Kyllä jokainen torppari ja työläinen vilun ja nälän tunsi. Kun yhteiskunnallinen epätasa-arvo kasvaa riittävän suureksi, ei siinä tarvita kummoista ideologiaa, että kansa nousee kapinaan.
Sama ilmiö on nähtävissä useissa banaanivaltioissa ja diktatuureissa. "Laillinen" esivalta ja päällystö on kahminut itselleen kaikki valtuudet ja työläisväestö pidetään kurjuudessa. Esim. Kiinassa työläisten ja maaseudun väestön oikeudet ovat maahan poljetut. "Kommunistinen" kiina on oikea kapitalistin paratiisi. AY-liike ja lakot on kielletty, työntekijöillä voidaan teettää nälkäpalkalla töitä. Maanomistajien omaisuuskin voidaan riistää, kun kapitalisti rakentaa tehtaasa tontille. Paha juttu joo, mutta kertyyhän siitä länsimaisille osakkeen omistajille suoraa voittoa.
Miksi siis suuri osa suomalaista työväestöä ryhtyi kapinaan 1918? Suurella osalla heistä ei ollut mitään "ideologiaa". Itseasiassa suuri osa heistä koki, ettei heillä ollut mitään tulevaisuuden toivoa. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo oli niin suuri, että se sai monet nousemaan kapinaan laillista esivaltaa vastaan.
Mikäli kokoomus-puolue saisi yksin päättää maamme linjasta, olisi tulevaisuuden kuva hyvin lähellä kansan kahtiajakoa; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät yhä enemmän. Ja jossakin kohtaa tulisi mitta täyteen kuten vuonna 1918.
miksi kansa
24
948
Vastaukset
tapahtuu nytkin koko ajan, ei siihen kokomustaa tarvita. Kyllä osaavat solisaliratit saman ainakin yhtä hyvin. Oletko sokea vai onko sinulla jäsenkirja kun et näe, mitä ympärilläsi tapahtuu? Miksi luulet kaikenlaisia nopean toiminnan joukkoja koottavan ja erilaisia piiloarmeijoita perustettavan? Solisaliratti tietää, että väkivaltainen muutos tälle riistolle ja kansan kahtiajakamiselle on tulossa ja varautuu siihen. Neuvostoliitossakin tuotettiin paikallisten kansannousujen kukistajat kansoista, jotka eivät osanneet paikallisten kieltä. Sama tahti on askelten...
- ja vallankumous
Vuosi 1917 muistuttaa hyvin paljon 1990-luvun alkua. Suomen teollisuus oli riippuvainen Venäjän kaupasta ja kun kauppa tyrehtyi vuoden 1917 aikana, seurasi siitä suuri työttömyys. Elintarvikepula synnytti keinottelua, josta seurasi satojen miljoonien markkojen kurssitappiot ja rahan arvonlasku. Ristiriitoja lisäsi vielä sosialistien kärsimä vaalitappio syksyllä, marraskuun yleislakko, yhteiskunnalliset epäkohdat ja Venäjältä leviävä vallankumousaate.
Ilman Leninin, Stalinin ja Smilgan johtamaa agitaatiota ja tukea vallankumousta olisi tuskin syntynyt Suomessa. Mistä muualta sosialistit olisivat saaneet aseita ja ruokaa?
Miksei 1990-luvulla syntynyt vallankumousta? Puuttui se maailmansodasta seurannut elintarvikepula - ja Neuvostoliitto.- suurin vallankumouksellinen
Niin kauan kuin työttömien armeija tulee jotensakin toimeen, on yhteiskuntarauha taattu.
Kun yhteiskunnassa leviää enelmälti käsitys työttömistä "työtävieroksuvana luokkana" ja "häijyyttään työttömyyskorvausta" nostavana ryhmänä, on syytä huoleen. Heille ei tarvita mitään "aatetta", ei leniniä, ei stalinia.
