Miksi suomalaiset tunkevat saastuttavia sellutehtaitaan maihin, jonne niitä ei haluta? Eikö kannattaisi pysyä Suomessa, jossa pilaantuneeseen ympäristöön ja saasteisiin on totuttu?
___________________________________________________________
http://www.greenpeace.se/np/s/NP_onepr.asp?g=press&number=3946〈=F
_____________________________________________________________
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=253079
Argentiinalaiset pelkäävät naapurimaahan tulevan tehtaan ympäristöhaittoja
Argentiinalaiset vastustavat entistä ankarammin Metsä-Botnian jättimäistä sellutehdasta ympäristöhaittojen takia. Arvostelua on tullut myös Uruguayn ympäristöjärjestöiltä.
Sellutehdas nousee Argentiinan rajan tuntumaan Uruguayhin, ja hanke on jo kiristänyt maiden välejä. Uruguayn hallitus uskoo tehtaan kohentavan maan taloutta ja luovan uusia työpaikkoja. Metsä-Botnia on kiistänyt ympäristöhaitat.
Botnian sellutehdas on yli miljardin dollarin investointi. Se on Uruguayn historian suurin teollisuushanke. Investoinnin uskotaan kasvattavan Uruguayn bruttokansantuotetta 1,6 prosenttia.
Sellutehdas rakennetaan Uruguayn ja Argentiinan rajalla kulkevan Uruguayjoen partaalle Fray Bentosin pikkukaupungin tuntumaan. Valmistuttuaan vuonna 2007 tehtaan on määrä tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa.
Botnian tehtaan viereen nousee espanjalaisen Encen sellutehdas, jonka on määrä tuottaa puoli miljoonaa tonnia selluloosaa vuodessa.
Päästön pelätään saastuvan joen
Entre Ríosin viranomaiset ja luonnonsuojelijat ovat huolissaan mahdollisista myrkkypäästöistä. Botnian omien selvitysten mukaan sellutehdas ei saastuta Uruguayjoen vesiä eikä siitä ole muitakaan ympäristöhaittoja.
Argentiinan viranomaiset ja luonnonsuojelijat eivät näihin vakuutteluihin usko, vaan pelkäävät että uusissa tehtaissa käytettävän alkuainekloorittoman valkaisumenetelmän yhteydessä syntyvät myrkyt kuten dioksiini ja furaani saastuttavat lähistön vedet ja ilman.
Varoittavana esimerkkinä vastustajat mainitsevat etelächileläisen Celulosa Araucon sellutehtaan, joka jouduttiin alkuvuodesta sulkemaan, kun myrkkypäästöt saastuttivat lähivesistön ja tappoivat tuhatkunta harvinaista mustakaulajoutsenta. Chileläistehtaan tuotantolinja on peräisin samalta suomalaisyhtiöltä jolta Botnian arvellaan hankkivan uuden jättitehtaansa laitteet.
Entre Ríosin maakunnan asukkaita ja viranomaisia ei ole omiaan rauhoittamaan Botnian ilmoitus, jonka mukaan sellunvalkaisun yhteydessä Uruguayjokeen päätyy 200 tonnia typpeä ja 20 tonnia fosforia vuodessa. Typpi- ja fosforipäästöt rehevöittävät tunnetusti vesistöjä, lisäävät sinileväkantaa ja tappavat kalalajeja.
Lisää työpaikkoja - tai sitten ei
Botnian sellutehtaan arvioidaan rakennusvaiheessa työllistävän noin 8 000 ihmistä ja valmistuttuaan 300 ihmistä. Maailman sademetsäliikkeen WRM:n uruguaylainen edustaja Ricardo Carrere pelkää, että lopullinen työllisyysvaikutus on olematon.
"Useimpiin työpaikkoihin vaaditaan koulutettua työvoimaa, jota Fray Bentosin alueella ei ole. Tehtaiden rakentajat tulevat alihankkijoiden kautta etupäässä Argentiinasta ja Brasiliasta", Carrere sanoo uruguaylaiselle El Observador -lehdelle.
