyttäminen Erkki Liikasella (sdp). Korkman kuitenkin on Liikasta pätevämpi, oltuaan 15 vuotta EU:n valmisteluissa mukana ja tuntiessaan parhaiten Euroopan keskuspankin. Halonen silti on suhtautunut nyreästi siihen, että esim. Suomen Pankin johtokunnan nimitykset jätettäisiin asiantuntijoille.

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.


Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on ollut hieman kyseenalaista. Lapsensa isästä Tarja Halonen erosi tämän ollessa kolme vuotias. Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi jälleen avioliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Tämän sijaan Tarja Halonen tukee lesbopareille sekä yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että myös miehen rooli isänä on enää optionaalista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on myös Tarja Halosen tukemaa hedelmöityshoitolakia vastaan (MLL:n tiedotus).
Tarja Halonen myöskin ilmaisi v. 2005 marraskuun alkupuolella, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Nippelitietoa: Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:n puheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa hieman presidentin tärkeintä toimialuetta, Suomea. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei tue Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

SAK:n rivistöt repeilevät heidän johdon asettuessa tukemaan Halosen kampanjaa ja samassa toimimaan Niinistöä lokaavassa kampanjassa. Tähän kaikkeen käytetään liiton jäsenten rahoja, heidän mielipiteistään huolimatta. Monet järjestön jäsenet ovatkin ilmoittaneet, että tukevat avoimesti vastaehdokasta, eikä halua olla liitettynä SAK:n lokakampanjaan.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takana.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus laski vaalikilvan alkutaipaleelta vaaleihin mennessä noin 20%.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kestävään kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Mediatalojen omistajien sekä vaikuttajien taustalta löytyy usein poliittista taustaa ja näin saavat omanlaisen värityksen uutisoinnissaan sekä ohjelmajärjestelyissään.

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Tarjan vaalitentti-esiintymisen ikävin puoli on, että ensin hänen vältellessä kysymystä, tappaa hän aikaa puhumalla asian vierestä ja paeten itse aiheesta. Tietoista tai ei, tyhjän jauhaminen kiilaa asiasta puhumisen edelle. Vastaehdokkaan esittäessä kysymyksen tai pyytäessä Halosen näkemyksen erittelyä, tätä harvoin ensimmäisellä yrittämällä saadaan. Tämä johtaa ikävästi siihen, että Tarja Halosen mielipiteet eivät löydä kuulijakuntaansa.

Eikö Haloska pidä minua yhtä hyvänä huoltajana kuin naista?

sinä perustelit kirjoitti:

koskas mielipiteet ovat muuttuneet perusteluiksi?

Jos perustelet jotakin, perustele faktoilla ja dokumenteilla, älä mielipiteillä, kuten varmasti tiedät, mielipiteitä on niin monta kuin on esittäjiä.

ja tiedät sen itsekin.

Et uskokaan kuinka surkea hallitsija meillä on. Sinäkin olisit pätevämpi virkaan. Kaikki on pelkkää narsistista kusetusta.

Thgki kirjoitti:

ja tiedät sen itsekin.

Et uskokaan kuinka surkea hallitsija meillä on. Sinäkin olisit pätevämpi virkaan. Kaikki on pelkkää narsistista kusetusta.

nää faktaa, ainoastaan jankutusta.

Et uskokaan miten hyvä presidentti meillä on.

Niinistökään ei olisi pätevämpi virkaan.

sinä perustelit kirjoitti:

koskas mielipiteet ovat muuttuneet perusteluiksi?

Jos perustelet jotakin, perustele faktoilla ja dokumenteilla, älä mielipiteillä, kuten varmasti tiedät, mielipiteitä on niin monta kuin on esittäjiä.

löysin siitä Halosen tositekemisiä enkä niinkään kirjottajan mielipiteitä.

Juhani koivula kirjoitti:

Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkeimpiä työinstrumentteja mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien niin Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa kuin moraalikysymyksiäkin.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa vain laskenut. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta vaaleihin putosi noin 20% (TNS-gallupkyselyt). Kannatuksen laskuun on oletettavasti vaikuttanut niin tieto, kuin Tarja Halosen oma esiintyminen mediassa.