Kun ei riitä raha enää vuokraan, lasten elatukseen ja ruoka pitää hakea kirkon elatusavulta. Silti käy työssä. Itku pääsee kun tämmöistä pitää kokea. - Sikspäk
Ja ajankuvaan kuului se, että inflaation käsite oli ihmisille aikalailla täysin tuntematon. Eli kun myyjä halusi isomman hinnan tuotteestaan koska entisellä ei kannattanut myydä, häntä pidettiin riistäjänä.
"Ilman Leninin, Stalinin ja Smilgan johtamaa agitaatiota ja tukea vallankumousta olisi tuskin syntynyt Suomessa."
Nyt en yht´äkkiä tunnista tuota Smilgaa? Kuka hän on ja liittyykö hän nimenomaan Suomeen? - Vaka Vanha
suurin vallankumouksellinen kirjoitti:
Niin kauan kuin työttömien armeija tulee jotensakin toimeen, on yhteiskuntarauha taattu.
Kun yhteiskunnassa leviää enelmälti käsitys työttömistä "työtävieroksuvana luokkana" ja "häijyyttään työttömyyskorvausta" nostavana ryhmänä, on syytä huoleen. Heille ei tarvita mitään "aatetta", ei leniniä, ei stalinia.
Kun ei riitä raha enää vuokraan, lasten elatukseen ja ruoka pitää hakea kirkon elatusavulta. Silti käy työssä. Itku pääsee kun tämmöistä pitää kokea.Kaikki on suhteellista, Suomessa köyhä on määrittely kysymys ...
Suomalainen köyhä asuu keskuslämmitetyssä talossa ja soittelee kännykällä töitä, omistaa auton, väritelevision, jääkaapin, pakastimen, pesukoneen, tietokoneen, videot, DVD:t, stereot jne ...
Eikä näe nälkää tai palele pakkasessa.
Ulkomailla köyhä asuu pahvilaatikossa, eikä omista yhtään mitään.
Suomalaisen köyhän lapsi käy kaikki koulut mitä se haluaa, sillä ja sen vanhemmilla on täysi terveydenhoito.
Ulkomailla kuten Intiasa köyhän lapsi painaa pitkää päivää tehtaassa ilman mitään terveydenhoitoa tai koulutusta ...
Toisaalta, meidän ihmiskuvamme ja yhteiskuntarakenteemme on jo vuosisatojen ajan kehittynyt toiseen suuntaan ...
En usko että köyhyys on poistettavissa, se löytyy korvien välistä aina.
Työttömyys on niin monisyinen ongelma, ettei siihen yksinkertaisesti ole pakettiratkaisua.
Mielestäni meidän pitäisi hyväksyä se, ettei kaikien ihmisten tarvi käydä töissä ...
Me pärjäämme ihan hyvin,jos emme vaadi liikaa toisiltamme ja yhteiskunnalta. - kätilö
Sikspäk kirjoitti:
Ja ajankuvaan kuului se, että inflaation käsite oli ihmisille aikalailla täysin tuntematon. Eli kun myyjä halusi isomman hinnan tuotteestaan koska entisellä ei kannattanut myydä, häntä pidettiin riistäjänä.
"Ilman Leninin, Stalinin ja Smilgan johtamaa agitaatiota ja tukea vallankumousta olisi tuskin syntynyt Suomessa."
Nyt en yht´äkkiä tunnista tuota Smilgaa? Kuka hän on ja liittyykö hän nimenomaan Suomeen?Vuonna 1917 bolshevikit valitsivat Suomen aluekomitean johtajaksi Ivar Smilgan (armeijan upseereita muistaakseni, Suomessa tuolloin vielä paljon venäläistä sotaväkeä), joka vielä joulukuussa patisti suomalaisia vallankumoukseen: ”Käännymme teidän puoleenne veljellisin kehotuksin ja tervehdyksin, kukistakaa porvaristo!”.