Toisaalta tuhansien työpaikkojen pelätään häviävän sellutehtaiden myötä. Fray Bentos on kauniista ja koskemattomasta luonnostaan tunnettu turistikohde. Vastustajat pelkäävät sellutehtaiden karkottavat turistit ja vaarantavan alueen kalastajien toimeentulon.
Uruguaylaiset luonnonsuojelijat ja useat tiedemiehet ovat vedonneet maansa hallitukseen sellutehdashankkeiden pysäyttämiseksi. He ihmettelevät, miksi hallitus auliisti tapaa Botnian ja Encen edustajia, mutta kieltäytyy keskustelemasta heidän kanssaan.
___________________________________________________________
http://www.greenpeace.se/np/s/NP_onepr.asp?g=press&number=3946〈=F
_____________________________________________________________
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=253079
Argentiinalaiset pelkäävät naapurimaahan tulevan tehtaan ympäristöhaittoja
Argentiinalaiset vastustavat entistä ankarammin Metsä-Botnian jättimäistä sellutehdasta ympäristöhaittojen takia. Arvostelua on tullut myös Uruguayn ympäristöjärjestöiltä.
Sellutehdas nousee Argentiinan rajan tuntumaan Uruguayhin, ja hanke on jo kiristänyt maiden välejä. Uruguayn hallitus uskoo tehtaan kohentavan maan taloutta ja luovan uusia työpaikkoja. Metsä-Botnia on kiistänyt ympäristöhaitat.
Botnian sellutehdas on yli miljardin dollarin investointi. Se on Uruguayn historian suurin teollisuushanke. Investoinnin uskotaan kasvattavan Uruguayn bruttokansantuotetta 1,6 prosenttia.
Sellutehdas rakennetaan Uruguayn ja Argentiinan rajalla kulkevan Uruguayjoen partaalle Fray Bentosin pikkukaupungin tuntumaan. Valmistuttuaan vuonna 2007 tehtaan on määrä tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa.
Botnian tehtaan viereen nousee espanjalaisen Encen sellutehdas, jonka on määrä tuottaa puoli miljoonaa tonnia selluloosaa vuodessa.
Päästön pelätään saastuvan joen
Entre Ríosin viranomaiset ja luonnonsuojelijat ovat huolissaan mahdollisista myrkkypäästöistä. Botnian omien selvitysten mukaan sellutehdas ei saastuta Uruguayjoen vesiä eikä siitä ole muitakaan ympäristöhaittoja.
Argentiinan viranomaiset ja luonnonsuojelijat eivät näihin vakuutteluihin usko, vaan pelkäävät että uusissa tehtaissa käytettävän alkuainekloorittoman valkaisumenetelmän yhteydessä syntyvät myrkyt kuten dioksiini ja furaani saastuttavat lähistön vedet ja ilman.
Varoittavana esimerkkinä vastustajat mainitsevat etelächileläisen Celulosa Araucon sellutehtaan, joka jouduttiin alkuvuodesta sulkemaan, kun myrkkypäästöt saastuttivat lähivesistön ja tappoivat tuhatkunta harvinaista mustakaulajoutsenta. Chileläistehtaan tuotantolinja on peräisin samalta suomalaisyhtiöltä jolta Botnian arvellaan hankkivan uuden jättitehtaansa laitteet.
Entre Ríosin maakunnan asukkaita ja viranomaisia ei ole omiaan rauhoittamaan Botnian ilmoitus, jonka mukaan sellunvalkaisun yhteydessä Uruguayjokeen päätyy 200 tonnia typpeä ja 20 tonnia fosforia vuodessa. Typpi- ja fosforipäästöt rehevöittävät tunnetusti vesistöjä, lisäävät sinileväkantaa ja tappavat kalalajeja.
Lisää työpaikkoja - tai sitten ei
Botnian sellutehtaan arvioidaan rakennusvaiheessa työllistävän noin 8 000 ihmistä ja valmistuttuaan 300 ihmistä. Maailman sademetsäliikkeen WRM:n uruguaylainen edustaja Ricardo Carrere pelkää, että lopullinen työllisyysvaikutus on olematon.
