Voi älytön, minkälaista yhteiskunnan sontajoukkoa on taistolainen nuoriso ollut!
Onko noita pakko vielä muistella?
Onko noita pakko vielä muistella?
Kenen joukoissa seisot!
hyi helevetti!
18431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
... kuunnella noita kaisakorhosten taistolaisia lauluja. On kummallista, että jotkut mukana olleet eivät häpeä, vaan ovat ylpeitä "saavutuksistaan". Tuolla liikkeellä ei ollut aikanaan mitään positiivista vaikutusta. Aiheutti paljon vahinkoa siten, että melkoinen osa nuorisosta höynähti mukaan ja monien opinnot siitä kärsivät.
Taistolaislaulujen musiikillinen estetiikka on hyvä esimerkki ns. kolmenkymmenen vuoden kulttuurivitkasta.
Tuollainen aika suunnilleen menee siitä kun edelläkävijöiden ideat lanseerautuvat loppujen lopuksi suuren enemmistön tajuntaan. Meilläkin Ultra Bra -niminen yhtye nosti taistolaislaulut uudelleen esille -- ja kas, yhtye oli useasti myydyimpänä listaykkösenä.
Taistolaisuus opiskelijaliikkeenä taas on ymärrettävissä vain osana yhtenäiskulttuurin murtumista ja 60-70-luvun nuorisovallankumousta. Tällaisena ilmiönä sillä on paljon -- ja jopa ratkaisevia -- syitä ja seurauksia itsensä ulkopuolella.
Jeja-Pekka Roosin mukaan noin kolmasosa opiskelijoista voitiin laskea taistolaisuuden vaikutuspiiriin. Nykyisistä yliopisto-opettajista näitä on viitisentoista prosenttia. Akateeminen diskurssi pitää huolen mm. siitä että nämä ihmiset ovat pätevämpiä arvioimaan omia rasitteitaan kuin esimerkiksi oivahärkösten tapaiset tunnepohjalta liikkeellelähtevät totuudentorvet.
Et nyt ymmärrä Oiva raukka yhtikäs mitään. Taistolaisuus oli osa vasemmistoradikalismia. Vasemmistoradikalismi puolestaan toi uudenlaisia tuulahduksia keskusteluun ja kulttuuriin. Se kyseenalaisti vanhaa ja innovoi uutta. Vasemmistoradikalismin sisältöön ei ole historiallisessa mielessä niin paljon syytä kiinnittää huomiota kuin itse prosessiin, joka pani uinuvat vedet liikkeelle.
Kansakunta tarvitsee ainakin aika ajoin ravistelua ja siinä taistolaisuus toimi ihan hyvin. Presidentti Kekkonen vapaamielisenä kansalaisena tajusi vasemmistoradikalismin myllerryksen päälle ja kiihdytti vain asiaan järjestemällä "lastenkutsujaan" ja edesauttamalla yleisradiotoiminnan radikalisoitumista.
On syytä erottaa toisistaan Taito Sinisalo telaketjukommunisteineen vasemmistoradikaalista taistolaisuudesta ajattelua uudistavana liikkeenä. Kyseessä on konservatismin kyseenalaistava kansalaistoiminta, jollaista esiintyy toivon mukaan jatkuvasti. Ilman sitä ei pysytä hereillä.
istui myös nuori Paavo Lipponen - posket punottaen.
... taistolaiset opiskelijapiirit saivat aikaan.
He olivat joka tapauksessa viehättyneitä kommunismista, joka sitten romahti runsaan kymmenen vuotta myöhemmin. Euroopankin jäljistä saatoimme tehdä johtopäätöksen, että kommunismi oli suurin onnettomuus, mikä maailmaa kohtasi viime vuosisadalla.
katkera kaunasäkki...
täytyy tunnustaa, että vanhat taistolaiset ovat saaneet paljon hyvää aikaa kulttuurin alalla. Kaikki tämä tietysti vasta sen jälkeen, kun aatteet haalistuivat. Käypä Oiva katsomassa KOM-teatterin esityksiä, esimerkiksi Suomen Hevosta, jos nyt ymmärrät sellaisesta kuin kulttuurísta. Jos taas ajattelee taloutta, niin onhan Nalle Wahlrooskin entinen taistolainen. Jostan syystä ihan parhaalla nuorisolla on taipumus nuoruudessaan poliittisesti hurahtaa. Siellähän se oli AKS:ssä Kekkonenkin, vaikka sitten myöhemmin erosikin.
Sulla meni varsinainen pointti ohi, kun piti posket punoittaen päästä kertomaan tuo.
vielä Kekkosen aikaan. Nyt Lipposen otsa punottaa, jos joku siitä muistuttaa.
Ja Vanhanen kertoi televisiossa pressavaalien alla, kuinka hän on muuttanut monista asioista mieltä verrattuna niihin, mitä oli puhunut nuoruudessaan.
Mitä yritetään todistella sillä, mitä itsekukin on sanonut joskus?
Otsa saa minun puolestani punoittaa kenellä tahansa ja luulenpa, että Kekkosen kalju olisi myös punoittanut, jos hänet olisi vedetty televisiokameroiden eteen ja alettu kyselemään, miten se tarkalleen tapahtui, kun hän oli teloituttamassa punavankeja 1918.
Muutoksilla on eroa.
Paavo Lipponen ei ole muuttunut yhtään. Hän on nyt vanhana se sama mielistelijä ja vahvempiensa nuoleskelija, joka hän oli jo nuorena. Sekä vastavuoroisesti näräinen öykkäri niille, joita väheksyy.
Muuten. Paavo Löppönen, siis Löppönen, on ihan fiksu mies. Päinvastoin kuin Lipponen.
>> Onko noita pakko vielä muistella?
On, jos haluaa ymmärtää historiaa.
Jos ymmärtää historiaa, on toivoa tulevaisuuden suhteen.
Ymmärtäminen on kuitenkin vähän vaikeampaa kuin luulisi. Siihen tarvitaan muitakin henkisiä resursseja kuin tiedonjano.
Eikä ymmärtäminen ala ainakaan mitätöinnistä.
Tuolloin juurtui vasemmistolainen näennäistaide Suomeen.
Saamme kärsiä siitä vieläkin.
Esimerkiksi Wardin piirustusräpellys Halosesta. Hyi hyi.
... sitä mieltä että Juhani Palmun latomaalaukset ovat tulosta taistolaiskulttuurin yleisestä rappeuttavasta vaikutuksesta.
tulevaisuuden nuorilta.
Alussa ollaan äärivasemmalla, sitten pikkuhiljaa hivuttaudutaan kohti poliittista keskustaa, ja loppuvaiheessa oltaisiin mieluiten kokoomuslaisia, mutta on jo liian myöhäistä vaihtaa. Ongelma koitetaan ratkaista öykkäröinnillä ja kaunailulla niille, jotka ovat johdonmukaisia.
Seuraus tästä? Liikettä ei tapahdu oikealle eikä vasemmalle, kun porukassa on jatkuvasti mukana eri kehitysasteilla olevaa sakkia. Muutosta kyllä vaaditaan, mutta se on kuin käsijarru päällä kaasuttelua; ääntä lähtee mutta mitään ei oikeasti tapahdu.
kun Sinä tietäisit kaiken, mutta kun Sinua ei halua kuunnella kukaan.
...