- kommunisteille
kätilö kirjoitti:
Vuonna 1917 bolshevikit valitsivat Suomen aluekomitean johtajaksi Ivar Smilgan (armeijan upseereita muistaakseni, Suomessa tuolloin vielä paljon venäläistä sotaväkeä), joka vielä joulukuussa patisti suomalaisia vallankumoukseen: ”Käännymme teidän puoleenne veljellisin kehotuksin ja tervehdyksin, kukistakaa porvaristo!”.
Vapaussota.
Kommunistinen maailmankatsomus ei tietenkään näe voittajapuolta vapauttajana silloin kun itse on häviäjä puolella.
Erillisota.
Kommunistinen historiankirjoitus ei tee hyökkääjien välille eroa, vaikkei mitään faktista sopimusta hyökkääjien väliltä löydykkään.
Torjuntavoitto.
Kommunistinen sotahistoria ei kykene näkemään omia epäonnistumisia epäonnistumisina vaan pyrkii muovamaan ne oman propagandansa mukaiseksi toiminnaksi.
Hyökkäystavoitteiden alkuperäiset päivämäärt ja tavoitteet jos otetaan tarkasteluun, niin kysessä on puna-armeijan puolelta selkeä oman käskyn ja hyökkäystavoitteen epäonnistuminen.
Annettua tehtävää ei ole kyetty suorittamaan sotilaiden toimesta, koska ei ollut enää hyökkäysvoimaa hyökkäyksen jatkamiseen.
Helsingin suurpommitus.
Kyse on kommunistien omasta harhasta ja kykenemättömyydestä tulkita ilmasodan epäonnistumisien syitä.
Presidentti Ryti.
Kysymys on kommunistien kykenemättömyydestä tunnustaa todellinen isänmaallisuus silloin kun se ei ole kommunistisen valtion puolesta toteutettua isänmaallisuutta.
Tämä on nykyajan poliittiseen arvomaailmaan kuuluvaa toimintaa, jopa keskiajalla ritarikulttuurin toimesta kunnioitettiin vastustajaa antamalla sille kunniallinen kuolema.
- Vaka Vanha
Pitää kumminkin muistaa, että kapinan syyt ja jälkikäteen "esitetyt syyt" ei aina kulje käsikädessä ...
Venäjällä ja Suomessa oli varsinainen teollisuusväestö hyvin pieni osa väestöstä, valtaosa ihmisistä eli maalla ja pysytteli kapinan ulkopuolella.
Kuka antoi tälle noin 10 %:tin teollisuusväestölle oikeuden puhua koko kansan nimissä ....- Sikspäk
Suomessa kapinaan nousikin teollisuustyöläisten rinnalla maaseudun tilaton väestö. Mutta ei koko maassa, vaan vain tiheimmin asutussa, pisimpään sivistyksen piirissä olleessa osassa maatamme eli kalustettujen huoneiden Suomessa.
Huomattavan suuri osa suomalaisista eli viime vuosisadan alkupuolella maaseudulla ilman omaa maata joko renkinä tai piikana työskennellen tai palkollisena omassa mahdollisesti vuokramaalle rakennetussa mökissä. Pihalla saattoi olla perunamaan verran tilaa mutta elikoiden heinät piti kerätä ojanpientareilta. Eihän näiltä ihmisiltä riittänyt ymmärtämystä tilanomistajien ongelmille.
Maaseudun köyhälistön varaan se Venäjänkin bolsevikkien vallankumous perustui. Teollisuustyöläiset ovat propagandakuvissa näyttävämpiä: masuunien liekit, nokiset kasvot, hikiset käsivarret jne - Vaka Vanha
Sikspäk kirjoitti:
Suomessa kapinaan nousikin teollisuustyöläisten rinnalla maaseudun tilaton väestö. Mutta ei koko maassa, vaan vain tiheimmin asutussa, pisimpään sivistyksen piirissä olleessa osassa maatamme eli kalustettujen huoneiden Suomessa.