"Useimpiin työpaikkoihin vaaditaan koulutettua työvoimaa, jota Fray Bentosin alueella ei ole. Tehtaiden rakentajat tulevat alihankkijoiden kautta etupäässä Argentiinasta ja Brasiliasta", Carrere sanoo uruguaylaiselle El Observador -lehdelle.
Toisaalta tuhansien työpaikkojen pelätään häviävän sellutehtaiden myötä. Fray Bentos on kauniista ja koskemattomasta luonnostaan tunnettu turistikohde. Vastustajat pelkäävät sellutehtaiden karkottavat turistit ja vaarantavan alueen kalastajien toimeentulon.
Uruguaylaiset luonnonsuojelijat ja useat tiedemiehet ovat vedonneet maansa hallitukseen sellutehdashankkeiden pysäyttämiseksi. He ihmettelevät, miksi hallitus auliisti tapaa Botnian ja Encen edustajia, mutta kieltäytyy keskustelemasta heidän kanssaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.greenpeace.se/np/s/NP_onepr.asp?g=press&number=3946〈=F
Metsä Botnian sellutehtaan rakennustyöt Uruguayssa pysähtyivät mielenosoitukseen
Greenpeacen aktivistit kahdeksasta maasta pysäyttivät varhain tiistaiaamuna Metsä Botnian kiistellyn sellutehtaan rakennustyöt Uruguayn Fray Bentosissa Etelä-Amerikassa. Botnian käynnistämät rakennustyöt ovat laittomia, sillä Uruguay-joen hallinnasta vastaava komissio (Comisión Administradora del Río Uruguay) ei ole hyväksynyt hanketta ja siitä tehtyä ympäristöarviointia. Botnia on myös päätynyt valitsemaan kyseenalaista ECF-valkaisua (Elementary Chlorine Free) TCF-tekniikan sijaan antamatta mitään perusteluja päätökselleen.
- ECF-valkaisussa käytetään myrkyllistä klooridioksidia. Uuden tehtaan jätevedet
tulevat siten sisältämään AOX-yhdisteitä (organoklooriyhdisteitä) kuten kloorattuja fenoleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia, Greenpeacen suomalainen tiedottaja Mikael Sjövall toteaa paikan päällä Fray Bentosissa.
Botnian rakennuttama sellutehdas Fray Bentosissa tulee olemaan maailman suurimpia. Ympäristöarvioinnissa ei ole tutkittu Metsä Botnian ja espanjalaisen
ENCE-tehtaan päästöjen yhteisvaikutusta ympäröivään luontoon. Botnian sellutehtaan jätevedet tulevat sisältämään happea kuluttavia COD-yhdisteitä,
joilla on haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Uuden tehtaan vuotuiset typen päästöt Uruguay-jokeen tulevat olemaan noin 200 tonnia ja vastaavasti fosforin päästöt tulevat olemaan noin 20 tonnia vuodessa. Tämä vastaa arviolta
65 000:n asukkaan kaupungin jätevesien päästämistä jokeen käsittelemättöminä. Päästöt tulevat rehevöittämään pahasti saastunutta Uruguay-jokea entisestään. Joessa on havaittu lukuisia uhanalaisia ja silmällä pidettäviä kala- ja lintulajeja.
Tukholman yliopiston viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan ECF-valkaisussa käytettävä klooridioksidi aiheuttaa vastoin yleistä käsitystä dioksiinipäästöjä. Dioksiinit ovat syöpää aiheuttavia myrkyllisiä klooriyhdisteitä, jotka vaikuttavat haitallisesti eläinten ja ihmisten hormonitoimintaan sekä lisääntymiskykyyn. TCF-valkaisu ja suljettu jäteveden käsittely (Closed loop mill) vähentäisi sellutehtaan COD-päästöjä jopa 80:llä prosentilla ja poistaisi haitalliset AOX-yhdisteiden päästöt kokonaan. Esimerkiksi Metsä Botnian Rauman tehtaalla on käytössä sekä TCF-valkaisu että suljettu jäteveden käsittely.
- Vaadimme, että Metsä Botnia ottaa käyttöön mahdollisimman päästötöntä ja modernia tekniikkaa rakentaessaan uuden sellutehtaan Uruguayssa. Ei ole Suomen
etujen mukaista, että paperiteollisuutemme vie ympäristöongelmia Etelä-Amerikkaan, Mikael Sjövall toteaa.
