Kauppa- ja bteollisuusministeri Mauri Pekkarisella olisi nyt tilaisuus nostaa omaansa ja keskustan profiilia ottamalla selkeä kanta paperiteollisuuden saneerauksiin tukemalla paperiteollisuutta ja sen oikeita ratkaisuja kansainvälisen kilpailukykynsä kohentamisessa.
Näin menetellessään Pekkarinen korostaisi keskustan ja vasemmiston eroa sen suhteen, että hyvinvointia on mahdollista aikaansaada ainoastaan kilpailukyvyn säilyttämisen ja talouskasvun kautta - ei ainoastaan hyvinvoinnin jakamisesta riitelemällä ja "teollisuuden yhteiskunnallista vastuuta" populistisesti peräänkuulluttamalla, kuten vasemmistopopulisti HEINÄLUOMA TEKEE.
Minun mielipiteeni on hyvin selkeä. Jos tarkastellaan globalisoituvaa maailmaa ja vapaata markkinataloutta, joka koko maailmassa vallitsee, niin on pakko tunnustaa, että maailma globalisoituu ja markkinat vapautuvat aivan täysin riippumatta siitä, mitä 5,5 miljoonainen Suomen kansa tekee tai on tekemättä.
Tosiasiat on siis tunnustettava: me emme voi muuttaa globalisaatiota enmmekä markkinataloutta, vaikka kuinka haluaisimme.
Kun tämä fakta on tunnustettu, voidaan siirtyä siihen, miten Suomi kasvattaa kaikkien kansalaistensa hyvinvointia em. tosiasioiden antamissa puitteissa, koska mehän emme voi noita puitteita muuksi muuttaa vaikka tekisimme mitä tahansa.
Hyvinvointimme nimittäin ei parane, jos yritämme tukitoimin tai "teollisuuden yhteiskunnallisella vastuulla" pitää työpaikkoja väkisin Suomessa niin kuin Heinäluoma ilmeisesti vaatii. Se on kuin kantaisi vettä kaivoon. Ei kannettu vesi ole kaivossa pysynyt ennenkään.
Suomen etu on, että suomalainen, kansainvälistynyt teollisuus menee toimimaan sinne, missä on eniten asiakkaita, eniten edullista raaka-ainetta ja myös edullisin mahdollinen työvoima. Siellä tehdyt voitot hyödyttävät paitsi teollisuuden osakkeenomistajia, myös kaikkia meitä muita suomalaisia. Nokiahan on tästä paras esimerkki.
Paperiteollisuus on siis aivan oikealla tiellä, kun se turvaa oman kilpailukykynsä ja kannattavuutensa pitkällä aikavälillä. Kilpailukyvyttömästä ja kannattamattomasta teollisuudesta ei pitkän päälle ole Suomelle mitään hyötyä. Siitä on vain taakkaa, joka murentaisi hyvinvointimme pohjaa.
Niinpä me nyt olemme juuri siinä, mitä mm. Niinistö ja Katainen ovat tuoneet esiin jo moneen otteeseen: On katsottava tulevaisuuteen luovasti ja innovatiivisesti ja ryhdyttävä toimiin sen suhteen, että Suomeen saadaan uutta työtä; sellaista työtä, jonka me täällä osaamme ja teemme paremmin kuin kukaan muu.
Ja tätä ei saada aikaan pitämällä kiinni aikansa eläneistä vastakkainasetteluista, lietsomalla demareiden tapaan pelkkää herravihaa ja kateutta, koska nimenomaan globalisoituvassa, vapaiden markkinoiden maailmassa, me suomalaiset olemme todellakin kaikki samaa työväkeä, jolla on vain yksi yhteinen intressi: koko kansan hyvinvointi.
Hyvinvointia ei koskaan ole kasvatettu demaqreiden tapan hyvinvointia jakamalla, vaan ainoastaan hyvinvointia kasvattamalla. Tämä tulee nyt sosialidemokraattien eteen, kun ay-politikoiva ja uhkaileva Heinäluoma taittaa SDP:n kannatuksen alamäkeen.
Juuri tästä syystä Pekkarisella olisi nyt "tuhannen taalan" paikka tehdä äänestäjille selväksi, missä keskusta seisoo, kun puhutaan tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittämisestä eikä vanhojen vastakkainasettelujen pönkittämisestä.