Huomattavan suuri osa suomalaisista eli viime vuosisadan alkupuolella maaseudulla ilman omaa maata joko renkinä tai piikana työskennellen tai palkollisena omassa mahdollisesti vuokramaalle rakennetussa mökissä. Pihalla saattoi olla perunamaan verran tilaa mutta elikoiden heinät piti kerätä ojanpientareilta. Eihän näiltä ihmisiltä riittänyt ymmärtämystä tilanomistajien ongelmille.
Maaseudun köyhälistön varaan se Venäjänkin bolsevikkien vallankumous perustui. Teollisuustyöläiset ovat propagandakuvissa näyttävämpiä: masuunien liekit, nokiset kasvot, hikiset käsivarret jneTästä on olemassa toinenkin totuus ...
Venäjällä kaupungien kommunistit ajoivat varsin raakaa sosialisointia, koska valta olisi muuten mennyt maaseudun asukkaille.
Ne ei oikeastaan edes halunneet sosialisointia vaan maat itselleen.
Mutta kuten aina, maaseudun köyhälistö ei ollut se aktiivinen toimija vaan pikemminkin sivusta katsoja, näin valta valui kaupunkien "ammattimiehille" ...
Suomessa taas jako maaseudulla meni hyvin selkeästi torppareiden kohdalla fifti/fifti, eli puolet torppareista meni valkoisten puolelle.
Suomessa jako mein paljon enempi maakuntien mukaan kuin aseman mukaan, kartano-Suomessa torpparit meni punaisten puolelle ja pohjois-Suomessa eli talonpoikien Suomessa torpparit meni valkoisten puolelle.
Tilaton väestö pysytteli kapinan ulkopuolella kuten aina ...
Valkoisten tukialue muodostui sinne, missä kartanot loppuivat eikä mitään kapinaa syntynyt.
Valkoiset saivat pääosan joukoistaan yleisillä kutsunnoilla, jossa itseasiassa talonpojat ja torpparit huijattiin sotaan siten että sanottiin niiden lähtevän Venäläisiä vastaan.
Suomi ei olisi ajautunut koko sisällissotaan jos Venäläiset ei olisi sekaantuneet asioihin. - sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Tästä on olemassa toinenkin totuus ...
Venäjällä kaupungien kommunistit ajoivat varsin raakaa sosialisointia, koska valta olisi muuten mennyt maaseudun asukkaille.
Ne ei oikeastaan edes halunneet sosialisointia vaan maat itselleen.
Mutta kuten aina, maaseudun köyhälistö ei ollut se aktiivinen toimija vaan pikemminkin sivusta katsoja, näin valta valui kaupunkien "ammattimiehille" ...
Suomessa taas jako maaseudulla meni hyvin selkeästi torppareiden kohdalla fifti/fifti, eli puolet torppareista meni valkoisten puolelle.
Suomessa jako mein paljon enempi maakuntien mukaan kuin aseman mukaan, kartano-Suomessa torpparit meni punaisten puolelle ja pohjois-Suomessa eli talonpoikien Suomessa torpparit meni valkoisten puolelle.
Tilaton väestö pysytteli kapinan ulkopuolella kuten aina ...
Valkoisten tukialue muodostui sinne, missä kartanot loppuivat eikä mitään kapinaa syntynyt.
Valkoiset saivat pääosan joukoistaan yleisillä kutsunnoilla, jossa itseasiassa talonpojat ja torpparit huijattiin sotaan siten että sanottiin niiden lähtevän Venäläisiä vastaan.
Suomi ei olisi ajautunut koko sisällissotaan jos Venäläiset ei olisi sekaantuneet asioihin.ovat sikäli erheelliset että nimenomaan eteläsuomen tilaton väestö oli kapinan varsinaista käyttövoimaa ja sen käynnistäjiäkin.
Omituistahan siinä oli se, että tilattomat halusivat maata ja kannattivat aateta, jossa maata nimenomaan ei jaeta, vaan otetaan pois niiltäkin joilla sitä on.
