palautusjuomat

Asia selvä. Olen samaa mieltä, että pitää kyllä katsoa tarkkaan, että saa myös tarvittavan levon. Mulla on tuo kuudes "treeni" ihan bodybalance ja stretching peräkkäin,e ttä enemmänkin lihaksia huoltavaa ja hellivää harjoittelua. Yritän korostaa lepoa vielä itselleni. En vaan meinaa malttaa jäädä kotiin=)

sandra kirjoitti:

Asia selvä. Olen samaa mieltä, että pitää kyllä katsoa tarkkaan, että saa myös tarvittavan levon. Mulla on tuo kuudes "treeni" ihan bodybalance ja stretching peräkkäin,e ttä enemmänkin lihaksia huoltavaa ja hellivää harjoittelua. Yritän korostaa lepoa vielä itselleni. En vaan meinaa malttaa jäädä kotiin=)

Lue lisää

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta kannattaa panostaa lepoon. Ei oo kivaa huomata ylikuntoa. Sit ei tarvii treenata piiiiitkään aikaan :(

Ainii ja tietenkin ravintoon pitää kiinnittä huomiota. Kannattaa pikkasen "tunnustella" itseään. Kokeile kuinka kroppasi käyttäytyy, kun vaihtelet ruokamääriä, treenimääriä jne..Ei kannata vetää toisessa ääripäässä koko aikaa. Saattaa jotain oleellista jäädä huomaamatta. Hyviä treenihetkiä kesää odotellessa...:)

osaisitko suositella jotain muuta palautusjuomaa kuin dexal? Käyn 1,5-2h aerobictunneilla päivässä sen 5 kertaa vko ja sitten huoltavilla tunneilla kuudentena päivänä. Aamuisin käyn kevyellä lenkillä ennen aamupalaa. Tunneista on 60% lihaskuntoon keskittyvvää kuten bodypump, body ja loput sitten nopeatempoista koreografista. Palautusjuomaa haluaisin käyttää lihaskuntotunneista palautumiseen. Kiitos jo etukäteen.

sandra kirjoitti:

osaisitko suositella jotain muuta palautusjuomaa kuin dexal? Käyn 1,5-2h aerobictunneilla päivässä sen 5 kertaa vko ja sitten huoltavilla tunneilla kuudentena päivänä. Aamuisin käyn kevyellä lenkillä ennen aamupalaa. Tunneista on 60% lihaskuntoon keskittyvvää kuten bodypump, body ja loput sitten nopeatempoista koreografista. Palautusjuomaa haluaisin käyttää lihaskuntotunneista palautumiseen. Kiitos jo etukäteen.

Lue lisää

Voit sekoittaa palkkarin itse esim näin: 30grammaa heraproteiini-isolaattia ja sekaan maltoa. (myös konsentraatti käy).

Tai sitten voit ostaa valmista palautumisjuomaa kuten optimum nutrition aftermax,evolution phase3,fast reco2 jne..
tutki näitä sivuja:

http://www.fast.fi/

http://www.ufs.fi/index.php

http://www.wrange.fi/epages/wrange.storefront/4415881c0009936327195274eb0705f2/Catalog/1009

http://www.go4fit.com/

http://www.boosman.fi/catalog/

Löydät monenlaisia tuotteita luontaistuotekaupoista ja lisäravinteiden erikoisliikkeistä, mutta myös marketeissa kuten citymarket ja prisma myydään urheiluravinteita

Kyllä palautusjuoma kannattaa ottaa joka harjoituksen jälkeen, mutta erityisen tärkeä se on saliharjoittelun jälkeen. Palautusjuoma otetaan vain treenipäivinä, mutta toki lisäravnteita voi muuten käyttää myös lepo päivinä lähinnä varmistamaan ravinnon saanti.Palautusjuomaa ei sellaisenaan täysin voi korvata ruualla, mutta tärkeintä on, että elimistö saa harjoittelun jälkeen laadukasta proteiinia ja hiilihydraattia. Rasvaa EI siis palautusjuomaan!