Näin menetellessään Pekkarinen korostaisi keskustan ja vasemmiston eroa sen suhteen, että hyvinvointia on mahdollista aikaansaada ainoastaan kilpailukyvyn säilyttämisen ja talouskasvun kautta - ei ainoastaan hyvinvoinnin jakamisesta riitelemällä ja "teollisuuden yhteiskunnallista vastuuta" populistisesti peräänkuulluttamalla, kuten vasemmistopopulisti HEINÄLUOMA TEKEE.
Minun mielipiteeni on hyvin selkeä. Jos tarkastellaan globalisoituvaa maailmaa ja vapaata markkinataloutta, joka koko maailmassa vallitsee, niin on pakko tunnustaa, että maailma globalisoituu ja markkinat vapautuvat aivan täysin riippumatta siitä, mitä 5,5 miljoonainen Suomen kansa tekee tai on tekemättä.
Tosiasiat on siis tunnustettava: me emme voi muuttaa globalisaatiota enmmekä markkinataloutta, vaikka kuinka haluaisimme.
Kun tämä fakta on tunnustettu, voidaan siirtyä siihen, miten Suomi kasvattaa kaikkien kansalaistensa hyvinvointia em. tosiasioiden antamissa puitteissa, koska mehän emme voi noita puitteita muuksi muuttaa vaikka tekisimme mitä tahansa.
Hyvinvointimme nimittäin ei parane, jos yritämme tukitoimin tai "teollisuuden yhteiskunnallisella vastuulla" pitää työpaikkoja väkisin Suomessa niin kuin Heinäluoma ilmeisesti vaatii. Se on kuin kantaisi vettä kaivoon. Ei kannettu vesi ole kaivossa pysynyt ennenkään.
Suomen etu on, että suomalainen, kansainvälistynyt teollisuus menee toimimaan sinne, missä on eniten asiakkaita, eniten edullista raaka-ainetta ja myös edullisin mahdollinen työvoima. Siellä tehdyt voitot hyödyttävät paitsi teollisuuden osakkeenomistajia, myös kaikkia meitä muita suomalaisia. Nokiahan on tästä paras esimerkki.
Paperiteollisuus on siis aivan oikealla tiellä, kun se turvaa oman kilpailukykynsä ja kannattavuutensa pitkällä aikavälillä. Kilpailukyvyttömästä ja kannattamattomasta teollisuudesta ei pitkän päälle ole Suomelle mitään hyötyä. Siitä on vain taakkaa, joka murentaisi hyvinvointimme pohjaa.
Niinpä me nyt olemme juuri siinä, mitä mm. Niinistö ja Katainen ovat tuoneet esiin jo moneen otteeseen: On katsottava tulevaisuuteen luovasti ja innovatiivisesti ja ryhdyttävä toimiin sen suhteen, että Suomeen saadaan uutta työtä; sellaista työtä, jonka me täällä osaamme ja teemme paremmin kuin kukaan muu.
Ja tätä ei saada aikaan pitämällä kiinni aikansa eläneistä vastakkainasetteluista, lietsomalla demareiden tapaan pelkkää herravihaa ja kateutta, koska nimenomaan globalisoituvassa, vapaiden markkinoiden maailmassa, me suomalaiset olemme todellakin kaikki samaa työväkeä, jolla on vain yksi yhteinen intressi: koko kansan hyvinvointi.
Hyvinvointia ei koskaan ole kasvatettu demaqreiden tapan hyvinvointia jakamalla, vaan ainoastaan hyvinvointia kasvattamalla. Tämä tulee nyt sosialidemokraattien eteen, kun ay-politikoiva ja uhkaileva Heinäluoma taittaa SDP:n kannatuksen alamäkeen.
Juuri tästä syystä Pekkarisella olisi nyt "tuhannen taalan" paikka tehdä äänestäjille selväksi, missä keskusta seisoo, kun puhutaan tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittämisestä eikä vanhojen vastakkainasettelujen pönkittämisestä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vedähän välillä henkeä ettet hengästy. Jos et ole huomannut niin "suurempaa" punamullan kannattajaa keskustasta tuskin löytyy kuin Mauri Pekkarinen.
Kuinkahan me saisimme tuon pienen Heinäluoman pois korviesi välistä?
Muutenkin jos saan ilmaista mielipiteeni koko globalisaatio ja sen liiallinen ihannointi ovat p...stä ja syvältä! Suomi teki suuuuren virheen reilu t kymmenen vuotta sitten.