Eteläisen kartano- ja teollisuussuomen ulkopuolella kapinaan yhtyivät vain muutamien vahvojen teollisuuspaikkakuntien punaiset kuten Varkaus(?), Kuopio ja Oulu. - puhua
sikspäk kirjoitti:
ovat sikäli erheelliset että nimenomaan eteläsuomen tilaton väestö oli kapinan varsinaista käyttövoimaa ja sen käynnistäjiäkin.
Omituistahan siinä oli se, että tilattomat halusivat maata ja kannattivat aateta, jossa maata nimenomaan ei jaeta, vaan otetaan pois niiltäkin joilla sitä on.
Eteläisen kartano- ja teollisuussuomen ulkopuolella kapinaan yhtyivät vain muutamien vahvojen teollisuuspaikkakuntien punaiset kuten Varkaus(?), Kuopio ja Oulu.Olisiko jo aika kertoa asiat rehellisesti!
Ei kansa noussut kapinaan vaan SDP;n änkyräsiipi joka hävisi äänestyksen 14.11.1917 kun SDP;n vallankumouksellinen keskusneuvosto hylkäsi äänin 18-6 suunnitelman aseellisesta vallankaappauksesta.
Nämä vähemmistöläiset, jotka raukkamaisesti jättivät joukkonsa pakenemalla maasta, perustivat sitten 1918 SKP;n Moskovassa.
Stalin muuten teloitti 1930-luvun puhdistuksissa lähes kaikki suomalaiset eli n. 10,000 henkeä mukaan lukien kapinan johtoressukat .
Vasemmistoliiton naurettava ja lapsellinen kohellus tänä keväänä on saanut sen aikaan, että on alettu keskustelemaan siitä josko vastakkaiasettelun aika olisi vihdoin ohi myös työväenliikkeessä! - Vaka Vanha
sikspäk kirjoitti:
ovat sikäli erheelliset että nimenomaan eteläsuomen tilaton väestö oli kapinan varsinaista käyttövoimaa ja sen käynnistäjiäkin.
Omituistahan siinä oli se, että tilattomat halusivat maata ja kannattivat aateta, jossa maata nimenomaan ei jaeta, vaan otetaan pois niiltäkin joilla sitä on.
Eteläisen kartano- ja teollisuussuomen ulkopuolella kapinaan yhtyivät vain muutamien vahvojen teollisuuspaikkakuntien punaiset kuten Varkaus(?), Kuopio ja Oulu.Tietoni ovat ihan oikein, etelä Suomen tilattomalla väestöllä tarkoitetaan torppareita ja mäkitupalaisia jotka elivät kartanoiden mailla.
Nämä nousivat kapinaan, mutta varsinainen köyhälistö eli palkollinen väki oli passiivista ja toimi niinkuin käskettiin.
Punaisten ydinjoukon muodostivat tehtaiden palkkatyöläiset, tätä teollisuusväestöä oli alle 10 %:tia väestöstä Suomen itsenäistyessä.
Kapina ei levinnyt pohjoisen vaikka teollisuus paikkakuntien Oulu, Varkaus, Kuopio, Kemi jne muutamien pienten tehtaiden aktiivi työläiset sitä propagoivat varsin intensiivisesti.
Tämä tosiasia mahdollisti sen, että valkoiset pystyivät vakiinnuttamaan asemansa Suojeluskuntien tuella.
Pohjois-suomessa torpparit menivät varsin yksimielisesti valkoisten puolelle ja niitä oli joukoista yhtä paljon kuin oli talonpoikiakin.
Köyhälistö pysytteli sivussa, kuten muuallakin ...
Esim. rajuimmat taistelut Lapissa käytiin Venäläisiä vastaan Torniossa, kun taas valkoisten ja punaisten välinen kahakka käytiin Tervolassa kun etelästä ( Kemistä ) tuleva punaisten juna ajoi valkoisten väijytykseen.
Siihen se kapina sitten tyssäsi .... - Sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Tietoni ovat ihan oikein, etelä Suomen tilattomalla väestöllä tarkoitetaan torppareita ja mäkitupalaisia jotka elivät kartanoiden mailla.
