Silloiselta Korpivaaran korjaamolta laitettiin miehet matkaan.
Eino, rehevä pohjoiskarjalainen asentaja, ja Pärnänen, jostain etelästä muuttanut kummajainen. Omituisesti puhui suomea, kuin italialaiset...
Työnjohtaja löi pakit kukkuroilleen avaimia, joita Kuninkaan Citroenin korjauksessa uskottiin tarvitsevan.
Aaltopeltisellä heidät kiikutettiin Malmin kentälle, jossa Super Caravelle jo odottikin.
Hyvää matkaa pojat, pitäkää itsenne miehinä, röhähti paksu työnjohtaja.
Grazie, kuiskasi latinon äänellä Giuseppe Pärnänen. Ruskeat silmät välähtäen.
Työnjohtaja jäi miettiväisenä hieromaan parransänkeään. Mitähän minä oikein matkalle saatoin...
Eino, rehevä pohjoiskarjalainen asentaja, ja Pärnänen, jostain etelästä muuttanut kummajainen. Omituisesti puhui suomea, kuin italialaiset...
Työnjohtaja löi pakit kukkuroilleen avaimia, joita Kuninkaan Citroenin korjauksessa uskottiin tarvitsevan.
Aaltopeltisellä heidät kiikutettiin Malmin kentälle, jossa Super Caravelle jo odottikin.
Hyvää matkaa pojat, pitäkää itsenne miehinä, röhähti paksu työnjohtaja.
Grazie, kuiskasi latinon äänellä Giuseppe Pärnänen. Ruskeat silmät välähtäen.
Työnjohtaja jäi miettiväisenä hieromaan parransänkeään. Mitähän minä oikein matkalle saatoin...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kysähti Eino Giuselta( tuttavallinen nimitys), mitenkä sittä siellä perillä?
- Si, älä huoli, ma jarjestan kylla kaiken.
Oltaessa Välimeren yllä, Eino uskoutui ystävälleen.
- Mie sitä en ole neykeriä ennen nähnyt.
G istui aivan hiljaa.
- Ka, eihän niitä siellä Tuupovaarassa tungokseen ole...
Välimerenlämpöinen hymy asui G:n poskilla.
Sormuksin varustettu käsi laskeutui Einon kädelle.
- Si, sinun ei tarvitse huolehtia, mina hoidan.
Salli työkalupakin romahtaa jalkoihinsa.
Kameleilla ajavien mielestä hän oli Kuningas.
Valtias puhalsi hiukan huulipartaansa.Näin oli hiukan helpompaa. Muniakin kutkutti. Näitä tässä kungasukkona raapimaan...
Tekö pystytte korjaamaan pyhän Xantiani?
Mutterit kolahteivat Enen hiljaisessa, mutta niin uutterassa pakissa.
Eino kuuli kuinka vierastyöläisen parta rahisten kasvoi.
G. oli uhkaavan hiljaa.
Olihan hänet jo kertaalleen tuomittu. Veronan torilla kyseinen henkilö oli nähty siitin uhkaavasti ulkona, häiriötä, ellei naurua keräten.
Talteen merkitsi
Giseppe Lombardo
Patrullin esimies
Luutnantti
Kädessään.
Kuningas yskähti.
Puhuvan oppaan kautta kaikki selventyi.
Kun Allah antaa aavikkotuulen tulla ylitsemme,
Tuo viisas mies tarjosi Enelle kahvia.
Ei ole aika Citroenin.
Allah tuo meille ajan. hän tuo.'
Ruskea ystäväni, Pärnänen, oli kerrankin hiljaa.
Ymmärtäekseni osaatte parantaa Xantiani vaivan.
Yöpakkasten jälkeen, karauttaessani aavikolle, pullauttaa se öljyt ulos moottorista.
Emiiri veti, pupillit pienenä savut piipustaan.
Öljyä... hahhaaaa. öljyä.
Niinkuin minulta sitä puuttuisi...
Arvoisa Emiiri. Olen vain surkea yrittäjä pohjois- Italiasta.
Emiiri pölläytti oikein paksut savut piipustaan.
Pärnänen rykäisi hämillään.
Olen kohtalaisen menestyvä kauppias, oikeastaan verrattain hyvin menestyvä...
Vain aavikon kasvattama mies voi luoda katseen, jolla horjuvia kameleita Abn- ah- pollutionin keitaalla tapettiin.
Pärnänen olisi siinä vaiheessa tarjonnut Emiirille kaikki rahansa, shekkinsä, eläköityneen vaimonsa, jotta tämä tulinen katse olisi hänestä loitontunut...