Eikö Pekkarinen olekaan käytännön poliitikko, joka katsoo kumman - SDP:n vai kokoomuksen - kanssa keskusta saa omat tavoitteensa paremmin läpi?
Eikö SDP enää olekaan keskustan päävastustaja, jos keskusta tavoittelee suurimman puolueen asemaa?
Eikö Heinäluomasta saa olla mielipiteitä, koska hänhän on muuttanut SDP:n toimintatapoja aika tavalla huonompnaan suuntaan?
Ja mistä globalisaation ihannoinnista puhut? Globalisaatio on täysin Suomesta riippumaton asia niin kuin markkinoiden vapauskin.
Niinpä on ihan turha valita sitä vaihtoehtoa, että valitellaan globalistaation seurauksiaq, kun sekin vaihjtoehto on olemassa, että ollaan luovia ja koetetaan parhaan osaamisemme mukaan hyötyä glomalisaation mahdollisuuksista löytämällä sieltä suomalaiselle osaamiselle sopivia markkinarakoja, jotta saamme suomalaiselle osaamiselle ja työlle kysyntää.
Mie oon sitä mieltä, jottet sie oo ihan terve.
>> sekin vaihtoehto on olemassa, että ollaan luovia ja koetetaan parhaan osaamisemme mukaan hyötyä ...
Juu. Loistavaa Jaba. Olkaamme yhtä luovia kuin vaikkapa fyysikot Boltzmann tai Maxwell, nuo saatanat ahneet markkinatalouden agentit, jotka eivät muuta ajatelleetkaan kuin rahaa. Eikö niin, nythän heidän ajatustyönsä tuloksia on vuorineuvosten kiva hyödyntää samalla kun suut höpöttävät kiristyvästä kilpailusta?
Tai pannaanpa tarkasteluun vaikkapa kaikki viime vuosisadan suurimmat luovat nerot: Einstein, joka uudisti fysiikan, Freud, joka uudisti ihmiskuvan, tai Wittgenstein, joka loi pohjan uusille tieto- ja tutkimusteorioille. Hehän olivat kaikki oikein saatanallisia markkinatalousmiehiä, eiks vaan? Malliesimerkkejä siitä miten luovia ihmisiä erityisesti raha motivoi?
Voi Jaba hyvä. Luovuudella ja markkinataloudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Markkinat ovat tehokkaimmillaan silloin kun mitään uutta arvosmuodostusta ei tapahdu. Siellä missä markkinat määräävät, luovuus ei koskaan saa sijaa. Eikä missään historian vaiheessa mitään uutta ole syntynyt rahan voimalla. Eivätkä ne nerot, jotka jotain uutta ovat luoneet, koskaan ole toimineet aineellisten palkkioiden toivossa.
Vain Jabat kuvittelevat että luovuudella ja markkinoilla olisi jokin yhteys.
Jaban kuvitelmissa on niin että kun historian luovien ihmisten ajattelu pannaan toiseen vaakakuppiin ja ja jonkun Elinkeinoelämän valtuuskunnan paskamahaisen mörssärin markkinatalouspölpätys toiseen vaakakuppiin, tämä markkinataloususkonto painaa Jaban mielestä enemmän.
Ei voi muuta kuin ottaa osaa. On aika harhaiset käsitykset maailmasta.
Arkipäivän luovuutta markkinataloudessa on se, että havainnoidaan, mitä ympärillämme tapahtuu ja käytetään mahdollisuuksia hyväksi.
Englannissa oli sata vuotta sitten hevoskärryjen pejmustettuihin istuimiin erikoistunut perheyritys, jonka kaksi veljestä isänsä kuoltuaan perivät. Veljekset jakoivat yrityksen ja jatkoivat kumpikin omilla tahoillaan.
Toinen veljeksistä havainnoi ympäristön muutoksia, huomasi autoistumisen sekä rautatie- ja bussiliikenteen kasvun. Hän määritteli yrityksensä toiminnan matkustusmukavuuden parantamiseksi pyörillä liikkuvissa kulkuvälineissä ja kehitti yritystään sen mukaan.
Toinen veljeksistä jatkoi hevoskärryjen istuimien tekemistä.
Arvaa kumpi menestyi ja kumpi kaatui?
Tässä on luovuuden ja markkinoiden karu yhteys yksinkertaisen esimerkin valossa kerrottuna.