Nämä nousivat kapinaan, mutta varsinainen köyhälistö eli palkollinen väki oli passiivista ja toimi niinkuin käskettiin.
Punaisten ydinjoukon muodostivat tehtaiden palkkatyöläiset, tätä teollisuusväestöä oli alle 10 %:tia väestöstä Suomen itsenäistyessä.
Kapina ei levinnyt pohjoisen vaikka teollisuus paikkakuntien Oulu, Varkaus, Kuopio, Kemi jne muutamien pienten tehtaiden aktiivi työläiset sitä propagoivat varsin intensiivisesti.
Tämä tosiasia mahdollisti sen, että valkoiset pystyivät vakiinnuttamaan asemansa Suojeluskuntien tuella.
Pohjois-suomessa torpparit menivät varsin yksimielisesti valkoisten puolelle ja niitä oli joukoista yhtä paljon kuin oli talonpoikiakin.
Köyhälistö pysytteli sivussa, kuten muuallakin ...
Esim. rajuimmat taistelut Lapissa käytiin Venäläisiä vastaan Torniossa, kun taas valkoisten ja punaisten välinen kahakka käytiin Tervolassa kun etelästä ( Kemistä ) tuleva punaisten juna ajoi valkoisten väijytykseen.
Siihen se kapina sitten tyssäsi ....Olikohan pohjantähden synnyttämät mielikuvat aatoksissani kun ryhdyin liioittelemaan maaseudun väestön osuutta sotatapahtumissa. Kyllähän ehdoton enemmistö punaisista oli työväestöä.
Pohjoisessa kait Oulussa kuitenkin käytiin ihan oikeaa sotaa jonkun päivän ajan? - Vaka Vanha
Sikspäk kirjoitti:
Olikohan pohjantähden synnyttämät mielikuvat aatoksissani kun ryhdyin liioittelemaan maaseudun väestön osuutta sotatapahtumissa. Kyllähän ehdoton enemmistö punaisista oli työväestöä.
Pohjoisessa kait Oulussa kuitenkin käytiin ihan oikeaa sotaa jonkun päivän ajan?Mielestäni Väinö Linna kuvaa tapahtumia nimenomaan Pentinkulmalla, joka on kartanoaluetta ...
Tämä on varmaan totuus kun asioita katsotaan "Pentinkulmalta" päin, eri puolella Suomea oli halu sotimiseen vähän erillainen sekä vihollinenkin katsottiin vähän niinkuin omasta perspektiivistä ...
Kartanoalueella kartanoherrat saattoivat puhua jopa eri kieltä, kuin muu alueen väestö.
Nämä kaikki nousee pintaan tälläisessa kapinassa ... - Facktamies
Vaka Vanha kirjoitti:
Mielestäni Väinö Linna kuvaa tapahtumia nimenomaan Pentinkulmalla, joka on kartanoaluetta ...
Tämä on varmaan totuus kun asioita katsotaan "Pentinkulmalta" päin, eri puolella Suomea oli halu sotimiseen vähän erillainen sekä vihollinenkin katsottiin vähän niinkuin omasta perspektiivistä ...
Kartanoalueella kartanoherrat saattoivat puhua jopa eri kieltä, kuin muu alueen väestö.
Nämä kaikki nousee pintaan tälläisessa kapinassa ...Väinö Linna kirjoitti romaaneja. Ne ovat fiktiota. Eivät siis totta vaan mielikuvitusta. Mielikuvitushenkilöihin tai -tapahtumiin ei kannata vedota.
- Yul Brynner
Vaka Vanha kirjoitti:
Mielestäni Väinö Linna kuvaa tapahtumia nimenomaan Pentinkulmalla, joka on kartanoaluetta ...
Tämä on varmaan totuus kun asioita katsotaan "Pentinkulmalta" päin, eri puolella Suomea oli halu sotimiseen vähän erillainen sekä vihollinenkin katsottiin vähän niinkuin omasta perspektiivistä ...