Botnia tulee kattamaan valtaosan puuntarpeestaan eukalyptusviljelmillä. Nämä viljelmät ovat ongelmallisia mm. suuren vedenkulutuksen vuoksi. Eukalyptuspuut köyhdyttävät myös alkuperäistä kasvustoa ja luonnon monimuotoisuutta. Botnian ja ENCE:n yhteinen selluntuotanto tulee olemaan noin 1 500 000 tonnia vuodessa. Tämä tulee asettamaan paineita puunhankinnan turvaamiselle myös viljelmien ulkopuolelta.
Kirjoitit "Greenpeacen aktivistit kahdeksasta maasta pysäyttivät varhain tiistaiaamuna Metsä Botnian kiistellyn sellutehtaan rakennustyöt Uruguayn Fray Bentosissa Etelä-Amerikassa. Botnian käynnistämät rakennustyöt ovat laittomia, sillä Uruguay-joen hallinnasta vastaava komissio (Comisión Administradora del Río Uruguay) ei ole hyväksynyt hanketta ja siitä tehtyä ympäristöarviointia"
Siinä kaikki asiat olivat vailla totuuspohjaa. Viherpiiperötkö pysäyttivät rakentamisen...höpöhöpö, ja rakennusluvat ovat kunnossa.
Miksi pitää valehdellen yrittää vaikuttaa asioihin...onko se viherpiiperöiden toimintatapa ?
kun ei saanut tehdasta omille mailleen.
Nyt halutaan kostaa vaikeuttamalla hanketta ympäristöjärjestöjen kautta.
Jos tehdas rakennettaisiin Argentiinaan puolelle, sama mylläkkä olisi Uruguaynn kanssa.
Molempien maiden talous on kuralla, joten tälläinen tehdas on niille kuin lottovoitto.
Kateus vie kalatkin vedestä.(san.lask.)
Naapuriaan kohtaan. Jos tehdas olisi tullut omalle puolelle, se olisi mielihyvin otettu vastaan, mutta köyhän naapurin puolelle........
molempien maiden presidentit sopivat rakennustöiden pysäyttämisestä 3:ksi kuukaudeksi. Metsä-Botnian johto aikoo härkäpäisesti jatkaa rakennustöitä.
Tässä on vaaranpaikka. Suomen täytyy ehkä lähettää laivasto ja nopean toiminnan joukkoja paikalle jos muu ei auta.
Ei ilmeisesti auta muu kuin komentaa Miinalaiva Pohjanmaa täyttä höyryä paikalle Suomen paperiteollisuuden etuja puolustamaan.
Hieman kyllä arveluttaa se, että argentiinalaiset pystyivät upottamaan muutaman brittifregatinkin kun Thatcher lähetti ne suorittamaan kurinpalautusta näille niskuroiville latinoille.
Emme myöskään pysty pyytämäänn apua Natolta, koska emme siihen kuulu.
"..Monet uusia sellutehtaita vastaan mieltään osoittavat ovat vakuuttuneita, että Botnia rakentaa sellutehtaansa Uruguayhin, koska yhtiö on "saasteidensa takia heitetty ulos Suomesta". Heidän mielestään kaiken taustalla on eurooppalaisyritysten salajuoni, josta Uruguayn kansalaiset eivät ole saaneet riittävästi tietoa noustakseen barrikadeille.
"Yritykset tulivat tänne siksi, että luulivat meidän olevan tyhmiä ja tietämättömiä. Vaan he kohtasivatkin valistuneen ja tiedostavan kansan", tuumaa gualeguaychúlainen Susana Legaría.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Botnian viesti ei mene perille Argentiinassa/1135219120610
Aina huijattu, 1900-luvun alun maa oli "sikarikas". Sillä on aina ollut viisaita johtajia, mutta muut maat ovat huijanneet sen rutiköyhäksi.
Kyllä meillä on joet ja ilmat liattu sellutehtaiden toimesta aikanaan.
Muistellaan nyt vaikka Lievestuoretta.