Olen mies, päälle 20. En tupakoi.
Päivä alkaa usein normaalilla ololla, mutta hetken valveillaolon jälkeen alkaa huimaus ja erilaiset näköhäiriöt, en ikäänkuin näe tarkasti, auton ajaminen on vaikeaa. Lepopulssi heittelee 40-90 välillä (normaali ~58), vaikka makaisi tai istuisi paikallaan. Mikään kokeilemani asia ei vaikuta olotilaan tai sen syntyyn, ei ruokailu, ei asento, ei kellonaika. Erilaisia puutumisia on myös havaittavissa. Samoin päänsärkyä.
Muutamia kertoja päivässä sydän saattaa jättää lyönnin väliin, ja seuraava lyönti on aina voimakas, nostaa seisomaan istuessa.
Huimaus on lähes jatkuvaa, ympärivuorokautista, paremmin sitä kuvaisi sekavuus. Tuntuu että puhe sammaltaa, äänet saattaa vähän kaikua. Syke heittelee miten sattuu. Täysin invalidisoivaa. Joskus kovempaa, joskus vähemmän. On mennyt kaksikin päivää nousematta kun jalat eivät ole kantaneet.
Sairaalassa tutkittu mm. kilpirauhasen toiminta, ja kaikki muut verikokein selvitettävät asiat. Samoin on tehty holter, ja sydämen kaikukuvaus, sekä aivojen tietokonekuvaus kasvaimien varalta. Verenpaine normaali, ei kolesterolia. Ei ylipainoa.
Tämä kaikki alkoi ~8kk sitten, eräs kesäpäivä ajoin autolla ja alkoi vaan maailma pyöriä niin pahasti että seuraavat kaksi tuntia vietin läheisen marketin pihassa istuen. Aluksi olotiloja oli harvemmin, nykyään jokapäiväistä.
Nykyään myös nukkuminen on mahdotonta. Siis odotan vain että olen niin väsynyt että "tipun". En edes halua tietää kuinka matala sykkeeni on unessa, varmaankin jotain 30-35. Tai sitten 90.
Lääkärit vähän umpikujassa kun on "niin terve mies". Omia kokemuksia..?
Ei kiitos "syö magnesiumia" -viesteille.
Kaikki apu tarpeen
Tarvitsen apua, tämä tuhoaa elämäni..
Päivä alkaa usein normaalilla ololla, mutta hetken valveillaolon jälkeen alkaa huimaus ja erilaiset näköhäiriöt, en ikäänkuin näe tarkasti, auton ajaminen on vaikeaa. Lepopulssi heittelee 40-90 välillä (normaali ~58), vaikka makaisi tai istuisi paikallaan. Mikään kokeilemani asia ei vaikuta olotilaan tai sen syntyyn, ei ruokailu, ei asento, ei kellonaika. Erilaisia puutumisia on myös havaittavissa. Samoin päänsärkyä.
Muutamia kertoja päivässä sydän saattaa jättää lyönnin väliin, ja seuraava lyönti on aina voimakas, nostaa seisomaan istuessa.
Huimaus on lähes jatkuvaa, ympärivuorokautista, paremmin sitä kuvaisi sekavuus. Tuntuu että puhe sammaltaa, äänet saattaa vähän kaikua. Syke heittelee miten sattuu. Täysin invalidisoivaa. Joskus kovempaa, joskus vähemmän. On mennyt kaksikin päivää nousematta kun jalat eivät ole kantaneet.
Sairaalassa tutkittu mm. kilpirauhasen toiminta, ja kaikki muut verikokein selvitettävät asiat. Samoin on tehty holter, ja sydämen kaikukuvaus, sekä aivojen tietokonekuvaus kasvaimien varalta. Verenpaine normaali, ei kolesterolia. Ei ylipainoa.
Tämä kaikki alkoi ~8kk sitten, eräs kesäpäivä ajoin autolla ja alkoi vaan maailma pyöriä niin pahasti että seuraavat kaksi tuntia vietin läheisen marketin pihassa istuen. Aluksi olotiloja oli harvemmin, nykyään jokapäiväistä.
Nykyään myös nukkuminen on mahdotonta. Siis odotan vain että olen niin väsynyt että "tipun". En edes halua tietää kuinka matala sykkeeni on unessa, varmaankin jotain 30-35. Tai sitten 90.
Lääkärit vähän umpikujassa kun on "niin terve mies". Omia kokemuksia..?
Ei kiitos "syö magnesiumia" -viesteille.
Kaikki apu tarpeen
Tarvitsen apua, tämä tuhoaa elämäni..
Vastaukset 3
Vanhimmat
On normaalia, että lepopulssi on välillä 40-90. Normaali on n. 60, mutta se on kaikkien keskiarvojen keskiarvo. Rentoutuneena 40 on erittäin OK ja toisaalta 90 stressaantuneena tai huolissaan ei ole korkea lepopulssi maaten tai pystyssä.
Itselleni tuli mieleen tuo pään kuvaaminen, sillä oireet kuulostavat enemmän aivo- kuin sydänperäisiltä. Mutta kun kaikki oli siellä OK, voit olla rauhallisin mielin.
Tuntemasi sydämen hyppäykset ovat lisälyöntejä. Ne ovat todella ihhottavia, mutta niitä voi olla tuhansia vuorokauden aikana ilman, että niillä on mitään merkitystä verenkiertoon. Pulssi saattaa siis olla sekava niiden takia koko ajan. Sekin on OK ja tilanteen hoitaminen olisi vaarallisempaa kuin hoitamatta oleminen. Ts. lääkkeet, jotka varmasti poistaisivat ongelman lyhentäisivät elämääsi selvästi. Siksi lääkärit eivät tätä lähde tekemään, koska vaiva on "vain kiusallinen".
Uskoisin sinun kärsivän jännitysniskasta. Ts. niska on niin pinteessä, että veri ei ihan kunnolla kierrä päähän. Se saa aikaan huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä jne. Itselläni on tuota oillut ja pahimmat päivät ovat yhtä h*lvettiä. Hieronta ja oikeat venettylyt auttavat. Itselläni oli melkein 3 viikkoa aikaa, jolloin huimasi niin, että suihkussakin piti istua. Silti se meni ohi.
Lisälyöntejä itselläni on ollut holterissa 3500 pahimpina kertoina. Silti ne eivät vaikuta suorituskykyyn tms, vaikka niissä henkisellä puolella kestämistä onkin.
Mielestäni sinut on tutkittu hyvin ja kattavasti. Kaikki vakava (kasavaimet, sydämen vaaralliset rytmihäiriöt yms) on suljettu pois, joten jäljelle jää vain ikäviä ja elämää haittaavia tiloja, jotka eivät kuitenkaan ole henkeä uhkaavia.
Minulla aivan sama juttu, paniikkihäiriö ja ahdistuneisuushäiriö oli diagnoosi, pari vuotta oli poissa, ja nyt palannut oireet, minulla johtuu liiasta täydellisyyden tavoittelusta ja olen niin ankara itselleni.
Hyppäsin lääkäristä, lääkäriin, ja olin vihainen kun mitään ei löytynyt, sitten uskoin viimein että vika oli korvien välissä.
En ajanut autolla vuoteen, joka kerta kun rattiin menin, alkoi hirveä olo.
Voimia sinulle, en tiedä onko sinulla kyse näistä, mutta...
Tomografi-kuvaus vai magneettikuvaus (MRI). Magneettikuvaus antaa selkeämmän tuloksen kuin TT-kuvaus. Itselläni huimaus aiheutui MS-taudista ja löydettiin MRI-kuvauksessa, TT oli puhdas.