Mitä vikaa soijassa on verrattuna noihin muihin?

Palautusjuoma on tarpeellinen harjoittelun ollessa lähes jokapäiväistä. Tärkeintä nopean palautumisen kannalta ovat hiilihydraatit.

Saliharjoittelu on luonteeltaan anaerobista.
Tällöin energia harjoitteluun otetaan lähinnä elimistön glykogeenivarastoista.
Kalorinkulutus ei ole järin suurta verrattuna esim. vastaavan pituiseen juoksulenkkiin.
Liikunnan aikana proteiinien osuus energiankulutuksesta on vain noin 5% eli noin 1000 kcal kuluttavan liikunnan aikana energiaksi käytetään hieman yli kymmenen grammaa proteiinia.
Jos syödään kunnollisesti useamman kerran päivässä (positiivinen energiatasapaino) ja proteiinia saadaan ruoasta riittävästi (positiivinen proteiinitasapaino) saliharjoittelun kannalta n.2 g/kg/vrk, kaikki on hyvin.
Palautumisen kannalta tärkeintä on täyttää huvenneet glykogeenivarastot ja ne täyttyvät vain hiilihydraateilla.

"Mitä pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa liikunta on, sitä enemmän rasituksen aikana käytetään elimistön hiilihydraatteja energiaksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen riittävyys rasituksen aikana riippuu pääosin glykogeenivarastojen täyttymisasteesta, lähtötilanteesta sekä liikunnan tehosta ja kestosta.
Glykogeenivarastot voivat tyhjentyä noin 1-2 tuntia kestävän kovatehoisen liikunnan aikana. Rasituksen jälkeen nämä huvenneet glykogeenivarastot tulee täyttää seuraavaan harjoitukseen tai kilpailusuoritukseen mennessä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hiilihydraattien nauttimiseen ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina, jonka jälkeen riittää normaali energiantarpeen kattavan ja hiilihydraatteja sisältävän ruoan nauttiminen. Suhteellisen vähän energiaa kuluttavissa lajeissa (mm. taito- ja voima-nopeuslajit) glykogeenivarastojen korvaaminen on helppoa eikä vaadi erityishuomiota, mutta runsaasti energiaa kuluttavissa lajeissa (kestävyyslajit, monet palloilulajit ja mailapelit) glykogeenin palautuminen on usein puutteellista ja vaatii erityistä huomiota hiilihydraattipitoisen ja tarpeeksi energiatiheän ravinnon valitsemiseen.
.....
Glykogeenivarastojen maksimaalinen palautuminen saadaan alkuun nauttimalla noin 1-1,5g hiilihydraattia kehon painokiloa kohti rasitusta seuraavan tunnin aikana.
.....
Tehokkaan glykogeenin palautumisen jatkamiseksi hiilihydraattien sopiva kokonaismäärä seuraavan vuorokauden aikana on kestävyyslajien urheilijoilla 6-8g/kg......
Lajeissa, joissa energiankulutus (ja siten glykogeenin kulutus) on vähäisempi ei harjoituksen jälkeisen ja vuorokautisen hiilihydraattien nauttimisen tarvitse olla yhtä suurta.
.....
Nopeasti imeytyvät eli suuren glykemiaindeksin hiilihydraatit ovat suositeltavin valinta harjoituksen jälkeisiksi hiilihydraateiksi. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on suuri, voivat olla jopa kaksinkertaisesti tehokkaampia glykogeenin palauttajia kuin hyvin pienen glykemiaindeksin hiilihydraatit. Tämä vaikutus johtuu sekä nopeammasta imeytymisestä että suuremmasta insuliinivasteesta. Hiilihydraatin lähteen muodolla (neste vs. kiinteä) ei ole merkitystä glykogeenin palautumisen kannalta, joten esimerkiksi nestemäiset glukoosipolymeeripohjaiset hiilihydraattivalmisteet ja vähäkuituiset viljavalmisteet ovat yhtä tehokkaita glykogeenin palauttajia.
Mitä nopeammin hiilihydraattien nauttiminen aloitetaan rasituksen jälkeen, sitä tehokkaammin glykogeenivarastot palautuvat.
Ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina lihassolut varastoivat normaalia tehokkaammin glykogeenia, koska glykogeenia syntetisoivan entsyymin aktiivisuus ja insuliinista riippumaton glukoosin imeytymismekanismi soluun on tehostunut. Nämä tunnit tulisikin käyttää hyödyksi.
Lisääntyneen varastointikyvyn lisäksi pelkästään lisääntynyt varastointiaika ennen seuraavaa suoritusta suosii hiilihydraattien nauttimista mahdollisimman pian harjoittelun jälkeen. Tilanteissa, joissa palautumisen tulee olla erittäin nopeaa, tulee hiilihydraattia nauttia jo rasituksen aikana 30-60g/t, esimerkiksi urheilujuomana."
.....
......
Toisin kuin glykogeenin palautumisessa, harjoittelun jälkeisen ravinnon ajoituksella ei ole vaikutusta proteiinisynteesiin - sama vaste saadaan nautimalla ravintoa heti tai tunti harjoituksen jälkeen. Syynä tähän lienee harjoituksen aikainen tehokkaampi verenkierto, joka mahdollistaa aminohappojen tehokkaamman kulkeutumisen lihaksiin.
.......
Hiilihydraattipitoisen ruoan tai juoman nauttiminen ennen tai jälkeen liikunnan kohottaa insuliinipitoisuuksia ja vähentää näin lihasten hajoamista vaikuttamatta merkittävästi proteiinisynteesin kasvuun - kokonaistuloksena on lihasmassan ylläpito tai vain pieni kasvu.
Olennaisesti suurentunut proteiinisynteesi saadaan vasta, kun ruoan mukana saadaan riittävästi proteiinia. Tässä tapauksessa sekä hiilihydraateilla että proteiineila on itsenäinen vaikutus proteiinisynteesiin, joten samanaikaisella nauttimisella saadaan suurempi yhteisvaikutus.
....
Hiilihydraattien sopivat määrät ennen ja jälkeen harjoittelun on järkevää suhteuttaa ajatellen glykogeenin palautumisessa tarvittavia määriä ja vatsan sietokykyä: lajityypistä riippuen määrät 0-50g - mitä energiaa kuluttavampi liikunta sitä suurempi määrä - ennen harjoittelua ovat sopivia ja harjoittelun jälkeen 0-1g/kg.
Proteiinin määrän annos-vastesuhde proteiinisynteesiin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa ei ole selvä, mutta todennäköisesti lyhyen aikavälin (1-2t)maksimaalinen vaste saavutetaan noin 0,5-1g/painokilo annoksella hyvälaatuista proteiinia.
On mahdollista, että optimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan hiilihydraatin kanssa nautittuna pienemmilläkin määrillä tai vaikutus saadaan, kun proteiini nautitaan pienempinä kerta-annoksina, mutta tasaisesti - esimerkiksi palautumisvälipala, ateria, iltapala - liikunnan jälkeisinä tunteina.
.....
Ruoasta saadun proteiinin nopeaa imeytymistä on ehdotettu positiivista proteiinitasapainoa suosivaksi tekijäksi - varsinkin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa.....
Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin liian vähän, jotta hyötyä rasituksen jälkeisessä palautumisessa voitaisiin arvioida.....
Ilmeisesti proteiinien imeytymisnopeuksien erot eivät kuitenkaan aiheuta pitkällä aikavälillä suuria eroja proteiinisynteesiin....
tutkimuksia on vasta vähän, niitä ei enimmäkseen ole tehty urheilijoilla, ne on toteutettu edeltävän paaston jälkeen - mikä ei vastaa arkielämän tilannetta - ja harjoittelun jälkeisen proteiinin saannin ajoituksen merkitys on vielä epäselvä.
Näistä ongelmista seuraa, että käytännön suositukset proteiinien nautimisesta ennen ja jälkeen liikunnan saattavat vielä muuttua lisätutkimusten myötä."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita
(käytetään mm. ammattilaisten oppikirjana)

palautumisesta kirjoitti:

Palautusjuoma on tarpeellinen harjoittelun ollessa lähes jokapäiväistä. Tärkeintä nopean palautumisen kannalta ovat hiilihydraatit.

Saliharjoittelu on luonteeltaan anaerobista.
Tällöin energia harjoitteluun otetaan lähinnä elimistön glykogeenivarastoista.
Kalorinkulutus ei ole järin suurta verrattuna esim. vastaavan pituiseen juoksulenkkiin.
Liikunnan aikana proteiinien osuus energiankulutuksesta on vain noin 5% eli noin 1000 kcal kuluttavan liikunnan aikana energiaksi käytetään hieman yli kymmenen grammaa proteiinia.
Jos syödään kunnollisesti useamman kerran päivässä (positiivinen energiatasapaino) ja proteiinia saadaan ruoasta riittävästi (positiivinen proteiinitasapaino) saliharjoittelun kannalta n.2 g/kg/vrk, kaikki on hyvin.
Palautumisen kannalta tärkeintä on täyttää huvenneet glykogeenivarastot ja ne täyttyvät vain hiilihydraateilla.

"Mitä pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa liikunta on, sitä enemmän rasituksen aikana käytetään elimistön hiilihydraatteja energiaksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen riittävyys rasituksen aikana riippuu pääosin glykogeenivarastojen täyttymisasteesta, lähtötilanteesta sekä liikunnan tehosta ja kestosta.
Glykogeenivarastot voivat tyhjentyä noin 1-2 tuntia kestävän kovatehoisen liikunnan aikana. Rasituksen jälkeen nämä huvenneet glykogeenivarastot tulee täyttää seuraavaan harjoitukseen tai kilpailusuoritukseen mennessä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hiilihydraattien nauttimiseen ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina, jonka jälkeen riittää normaali energiantarpeen kattavan ja hiilihydraatteja sisältävän ruoan nauttiminen. Suhteellisen vähän energiaa kuluttavissa lajeissa (mm. taito- ja voima-nopeuslajit) glykogeenivarastojen korvaaminen on helppoa eikä vaadi erityishuomiota, mutta runsaasti energiaa kuluttavissa lajeissa (kestävyyslajit, monet palloilulajit ja mailapelit) glykogeenin palautuminen on usein puutteellista ja vaatii erityistä huomiota hiilihydraattipitoisen ja tarpeeksi energiatiheän ravinnon valitsemiseen.
.....
Glykogeenivarastojen maksimaalinen palautuminen saadaan alkuun nauttimalla noin 1-1,5g hiilihydraattia kehon painokiloa kohti rasitusta seuraavan tunnin aikana.
.....
Tehokkaan glykogeenin palautumisen jatkamiseksi hiilihydraattien sopiva kokonaismäärä seuraavan vuorokauden aikana on kestävyyslajien urheilijoilla 6-8g/kg......
Lajeissa, joissa energiankulutus (ja siten glykogeenin kulutus) on vähäisempi ei harjoituksen jälkeisen ja vuorokautisen hiilihydraattien nauttimisen tarvitse olla yhtä suurta.
.....
Nopeasti imeytyvät eli suuren glykemiaindeksin hiilihydraatit ovat suositeltavin valinta harjoituksen jälkeisiksi hiilihydraateiksi. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on suuri, voivat olla jopa kaksinkertaisesti tehokkaampia glykogeenin palauttajia kuin hyvin pienen glykemiaindeksin hiilihydraatit. Tämä vaikutus johtuu sekä nopeammasta imeytymisestä että suuremmasta insuliinivasteesta. Hiilihydraatin lähteen muodolla (neste vs. kiinteä) ei ole merkitystä glykogeenin palautumisen kannalta, joten esimerkiksi nestemäiset glukoosipolymeeripohjaiset hiilihydraattivalmisteet ja vähäkuituiset viljavalmisteet ovat yhtä tehokkaita glykogeenin palauttajia.
Mitä nopeammin hiilihydraattien nauttiminen aloitetaan rasituksen jälkeen, sitä tehokkaammin glykogeenivarastot palautuvat.
Ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina lihassolut varastoivat normaalia tehokkaammin glykogeenia, koska glykogeenia syntetisoivan entsyymin aktiivisuus ja insuliinista riippumaton glukoosin imeytymismekanismi soluun on tehostunut. Nämä tunnit tulisikin käyttää hyödyksi.
Lisääntyneen varastointikyvyn lisäksi pelkästään lisääntynyt varastointiaika ennen seuraavaa suoritusta suosii hiilihydraattien nauttimista mahdollisimman pian harjoittelun jälkeen. Tilanteissa, joissa palautumisen tulee olla erittäin nopeaa, tulee hiilihydraattia nauttia jo rasituksen aikana 30-60g/t, esimerkiksi urheilujuomana."
.....
......
Toisin kuin glykogeenin palautumisessa, harjoittelun jälkeisen ravinnon ajoituksella ei ole vaikutusta proteiinisynteesiin - sama vaste saadaan nautimalla ravintoa heti tai tunti harjoituksen jälkeen. Syynä tähän lienee harjoituksen aikainen tehokkaampi verenkierto, joka mahdollistaa aminohappojen tehokkaamman kulkeutumisen lihaksiin.
.......
Hiilihydraattipitoisen ruoan tai juoman nauttiminen ennen tai jälkeen liikunnan kohottaa insuliinipitoisuuksia ja vähentää näin lihasten hajoamista vaikuttamatta merkittävästi proteiinisynteesin kasvuun - kokonaistuloksena on lihasmassan ylläpito tai vain pieni kasvu.
Olennaisesti suurentunut proteiinisynteesi saadaan vasta, kun ruoan mukana saadaan riittävästi proteiinia. Tässä tapauksessa sekä hiilihydraateilla että proteiineila on itsenäinen vaikutus proteiinisynteesiin, joten samanaikaisella nauttimisella saadaan suurempi yhteisvaikutus.
....
Hiilihydraattien sopivat määrät ennen ja jälkeen harjoittelun on järkevää suhteuttaa ajatellen glykogeenin palautumisessa tarvittavia määriä ja vatsan sietokykyä: lajityypistä riippuen määrät 0-50g - mitä energiaa kuluttavampi liikunta sitä suurempi määrä - ennen harjoittelua ovat sopivia ja harjoittelun jälkeen 0-1g/kg.
Proteiinin määrän annos-vastesuhde proteiinisynteesiin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa ei ole selvä, mutta todennäköisesti lyhyen aikavälin (1-2t)maksimaalinen vaste saavutetaan noin 0,5-1g/painokilo annoksella hyvälaatuista proteiinia.
On mahdollista, että optimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan hiilihydraatin kanssa nautittuna pienemmilläkin määrillä tai vaikutus saadaan, kun proteiini nautitaan pienempinä kerta-annoksina, mutta tasaisesti - esimerkiksi palautumisvälipala, ateria, iltapala - liikunnan jälkeisinä tunteina.
.....
Ruoasta saadun proteiinin nopeaa imeytymistä on ehdotettu positiivista proteiinitasapainoa suosivaksi tekijäksi - varsinkin harjoittelun jälkeisessä palautumisessa.....
Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin liian vähän, jotta hyötyä rasituksen jälkeisessä palautumisessa voitaisiin arvioida.....
Ilmeisesti proteiinien imeytymisnopeuksien erot eivät kuitenkaan aiheuta pitkällä aikavälillä suuria eroja proteiinisynteesiin....
tutkimuksia on vasta vähän, niitä ei enimmäkseen ole tehty urheilijoilla, ne on toteutettu edeltävän paaston jälkeen - mikä ei vastaa arkielämän tilannetta - ja harjoittelun jälkeisen proteiinin saannin ajoituksen merkitys on vielä epäselvä.
Näistä ongelmista seuraa, että käytännön suositukset proteiinien nautimisesta ennen ja jälkeen liikunnan saattavat vielä muuttua lisätutkimusten myötä."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita
(käytetään mm. ammattilaisten oppikirjana)

