Isäni on ollu ihan "normaali" aina unnes pari vutota sitten hänellä alkoi olemaan pakko oireita ja pakko-ajattelua... ja pelkoja sekä masennusta. Hän aloitti lääkistyksen ja asiat ovat todella huonosti. En tiedä mikä isälleni tuli, nyt hän leikkii noiden lääkkeiden kanssa välillä hengellään ja näyttäisi siltä että suunta on huononemaan päin koko ajan. Miten normaali perheellinen mies ilman mitään näkyvää syytä yhtäkkiä menettää elämän punaisen langan? Tuntuu että olen menettäny isäni jo. Tämä on todella raskasta, hänelle, mutta myös minulle ja äidille.
huoli isästä
isin tyttö..
9601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
joo hyvää aamua
Käyköhän isäsi terapiassa, tuntuu ainakin siltä ettei ainakaan lääkitys ole kohdallaan.
Sano äidillesi että johdattaa isäsi tarkempaan syyniin.
Eikä sitä voi ulkopuolinen tietää, mikä mielen järkkymiseen johtaa, perimä, tapahtumat, vai mikä.
On varmaan tosi vaikea katsoa vanhempaansa tuollaisena, mutta koeta kestää ja hae itsellesi myös apua läheisryhmistä, et ole ainoa.
hei,
syy neuroosiin on varmasti. se voi olla hyvinkin jokin ahdistus työelämässä jos oli/on töissä, velat , ihan mitä vaan voi kuvitella. se ei kuitenkaan tule yllättäen eli se on ollut jo kauan mutta et vain ole huomannut sitä. neurootikko salaa taitavasti ongelmansa kunnes on jo liian myöhäistä. silloin asiaan pitää tarttua niiden jotka näkevät ongelman.
jos isäsi vointi on todella paha eli harhailee jo ihan päättömiä jne. silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin viedä pakkohoitoon . se on vaikea päätös mutta ainut oikea. muuten isäsi voi esim. tappaa itsensä. sitten on liian myöhäistä auttaa. auta nyt kun voit.
olen itse neurootikko mutta saanut oireet johonkin malliin. ei hyvälle tasolle mutta tilanne oli paha vuosia sitten kun harkitsin itsemurhaa koska se kuluttaa kaikki voimavarat. pääasia ettet katso vierestä. ja terapiaan pitää lähteä mutta jos paha tilanne, niin ei auta vaan tarvitaan rajumpia toimenpiteitä.
Ei pidä työntää vastuuta lasten niskoille, se on aikuisella.
Päättelin ettet, isin tyttö, ole vielä aikuinen.
Juttele kuitenkin äitisi kanssa asiasta ja kerro huolesi.
On ennemminkin äitisi velvollisuus hommata isäsi hoitoon.
olen päälle parikymppinen
..Että kyseessä olivat tosiaan työpaineet. Työpaikka ollut uhattuna monta vuotta vähän väliä kun firmalla ei kai kovin hyvin mene.. Miten sait oireet jotenkin kuriin?
Hei,
Niitä on ensinnäkin pirun hankala saada pois kokonaan, koska neuroosi pitää otteessaan. Mun tapauksessa oireet olisivat paljon pahemmat enkä edes kirjoittaisi sulle pahimmassa tapauksessa koska olin hyvin lähellä itsemurhaa koska ahdistus oli niin suurta =24h vrk 10v. sitten.
Pääsyyhyn tai oireen aiheuttajaan pitää puuttua. mulla ensisijainen pelastus oli koulupaikkakunnan vaihto. Toiseksi käytin masennuslääkkeitä joita tarvitaan ehdottomasti kun oireilee pahasti. se helpottaa osaltaan. Kolmanneksi, sun täytyy olla tukena vaikka kuinka väsyttää isäsi temput. Jos kukaan ei ymmärrä, niin siitä on vaikea nousta. Jos mun veli ei olis jaksanut tukea , olisin varmasti väsynyt aikoja sitten tähän. Eli ei saa aliarvioida tyyliin, että ei tuollainen ole mies eikä mikään. Isäsi ei vaan voi sille mitään.