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Koottuja epäkohtia Tarja Halosen toiminnasta

Miten edustava on puhevikainen presidentti ulkopolitiikan johtajana? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme keskitason englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa vieläkin kovaan ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti vahvistuksen laista, jolla se poistettiin. Kuitenkin hän olisi voinut mielipiteensä ilmauksena jättää lain vahvistamatta, mutta ei tätä tehnyt.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.
Nato-kysymyksessä Tarja Halosen kanta on vähintäänkin ristiriitainen. Hänen suostumuksellaan Suomi jo toimii Nato-joukkojen kanssa samoissa toiminnoissa, mutta Nato-jäsenyyttä hän kuitenkin jarruttaa. Hänen mukaansa Suomea kriisin uhatessa suojaa muiden EU-maiden tarjoama sympatia, eikä sopimukselle ole tarvetta. (MTV3:n uutinen asiasta).Vielä mielenkiintoisempaa on, että Halonen haluaisi evätä tulevilta presidenteiltä oikeuden hänen laatimansa ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
Ote YLE:n uutisoinnista:
- Sen sijaan Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta, Halonen arvioi.
Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - projektiin YK:n hallintoviran toivossa, mutta tämän projektin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään Helsingin Sanomien järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen toimi hyvin arveluttavasti Suomen Pankin johdon nimityksissä. Hän nimitti Sinikka Salon (sit) ja Pentti Hakkaraisen (sit) Mauri Pekkarisen (kesk) ja Ilkka Kanervan (kok) sijaan. Myöskin kovaa kritiikkiä on herättänyt Sixten Korkmanin syrjäyttäminen Erkki Liikasella (sdp). Korkman kuitenkin on Liikasta pätevämpi, oltuaan 15 vuotta EU:n valmisteluissa mukana ja tuntiessaan parhaiten Euroopan keskuspankin. Halonen silti on suhtautunut nyreästi siihen, että esim. Suomen Pankin johtokunnan nimitykset jätettäisiin asiantuntijoille.

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.


Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on ollut hieman kyseenalaista. Lapsensa isästä Tarja Halonen erosi tämän ollessa kolme vuotias. Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi jälleen avioliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Tämän sijaan Tarja Halonen tukee lesbopareille sekä yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että myös miehen rooli isänä on enää optionaalista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on myös Tarja Halosen tukemaa hedelmöityshoitolakia vastaan (MLL:n tiedotus).
Tarja Halonen myöskin ilmaisi v. 2005 marraskuun alkupuolella, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Nippelitietoa: Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:n puheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa hieman presidentin tärkeintä toimialuetta, Suomea. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei tue Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

SAK:n rivistöt repeilevät heidän johdon asettuessa tukemaan Halosen kampanjaa ja samassa toimimaan Niinistöä lokaavassa kampanjassa. Tähän kaikkeen käytetään liiton jäsenten rahoja, heidän mielipiteistään huolimatta. Monet järjestön jäsenet ovatkin ilmoittaneet, että tukevat avoimesti vastaehdokasta, eikä halua olla liitettynä SAK:n lokakampanjaan.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takana.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus laski vaalikilvan alkutaipaleelta vaaleihin mennessä noin 20%.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kestävään kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Mediatalojen omistajien sekä vaikuttajien taustalta löytyy usein poliittista taustaa ja näin saavat omanlaisen värityksen uutisoinnissaan sekä ohjelmajärjestelyissään.

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Tarjan vaalitentti-esiintymisen ikävin puoli on, että ensin hänen vältellessä kysymystä, tappaa hän aikaa puhumalla asian vierestä ja paeten itse aiheesta. Tietoista tai ei, tyhjän jauhaminen kiilaa asiasta puhumisen edelle. Vastaehdokkaan esittäessä kysymyksen tai pyytäessä Halosen näkemyksen erittelyä, tätä harvoin ensimmäisellä yrittämällä saadaan. Tämä johtaa ikävästi siihen, että Tarja Halosen mielipiteet eivät löydä kuulijakuntaansa.

Onko tosiaan niin, että pressamme ei tajua lukujen suuruussuhteita: Nokia suurin veronmaksaja Kiinassa, jonka väkiluku on miljardiluokkaa (1 306 313 812 arviolta). Jos noin olisi,kyllä meillä täällä piskuisessa Suomessamme olisi lokoisat oltavat, kun Nokia elättäisi koko kansan ruhtinaallisesti

pöyristynyt kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että pressamme ei tajua lukujen suuruussuhteita: Nokia suurin veronmaksaja Kiinassa, jonka väkiluku on miljardiluokkaa (1 306 313 812 arviolta). Jos noin olisi,kyllä meillä täällä piskuisessa Suomessamme olisi lokoisat oltavat, kun Nokia elättäisi koko kansan ruhtinaallisesti

"Puolivallatonta leskimiestä, työväen presidenttiä".
Näin äänestäjien enemmistö myös päätteli.