Lue lisää

On tunnettua, että suomalaisten ravintoterapeuttien suositukset ovat vanhakantaisia ja jälkijättöisiä nimenomaan suhtautumisessaan proteiiniin. Mutta jokainen voi luonnollisesti seurata haluamansa laista dieettiä.

Oma suositukseni nimenomaan on lähteä liikkeelle Zonen kaltaisesta ravintojaosta 30% proteiinia ja rasvaa kumpaakin ja loput 40% hiilihydraattia. Tämä siis kokonaiskaloreista, grammoiksi tämän saa muutettua, kun muistaa proteiinin ja hiilihydraatin sisältävän n. 4kcal/g ja rasvan 9 kcal/g. Eli grammoiksi muutettuina suhdelukuina vastaavat luvut ovat proteiini 38 %, hiilihydraatti 50 % ja rasva 12 %. Mitä aerobisempaa harjoitus on luonteeltaan, sen enemmän energiaa vaaditaan ja hiilihydraatin määrää tulee lisätä.

Ja vielä palautumisvaiheen ruokailusta, aiemmista maileistani käy ilmi nykyaikaiset suositukset. Niissä ei siis väheksytä hiilihydraatteja, mutta otetaan huomioon proteiinitarve välittömästi treenin jälkeen.

päivässä n.1-2 g proteiinia/painokilo.
Mitä enemmän lihaskuntoharjoittelua, sitä enemmän proteiinia.

kyllä niin on että kuntoilijan ei tarvitse rasittaa kehoa ja läskivarastoja palautusjuomilla, ainakana proteiinivalmisteilla. Lisä proteiinit kerääntyvät rasvaksi ja rasittavat munuaisia.

Suosittelen banaaneja 1-2 treenin jälkeen ja vettä päälle. Halvin ja luonnonmukaisin tapa palauttaa energiat.

Jos haluaa makeutus ja väriainepitoisia tuotteita syödä (juuri värin ja makeuden vuoksi), niin se ei perustu enää terveelliselle pohjalle. Moni tekee niin, tosin moni syö/juo myös muuta epäterveellistä tietoisesti päivittäin (ja ihmettelee läskivarastojen kasvua).

jumppari kirjoitti:

kyllä niin on että kuntoilijan ei tarvitse rasittaa kehoa ja läskivarastoja palautusjuomilla, ainakana proteiinivalmisteilla. Lisä proteiinit kerääntyvät rasvaksi ja rasittavat munuaisia.

Suosittelen banaaneja 1-2 treenin jälkeen ja vettä päälle. Halvin ja luonnonmukaisin tapa palauttaa energiat.

Jos haluaa makeutus ja väriainepitoisia tuotteita syödä (juuri värin ja makeuden vuoksi), niin se ei perustu enää terveelliselle pohjalle. Moni tekee niin, tosin moni syö/juo myös muuta epäterveellistä tietoisesti päivittäin (ja ihmettelee läskivarastojen kasvua).

Lue lisää

Ei kyllä pelkkä banaani riitä voimaharjoittelun jälkeen jos/kun haluaa täydet tehot harjoitteluta irti.

weider-- kirjoitti:

Ei kyllä pelkkä banaani riitä voimaharjoittelun jälkeen jos/kun haluaa täydet tehot harjoitteluta irti.

