Tykkään neuvoa metsänomistajia ja voi täälläkin antaa neuvoja asiallisiin kysymyksiin.
Kysykää metsään liittyvistä asioista
mhyn neuvoja
211915
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Valiettavasti edustamasi järjestö kuuluu arvomaailmassani arvelluttavien järjestöjen listalle. Vältän kaikkea kanssakäymistä MHY:n tai sen edustajien kanssa.
kiinnostavaa kuulla asiallisia perusteluja moiseen kommenttiin
Sain perintönä 40 hehtaarin metsätilan Hämeestä.
En omista metsää entuudestaan ja mietinkin mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Naapurin isäntä väitti, että osa metsää pitäisi harventaa ja vanhaa kuusikkoa pitäisi panna aukoksi, mutta naapurin mukaan nyt ei kannata myydä koska hinnat on huonot? Toisaalta rahaakin tarttisin
Soita paikallisen mhyn neuvojalle ja sopikaa käynti maastoon. Mikäli on järkevä tehdä hakkuita ja hoitotöitä tehkää niistä suunnitelma. Nyrkkisääntö on ettei harvennushakkuta kannata lykätä parempaa hintaa odotelessa, aukon kanssa on eri asia. En henkilökohtaisesti usko että tukin hintaan tulee lähivuosina suuria muutoksia ainakaan ylöspäin. Tälläinen kartoitus / suunnitelman teko on yleensä yhdistyksissä maksuton( kuuluu mh-maksulla rahoitettaviin töihin). Mikäli omaat mielestäsi riittävän tiedon puukaupan tekoon niin myy mahdollinen leimikko itse. Mikäli olet epävarma anna valtakirja mhy.lle. Valtakirjan palkkio pyörii 1-2 prosentin välillä kokonaiskauppahinnasta.
Myös metsäkeskusten neuvojat auttavat alkuun metsäomaisuuden hoidossa, niillä on paljon tietoa sinunkin metsästäsi ja ovat kaikin puolin puolueettomia. Mhy:t on hyviä neuvomaan metsätöissä ja puukaupassa.
myös sen, että metsää periessäsi "pääsit" myös paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Tai oikeammin sinut merkitään (tietämättäsi) paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi,sillä metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ovat, jolleivät kieltäydy jäsenyydestä, metsänomistajat, joilla on hallintaoikeus yhdistyksen toimialueella sijaitsevaan metsään ja jotka ovat velvollisia suorittamaan siitä metsänhoitomaksun metsänhoitoyhdistykselle.
Tietenkin voit jäsenyydestä erota. Mutta eroamisella et vielä pääse eroon metsänhoitomaksusta. No eihän se maksu niin kummoinen ole... mutta kuitenkin maksu, jolla ylläpidetään näitä luutuneita metsäalan organisaatioita...
Kysy vain neuvoa mhy:stä tai metsäkeskuksesta, niin olet taatusti niiden talutusnuorassa...
Miten niin talutusnuorassa? Sehän vasta olisi suurin talutusnuora jos sen tekisi suoraan joku metsäyhtiön mies. Metsänhoitomaksulla rahoitettavia palveluita kannattaa käyttää niin paljon kuin haluaa. Kuten kirjoitinkin annan aina mo,n itse päättää mitä tekee ja jos saan "vapaat kädet" pyrin toimimaan kuin hoitaisin omaa metsääni. Se pitää muistaa, että mhyssäkin on töissä vain ihmisiä. Se tässä työssä on mieluisaa kun näkee työnsä jäljet ja saa hyvän mielen kun sai autettua metsänomistajaa.
hallintokustannuksineen on joutunut maksamaan aika reilun maksun. Kovin vaatimaton on metsänhoitomaksuun sisältyvä palvelupaketti. Ainakin itselläni mhy:n palvelu 15 vuoden aikana on ollut
2 - 3 jäsenkirjettä vuodessa.
näyttää olevan, että kaikki metsänomistajat ovat "tyhmiä, aivottomia tolloja", jotka eivät voi hoitaa ja käyttää metsiään oikealla tavalla ilman jonkin organisaatiotahon neuvoja.
Uudet metsänomistajat, kysykää naapureiltanne (siis maatilanne/palstanne naapureilta) neuvoja ja ohjeita, jos ohjeita välttämättä tarvitsette. Aina siellä "vanhojenkin" omistajien joukossa on "viisaita".
tarkkaan aikaisempina vuosina saamasi palveluiden sisältö (siis se tieto, jonka yhdistyksestä olet saanut) ja mieti hieman tulevaisuuden tarpeitasi, mitä olet tarvitsemassa. Ota selvää, mitä vaatii ja maksaa mhy:stä eroaminen - ja sitten tee ratkaisusi, kannattako jäsenyys/metsänhoitomaksun maksaminen.
Ne metsänomistajat, jotka yhdistyksen palveluita tarvitsevat, maksakoot palvelunsa kokonaan itse.
"Metsänhoitomaksulla rahoitettavia palveluita kannattaa käyttää niin paljon kuin haluaa."