Eli tuo työasia pitäisi saada parempaan tilaan jos vain mahdollista. Työpaikan vaihto voisi ratkaista jo paljon mutta työtähän ei niin vain saa.
Sun pitää ehdottomasti saada isäsi hoitoon kun tilanne on noinkin paha. Lääkäri sanaa pitää välttää sen sanan negatiivisuuden vuoksi. Käytä positiivisia sanoja jos en aiemmin jo maininnut.
Samalla sun pitää hoitaa myös itseäsi koska neuroosi kuluttaa läheisten voimavarat omilla tempuillaan.
Mulla ei ole oireet loppuneet mutta olo on enkä ole niiden orja niin paljon kuin ennen ja tarvitsen itsekin hoitoa. Kannattaa hakea apua vain pätevimmiltä lääkäreiltä, ei terv.keskuksista. Eli psykiatrit jotka perehtyneet ongelmaan. Eikä saa luovuttaa ennen kuin löytää hyvän lääkärin. Psykiatrin titteli kun ei kenestäkään tee pätevää vielä.
Oireet pahenevat aina stressin seurauksena eli kuten nytkin työttömyys ylläpitää neuroosia koska on aikaa keskittyä enemmän itseen. Näin ollen neuvon, että kannattaisi keksiä isälles jotain positiivista tekemistä, miettimistä. kutsukaa vieraita, käykää jossain. Jos joku ei kestä totuutta, se on hänen ongelma, ei sun tai isäs.
Tajuaako isäsi oman tilanteen vai elääkö kuin hänessä ei olisi mitään vikaa? Jos tajuaa itse ettei kaikki ole kohdallaan , on hyvä mahd. hakea apua. Jos ei tajua, tilanne on silloin hankalampi ja vaatii teiltä puuttumista voimakkaammin asiaan.On turha hävetä lääkäriin menoa koska siinä ei ole hävettävää. Se on vain vanhanaikaista ajattelua kun joku puhuu mielenterv.asioista, että kauhistellaan. Pääasia että teette jotain, koska tilanne ei mene parempaan suuntaan vaan huonompaa päivä päivältä. toivottavasti vastauksesta oli apua. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.
pärjäile
Oli mielenkiintoista lukea kokemuksistasi. Totuus on etten edes tiedä kaikkia isäni päähänpistoja, sillä en ole aina paikalla kuten äitini. Ja äiti tuskin kertoo minulle kaikkea kun haluaa "säästää" minua lisähuolilta. Tänne en viitsi sähköpostiani antaa kun en halua roskaposteja kymmeniltä muilta palstalla vierailevilta vinoilijoilta jotka repivät huumoria toisen huolista.. :(
hei,
onko mahdollista että voimme käydä keskustelua sun isästä meidän kesken. täällä netissä kun on pöllöjä jotka ei näköjään ymmärrä sun huoltasi.
voitaisiinko ratkoa yhdessä ongelmaa siltä osalta kuin itse neuroosin orjana ja pakkoajatusten orjana pystyn auttamaan.
voitko antaa esim. sähköpostiosoitteesi jotta kukaan muu ei saa tietää keskusteluamme. Haluan auttaa isääsi. Mulla ei ole pahaa takaa-ajatusta, joten sen puolesta voit olla huoleti. Tiedän vaan itse mitä se elämä on ja haluan auttaa sinua jos vain voin. Olen sentään 35v. mies enkä mikään poikanen joka luulee tietävänsä.Sun ei tarvi eikä pidä paljastaa mitään tietoja itsestäsi, paikkakunnasta yms.
Haluan auttaa sinua vilpittömästi!
terv. mies
ps .ota vastaan apu joka tulee ihmiseltä joka tietää mistä puhuu.