Ala siis sinäkin käyttää aivojasi, niin tajuat, että kaikki mahdollisuudet ovat aina itsesi ulkopuolella, mutta niitä et voi käyttää oman hyvinvointisi lisäämiseen, ellet itse muuta ajattelu- ja toimintatapaasi.
Kun keskustassakin aletaan tämä tajuta, niin 12 kuukauden päästä Suomi suuntautuu valoisampaan tulevaisuuteen sinivihreän hallituksen johdolla, ilman keinotekoista vastakkainasettelua ja hyvinvointia jarruttavia riitelyjä.
Esimerkkinä luovuudesta kuvaat tyyppiä, joka onnistuu sopeutumaan annettuihin olosuhteisiin.
Olen aina pitänyt sinua huonona ajattelijana. Olet näköjään vielä huonompi. Sinun ei juuri kannattaisi luovuudesta suutasi avata.
Pitää huomata olosuhteiden muutos ja olla ajoissa ja luovalla tavalla käyttämässä uusia mahdollisuuksia hyväksi.
Siitä syntyy hyvinvointi.
Luovuudesta on ainakin sata määritelmää. Arkipäivän luovuus uuden työn ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi on vain yksi niistä.
Sitä meillä on kaikilla, jos olemme tarpeeksi hoksaavia käyttämään omaa luovuuttamme.
Einsteinejakin tulee, kunhan hyvä koulutuksemme ja asenneilmapiiri on tarpeeksi luovuutta suosiva ja siihen kannustava.
Yhteiskuntaluokkien keinotekoisesta vastakkainasettelusta ja ay-jengin änkyröinnistä ei ole koskaan syntynyt mitään uutta eikä luovaa, joten demarit ovat näistä asioista ihan pihalla, taantumuksellisia konservatiiveja kun ovat antiikkisine aatteineen.
...mitä "oikeistopopulisti" Jyri Häkämies puhui eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina.
"Järkyttynyt" Häkämies kyseli "onko hallituksella mietittynä täsmätoimia joilla irtisanotuja perheitä ja tehdaspaikkakuntia tuetaan"
Hän ei puolella sanallakaan ylistänyt Jaban mahtipontiseen tapaan, "kilpailukykyään parantavaa paperiteollisuutta"
Pekka Kuosmanen (kok) vaati paperiteollisuudelle sähköveron puolitusta, ja syytti hallitusta lupausten pettämisestä verohelpotustukien suhteen.
Myöskään Niinistö ja Katainen eivät ole koskaan eikä missään asettaneet paperiteollisuutemme jatkuvuutta kyseenalaiseksi. Eivät tule koskaan sitä tekemäänkään.
Eikä sitä tee myöskään Pekkarinen.
Eikä tee varmasti eduskunnassa nyrkki pystyssä huutava viiksekäs pikkumieskään.
Kokoomuksen ek-ryhmän useimmiten maltillisesta puheenjohtajasta puhumattakaan.
http://www.yle.fi/radiopeili/yleeduskunta.php
Avaukseni suuntautui hieman kauemmaksi kuin nyt syntyneiden ongelmien hoitoon. Toinen asia on se, minkä painon kukin haluaa edukuntapuheille laittaa, kun siellä näyttää olevan tapana sanoa heti jos sanomaan pääsee.
Paperiteollisuuden jatkuvuudesta en osaa paljoa sanoa, mutta jos paperin kulutus kasvaa eniten Kiinassa, Aasiassa ja Intiassa, niin ei sinne myytävää paperia pystytä ikinä tekemään Suomessa.
Näin se vaan on.
Jos me haluamme osamme kasvavista paperimarkkinoista, niin kyllä paperi on mentävä tekemään sinne, missä markkinat kasvavat. Juuri tätä vartenhan suomalainenkin paperiteollisuus on monikansallistunut, jotta me suomalaiset menestyisimme globaalissa kilpailussa globaalisti vapailla markkinoilla.
Tätä tosiasiaa eivät kumoa mitkään kansanedustajien puoluepoliittisessa kinastelussaan heittelemät huulet.
Monissa ennusteissa nämä nykyiset irtisanomiset on vasta alkua.Kun tämän vientisektorin hartiat
tarpeeksi kapenevat,niin tullaan huomaamaan
että ns julkisensektorin ja palvelualojen
palkat on hinnoiteltu taivaisiin.