Kartanoalueella kartanoherrat saattoivat puhua jopa eri kieltä, kuin muu alueen väestö.
Nämä kaikki nousee pintaan tälläisessa kapinassa ...Jos alueellisesti tarkastellaan niin saadaan melko väärä kuva kapinan mittasuhteista.
Kaikkiaanhan punakaartin asejoukko oli vain 30,000 miestä ja on laskettu että tukijoita oli hieman enemmän eli n. 40,000. Venäläisten määrästä on varsin vaihtelevaa tietoa.
Valtiorikosoikeuksissa käsiteltiin kaikkiaan yli 75 000 juttua. Syylliseksi langettavia tuomioita annettiin n. 67 000. Kuolemanrangaistuksia tuomittiin 555. Niistä hieman yli puolet eli 268 pantiin täytäntöön.
Sosialisteja äänesti 1917 vaaleissa kuitenkin n.450,000 äänioikeutettua. Uurnilla kävi yli 1,500,000 ihmistä.
On melkoista liioittelua väittää että kansa oli vastakkain kun tarkastellaan arvioita kapinan osanottajien lukumäärän perusteella.
Mutta Tarzan Viidakon poikakin on uskottava romaani joten...miksi ei siitäkin voisi tarinaa iskeä? - Sikspäk
Yul Brynner kirjoitti:
Jos alueellisesti tarkastellaan niin saadaan melko väärä kuva kapinan mittasuhteista.
Kaikkiaanhan punakaartin asejoukko oli vain 30,000 miestä ja on laskettu että tukijoita oli hieman enemmän eli n. 40,000. Venäläisten määrästä on varsin vaihtelevaa tietoa.
Valtiorikosoikeuksissa käsiteltiin kaikkiaan yli 75 000 juttua. Syylliseksi langettavia tuomioita annettiin n. 67 000. Kuolemanrangaistuksia tuomittiin 555. Niistä hieman yli puolet eli 268 pantiin täytäntöön.
Sosialisteja äänesti 1917 vaaleissa kuitenkin n.450,000 äänioikeutettua. Uurnilla kävi yli 1,500,000 ihmistä.
On melkoista liioittelua väittää että kansa oli vastakkain kun tarkastellaan arvioita kapinan osanottajien lukumäärän perusteella.
Mutta Tarzan Viidakon poikakin on uskottava romaani joten...miksi ei siitäkin voisi tarinaa iskeä?Sun laskentatapa antaa hieman erikoisen mielikuvan Suomen sisällissodasta.
"Kaikkiaanhan punakaartin asejoukko oli vain 30,000 miestä ja on laskettu että tukijoita oli hieman enemmän eli n. 40,000."
Punakaartissa oli alkuvaiheessa tuo 30000 miestä, sodan loppua kohti määrä kasvoi 76000 mieheen ja naiseen. Tuo "tukijoiden" määrä on minusta hieman oudompi käsite.
Tällä laskutavalla pääsisimme tulokseen, että Suomen laillista hallitusta tuki vain 70000 suomalaista, 12000 saksalaista sekä jokunen sata ruotsalaista.
Jos vaikka lukisit jotain muutakin kuin Tarzania niin... - Vaka Vanha
Yul Brynner kirjoitti:
Jos alueellisesti tarkastellaan niin saadaan melko väärä kuva kapinan mittasuhteista.
Kaikkiaanhan punakaartin asejoukko oli vain 30,000 miestä ja on laskettu että tukijoita oli hieman enemmän eli n. 40,000. Venäläisten määrästä on varsin vaihtelevaa tietoa.
Valtiorikosoikeuksissa käsiteltiin kaikkiaan yli 75 000 juttua. Syylliseksi langettavia tuomioita annettiin n. 67 000. Kuolemanrangaistuksia tuomittiin 555. Niistä hieman yli puolet eli 268 pantiin täytäntöön.