Tämä lause herättää kysymyksen, mitä ne palvelut ovat? Sitten, kun kysymykseen saa vastauksen,voi miettiä, haluaako ja kannattaako niitä käyttää.
Olen maksanut metsänhoitomaksua yli 40 vuotta mutta en ole huomannut, mitä olisin saanut sen vastineeksi.Pyytämäni vähäiset palvelut olen itse maksanut. Kerran pankki kustansi sellaisille MHY:n jäsenille neuvojan päiväksi, jotka eivät olleet 15 vuoteen käyttäneet yhdistyksen palveluja.Minunkin metsäni hiihdeltiin läpi ja sain suunnitelman kiireellisistä hoitokohteista. Metsänhoitomaksut menevätkin yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen (mm palkkoihin).
Metsäomistajien "talutustusnuorassa" pitäminen vaikeutui senjälkeen,kun vakuustalletus poistettiin, mutta vieläkin on havaittavissa yritystä holhota metsänomistajia.
Kenen oikeustajuun sopii se, kun jäsenmaksu on pakollinen,vaikka ei ole yhdistyksen jäsen eikä käytä sen palveluja?
Yleisesti mh maksulla rahoitettavia palveluita ovat: neuvonta ja tiedotus eli erilaiset kurssit ja tapahtumat, leimauksen tekoa rahoitetaan mh maksulla. Ainakin meidän mhy:ssä tehdään maksuton kartoitus tilalle jos metsänomistaja haluaa.
Joo ennen metsään menoa palvelu oli ilmainen ja metsässä käynnin jälkeen tuli 1200 mk lasku tästä ensimmäisestä ja viimeisestä MHY:n palvelusta, jonka olen ottanut vastaan.
Mahtaa olla raskasta mhy:n miehellä. Meinaan olla pitäjässä metsänomistajan neuvoja ja etujen valvoja vailla mitään uskottavuutta.
Helevettiäkö tulee hommastasi jos puolet isännistä pitää toimintaa metsänomistajan rahastamisena?
Meikäläinen saa sentään olla rehellisesti työantajan kukkaron kartuttja
jos teetätät istutus, raivaus yms työt MHY:llä. Parempi kun ottaa yhteyttää yksityiseen metsuriin niissä asioissa. Kyllä se mhy:llä maksaa jo hyvän päivän sanominen sen 1200 mk, kun niiden pittää saaha palakkarahat sivukuluineen itelle, toimistoneitilöille, toimitusjohtajalle ja muille johtajille ,toimistokiinteistöille ja ylläpidolle. Sitten vielä matkakulut, päivärahat, vakuutukset, atk, yms turha hömpötys pitää saaha kustantaa. Mhy-vero kun ei riitä niihin kuin osaksi. On se aika kallisti hallittu järjestö tämä Mhy. Muistan ennen vielä -70 luvun lopussa meillä oli 1 kpl metsäneuvoja (huom ei insinööri), samalla hän oli sihteeri, toimistonhoitaja ja johtaja yms. Ja ennenkaikkea kertoili mukavia juttuja, joita pikkupoikana mieluusti kuuntelin. Nyt kun menee toimistoon (en ole tosin avannut muutamaan vuoteen sen ovea, kun on muuttnut niin monesti nimeä ja toimipistettä, että en edes tiedä missä se toimisto on) niin tuntuu kun kahtosivat, että mitä se tänne tuli. Siellä on sitten se sama kahvikööri juomasssa kahvia pitkin päivää ja siinä se työpäivä vilahtaakin ohi.
kun pitää tietää kaikista asioista kaikki, toisin kun yhtiönmiehen tarvitsee tietää vain kapea osa metsäalasta. Pidän kuitenkin työstä.
Tilastojen mukaan jo nyt ollaan jaamassa viikkotavoitteissa myyntimaarissa. Kuusitukin hinnan on pakko nousta, vaikka teollisuus valittaa jo nyt. Paljonko kuusitukista saa kantohintaa kesaleimikosta kesalla kaupat tehdessa?
En millään pysty käsittämään että joku päästää koneen kesällä kuusitukkia hakkaamaan! Miksi ihmeessä ?
Se maksaa omaisuuden lahovaurioina. MHY ei vain siitä pidä mölyä kun pitää saada koneille kesäksi hommia.
lahovaurioita siinä avohakkuussa nyt tulee elä kohella tuolla lailla.Kesällä ei edes virma yritä kuusikkoharvennusta vaan jättää sen talvi hakkuuseen.Ei se pelkkä kaupan teko kesällä lahota sitä mehtää yhtää sen enempi kun kaupan teko talavella!
kantokäsittelyä lahovaurio tulee takuuvarmasti uudistettan alan taimille. No, nykyäänhän on vallalla ajattelu 'minun jälkeeni ei mitään'. Jälkeen tulevat omistajat maksavat, toiseen ja kolmanteen polveen.
aukko voidaan tehdä kesällä ilman riskiä seuraavan puusukupolven kohtalosta... mieti vähän