onko normaalia, että olen niin ahdistunut siitä että tulen jäämään äitiyslomalle kesken opintojeni?
Olen todella ahdistunut ajatuksesta ja ensin mietin jopa aborttia sen takia, etteivät opinnot vain viivästyisi!
pelottaa, että miten voin jatkaa heti äitiysloman jälkeen. jos lapsi ei nuku tms. niin sitten jää tutkinto suorittamatta! APUA!
Mietin jo, että haenko jotain lääkitystä tätä ahdistukseeni.
Olen todella ahdistunut ajatuksesta ja ensin mietin jopa aborttia sen takia, etteivät opinnot vain viivästyisi!
pelottaa, että miten voin jatkaa heti äitiysloman jälkeen. jos lapsi ei nuku tms. niin sitten jää tutkinto suorittamatta! APUA!
Mietin jo, että haenko jotain lääkitystä tätä ahdistukseeni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla jää kanssa opinnot kesken kun saan vaavin. Aborttia mietien kyllä, mutta opiskelu ei ole mielestäni oikea syy siihen. Lapsia ei kaikkia saa, ne on otettavana lahjana. Ehkäpä tällä sinunkin raskaudella on tarkoitus. Jatkat opiskeluita sitten. Älä ole liian ankara itsellesi. :)
Voimia.
opiskeluja saa kätevästi keskeytettyä,siihen kunnes vauva on isompi ja muutenkin kyllä joustavat yleensä hyvin esi. tenteissä ja tehtävien palautus ajoissa.
Sain poikani vuoden välein opiskeluaikana. Raskausaikana olin tosi energinen ja tentit menivät hyvin. Molemmat nukkuivat jo lähes pari kuukautisina 6-8 tunnin yöunet. Älä harkitsekaan masennuslääkkeitä. Haitallisia sikiölle. Kyllä selviät. Vie lapsesi hoitoon, vaikka kirpaisikin. Hellittele sitten illalla. Onnellista odotusta.
Itse opiskelen ja oettajien kanssa olen neuvotellut ettei opinnot ainakaan jää kesken. La huhtikuussa ja kesällä ei koulua. Aion jatkaa harvoin olevia opiskelujani elokuussa ja valmistun sitten 2008 toukokuussa toivottavasti. Tuossa iässä en harkitsisi edes aborttia! Lapsi on lahja. Ota se vastaan. Masentua ei toinna noin pienistä asioista, opintoja voi myös keskeyttää ja jatkaa myöhemmin, jos ei jaksa. Lapsen nukkumisia yms. ei tiedä etukäteen. Itse olen kuitenkin ollut eneerginen kuin pieni peipponen koko raskausajan alkuajan pahoinvointia lukuunottamatta! Ja hoitaahan se mies tms. lasta välillä, jos se puoli vain on kunnossa? !
Kyllä,elän vielä aika tasapainoisessa parisuhteessa. Tuleva isä on aika vastuuntuntoinen ja miettii, että ei haittaisi jos hänellä vaikka loppuisi työt ja voisi jäädä ainakin puoleksi vuodeksi kotia.
Silti, en jostain syystä luota tulevaisuuteen. Ajattelen, että kyllähän se mies nyt niin tuossa puhuu, mutta entäs sitten tosipaikan tullen.
Jostain kumman syystä yhteiskunnassamme katsotaan pitkään, jos äitiyslomalla oleva hyppii muualla(kin) kotinsa neljän seinän sisällä!
eivät ole ahdistuksesi syy. Olen aika paljon lukenu rask.aik. masennuksesta kun itsellä on ollu sitä tässä koko ajan ja tyypillisiä pelkoja rask. aikana ovat juuri tuollaiset uraan liittyvät asiat ja tulevaisuus uran suhteen. Huomaan itse miettiväni samoja asioita ja olen varma että syy on hormooneissa ja uudessa elämäntilanteessa. Kun lapsi syntyy, elämänarvoni menevät varmaan ihan uusiksi ja opiskelu ei ole ensimmäisenä mielessä. Itse asiassa se on jo nyt jäänyt taka-alalle kun on viimeinen rask. kolm. menossa.
Muista et opiskelu on vaan materiaa (tavallaan), elämässä on suurempikin merkitys.
no voihan tässä olla muutakin ahdistusta kuin pelkästään opinnot. Ja ovathan ne tavallaan vaan materiaa, mutta toisaalta taas hirmuisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta.
Kyllä minäkin jo huomaan, että on pirun vaikeaa vääntyä taas lomien jälkeen opinahjolle. Stressiä lisää vielä se, että olen työkkärin uudelleenkoulutuksessa. Ja mitä teen? Pamahdan raskaaksi!