Kyllä nämä jumpparimuijat siihen uskoo, ne syö päivisin vaan näkkileivän palan ja yhden omenan, kun pelätään että perse turpoaa. Tämä on harvinaisen totta, ja sitten ihmetellään kun ei tuloksia synny ja ei enää jaksa.

karkkivihaaja kirjoitti:

Kyllä nämä jumpparimuijat siihen uskoo, ne syö päivisin vaan näkkileivän palan ja yhden omenan, kun pelätään että perse turpoaa. Tämä on harvinaisen totta, ja sitten ihmetellään kun ei tuloksia synny ja ei enää jaksa.

Lue lisää

"jolla ei napaa eikä sixpäckiä koskaan ole näkynyt palkkareiden vuoksi"

miten on,onko esim gatorade hyvä palautusjuoma salitreenin jälkeen?

Nimetön kirjoitti:

miten on,onko esim gatorade hyvä palautusjuoma salitreenin jälkeen?

no siitä en ite tiiä.. riippuu vähän mitä treenaa.
itse harrastan voimanostoa ja voi sanoa että jos treenaatte kovaa niin voitte syödä todella paljon ruokaa eikä silti läski ala lillua.. raskasta urheilua harrastaville suosittelen 1dl hera80 ja 0.5dl malto9 puoltuntii ennen ja heti treenin jälkee
ja seuraavan ruuan voisi syödä jo 1.5-2h treenin jälkeen. sitten vaan semmosset 8h yöunet niin lihas saa kaiken tarvittavan.. ja kannattaa myös syödä kalanmaksa öljyä joka estää tukkeutumia verisuonissa
ja vähentää ehkä hieman treenin jälkeistä lihas jäykkyyttä

.öp kirjoitti:

no siitä en ite tiiä.. riippuu vähän mitä treenaa.
itse harrastan voimanostoa ja voi sanoa että jos treenaatte kovaa niin voitte syödä todella paljon ruokaa eikä silti läski ala lillua.. raskasta urheilua harrastaville suosittelen 1dl hera80 ja 0.5dl malto9 puoltuntii ennen ja heti treenin jälkee
ja seuraavan ruuan voisi syödä jo 1.5-2h treenin jälkeen. sitten vaan semmosset 8h yöunet niin lihas saa kaiken tarvittavan.. ja kannattaa myös syödä kalanmaksa öljyä joka estää tukkeutumia verisuonissa
ja vähentää ehkä hieman treenin jälkeistä lihas jäykkyyttä

Lue lisää

tarkotin malto6 enkä 9

.öp kirjoitti:

tarkotin malto6 enkä 9

Voiko treenin jälkeen syödä maitorahkaa, vai onko siinä jotain vikaa niinkun kuulemma banaaneissa? ite vedän kyl banaaneja ja se on mun mielest ok... mut, kukin tyylillään. maitorahkas on proteiineja ja se on sellast mössöä, vai onks se liian kiinteetä ruokaa heti treenin jälkeen?

namnam... kirjoitti:

Voiko treenin jälkeen syödä maitorahkaa, vai onko siinä jotain vikaa niinkun kuulemma banaaneissa? ite vedän kyl banaaneja ja se on mun mielest ok... mut, kukin tyylillään. maitorahkas on proteiineja ja se on sellast mössöä, vai onks se liian kiinteetä ruokaa heti treenin jälkeen?

Lue lisää

kyllä rahkaa voi syödä heti treenin jälkee kunhan syö hillitysti..
mut jos jykevän paukun lisäravinteita kiskoo treenin jälkee niin ei siinä heti tee miel syödä mitää.. mut ei rahkassa mitää vikaa oo

Sinä oot tyhmä. Saahan ihmiset kysellä. Peräkylän väkkee taiat olla.