Sosialisteja äänesti 1917 vaaleissa kuitenkin n.450,000 äänioikeutettua. Uurnilla kävi yli 1,500,000 ihmistä.
On melkoista liioittelua väittää että kansa oli vastakkain kun tarkastellaan arvioita kapinan osanottajien lukumäärän perusteella.
Mutta Tarzan Viidakon poikakin on uskottava romaani joten...miksi ei siitäkin voisi tarinaa iskeä?Kyseessä täytyy olla vaalivilppi, jos uurnilla kävi 1,5 miljonaa ihmistä maassa jossa oli vain 1,8 miljoonaa asukasta ja näistäkin oli lapsia noin 70 %:tia ...
Jonkun on täytynyt laittaa useampi lippu uurnaan ... - Sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Kyseessä täytyy olla vaalivilppi, jos uurnilla kävi 1,5 miljonaa ihmistä maassa jossa oli vain 1,8 miljoonaa asukasta ja näistäkin oli lapsia noin 70 %:tia ...
Jonkun on täytynyt laittaa useampi lippu uurnaan ...Kyllä kait Suomessa jo 3 miljoonaa ihmistä oli? Tosin kaikilla ei tietenkään ollut ikää ja joiltakin puuttui kansalaisluottamuskin...
- Vaka Vanha
Sikspäk kirjoitti:
Kyllä kait Suomessa jo 3 miljoonaa ihmistä oli? Tosin kaikilla ei tietenkään ollut ikää ja joiltakin puuttui kansalaisluottamuskin...
No ei ollut, kun Suomi itsenäistyi niin sen väkiluku oli 1,8 miljoonaa.
Joista suurin osa oli lapsia, sillä toisen maailmansodan aikaan väkiluku oli tuo 3.5 miljonaa. - vilppiä
Vaka Vanha kirjoitti:
Kyseessä täytyy olla vaalivilppi, jos uurnilla kävi 1,5 miljonaa ihmistä maassa jossa oli vain 1,8 miljoonaa asukasta ja näistäkin oli lapsia noin 70 %:tia ...
Jonkun on täytynyt laittaa useampi lippu uurnaan ...http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1917
Hyväksyttyjä ääniä 992 762, kuinka monta kävi uurnilla on arvoitus, mutta väkiluku Suomessa oli varmaankin lähempänä 3 miljoonaa, eikä 1,8 milj..
SDP:n äänet 444 670. 1918 sodassa punaisten (SDP) puolella taisteli noin 100 000 miestä ja naista. - Sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
No ei ollut, kun Suomi itsenäistyi niin sen väkiluku oli 1,8 miljoonaa.
Joista suurin osa oli lapsia, sillä toisen maailmansodan aikaan väkiluku oli tuo 3.5 miljonaa.Tässä on tilasto
http://www.stat.fi/til/vaerak/2004/vaerak_2004_2005-03-18_kuv_001.html
1,8 miljoonan raja meni rikki 1850-luvulla, sen jälkeen väestö kasvoi aika tasaista vauhtia, vuonna 1917 oltiin 3 miljoonassa.
- oli suurinpiirtein
Toki kommunistejä ei ollut tässä vaiheessa,vain sosiaalidemokraatteja. (Kommunistit tulivat valtaan NL:ssa myöhemmin,ei nimeäkään ollut tässä vaiheessa)
Vallankumous tehtiin jollain tavalla Suomessa ja sitten ei kyetty sitä valtaa mitenkään käyttää. Tietysti enemmistö punaisista menivät mukaan leikkiin painostuksien kautta.
Ja sitten tuli 'lahtarien' kosto saksalaisten avulla....ja jopa tehtiin valloitusyrityksiä itään päin.
Ja sen jälkeen täysi sensuuri tapahtumista joka on jatkunut melkein tähän päivään asti.
Ja kyllä sitä vieläkin riittää..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1392998
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau572388Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.281911- 1301617
- 741387
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3641378Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?761365- 891095
- 901029
- 1331002