Gallup:
Kerro, kuinka onni on potkinut teidän perhettä?
Oletteko saaneet hyvät työt/palkat/perinnöt/autot?
Missi-tittelit ja koira-kilpailumenestykset tai tehneet
rutkasti rahaa osakekaupoilla yms.?
Tai vain tulleet ONNELLISIKSI odotuksen myötä?
Huom. ei kateellisille tai tiukkapipoisille ;-))
Kerro, kuinka onni on potkinut teidän perhettä?
Oletteko saaneet hyvät työt/palkat/perinnöt/autot?
Missi-tittelit ja koira-kilpailumenestykset tai tehneet
rutkasti rahaa osakekaupoilla yms.?
Tai vain tulleet ONNELLISIKSI odotuksen myötä?
Huom. ei kateellisille tai tiukkapipoisille ;-))
Vastaukset 7
Vanhimmat
hyvin menee.. parisuhde on kunnossa, kohta saadaan vauva, rahaa voisi olla aina enemmän, joten siitä on turha valittaa..
tyytyväinen olen elämääni, ei valittamista!!!
Mukavaa kuulla :-)))
Eipä ole päässyt vielä onni potkaisemaan päin vastoin tuntuu murphyn laki meidän elämää säätelevän eli jos joku voi mennä pieleen niin varmasti menee (esim. telkkari hajoo,niin hajoo kohta kaikki muutkin imurit jne.) Ei olla kumpikaan kultalusikka saatikka hopeelusikka suussa synnytty. Opinnoista löytyy lainaa, itse työtön tällä hetkellä, eikä miehelläkään ole vakkari työtä, asumme vuokralla, ei ole autoa. Mutta erittäin onnellisia ollaan, vaikkei kaikkea saakkaan maan ja taivaan välillä. Ainut mikä vähän harmittaa on se ettei ainakaan nykyisessä elämäntilanteessa pystytä alkaa säästään lapsen tulevaisuutta varten rahaa, vaan kaikki menee ns. kädestä suuhun.
Molemmilla tavalliset työt,eletään kädestä suuhun.
Omakotitalo ja auto..mutta molemmista PAAAALJOONN velkaa.
perinnöitä ei tietoa.
Jos jouduttaisi työttömäkis niin saattaisi tuo asumismuoto ja auto tilanne muuttua...toivotaan ettei niin käy.
Nyt raskauden myötä tuntuu että ollaan "todella" onnellisia,vaikka hirvittää miten lapsi muuttaa elämää,varsinkin jos koliikkii vauva.
Mutta toivossa on hyvä elää.
Itse olen hieman sellainen ruusunpunaisten lasien läpi tuijottaja,saattaa yllättää kun vauva tulee ja ollaan väsyneitä.
Hauska Gallup!
Töissä menee hyvin, ei ole taas pitkästä aikaa liikaa töitä.
Pääsee lähtemään jo klo 16-17 :-)
Illalla äityisjooga :-)
Ja mies luvannut tehdä ruoan tänään :-)
Ylihuomenna lähtö Lontooseen minilomalle :-)
Haaveilen yhä, että jonain päivänä paljastuisi joku salattu sukulainen, joka olisi jättänyt minulle jättiperinnön. Valitettavasti nuo nykyiset ovat niin prsaukista sakkia!! :D
Mutta totta puhuen, hyvä työ on miehellä ja itsellenikin hyvä tulossa - opiskelemallahan sitä pääsee haluamalleen alalle. Rahaa en kaipaa suuria määriä, se riittää että raha riittää ruokaan, vaatteisiin jne. Olen sellainen luonnonläheinen luonne ja intressit löytyy muualta kun materiasta.
Olen todella onnellinen juuri nyt siitä, että saimme kauniin vuokra-asunnon uudelta paikkakunnalta jonne muutamme miehen töitten myötä ja että meillä on nyt jo - toisin kuin alussa - huonekalutkin asuntoon ja koti tulee olemaan ihana, kaunis ja lämminhenkinen. Ja kaiken kruunaa tuleva vauvamme, jota odotamme molemmat innolla :)
kyllä täällä ihan hyvin menee. Enpä ainakaan keksi puutteita! =) Siis menee hyvin. Itse vielä opiskelen, tulevaisuuden työtilanteesta ei tietty ole vielä tietoa, mutta ainakin ala on oma. Siinä on jo yksi syy olla onnellinen, kun tietää, kuka on ja mitä tahtoo elämässään tehdä. Mies on töissä, palkka hyvä, auto on hyvä, vaikka ehkä harkitaankin vaihtoa tilavampaan... Missiainesta ei ainakaan minulta löydy, eikä koiraakaan ole. Joten nuo saavutukset ovat menneet ihan sivu suun... (pitäisikö olla harmistunut?) Rahaa on niin, että pärjätään, muttei mitään upporikkaita olla silti. Eli juuri paras mahdollinen rahatilanne! =) Onnellinen olen, sillä olen löytänyt rakastavan ja rakkaan elämänkumppanin, elämässäni on arvoja ja koen olevani toimintakykyinen ihminen. Täydellinen ei tarvitse ollakaan. Siksi ne missitittelin puuttumisetkaan ei harmita. Ja kun vielä kaiken tämän hyvän lisäksi meille on tulossa pikkuinen ihmisenalku (kuvittele, sellainen vastuu ja luottamus...), niin ei tässä voi muuta kuin hymyillä. Paitsi tietenkään silloin, kun hormonit sekoilevat ja mieliala heittelee hulluna ja itken ja mietin niinä synkkinä hetkinä yhtä sun toista... Mutta onneksi (!) ei tarvitse joka hetki olla onnellinen.