Muistan vain loppuosan tästä unesta. Unen alkutapahtumat, joita en selvästi muista, olivat kaikenpäiväistä "olemista". Asuimme vieraantuntuisessa, vanhassa, yksitoikkoisessa talossa. Aikuisia lapsiani oli talossa, mutta tapahtumat eivät käsitelleet heitä. Mitäänsanomattomaa, yksitoikkoista oloa...
Yht'äkkiä olen ulkona, kävelemässä taloa kohti. On talvi, mutta ei pakkasta. Nyt näen talon. Se on on vaaleanvihreä, vanha ja kylmäntuntuinen puutalo. (Todellisuudessa minulle vieras) Kävelen portilta tullen taloa kohti. Päälläni on vain sisävaattet. Portin vierellä on matala ränsistynyt varastorakennelma, jonka takana on pajupuskia. Puskien takana on naapurin ulkorakennus. En ole koskaan ollut "täällä" todellisuudessa. Pienen varastorakennuksen edessä, noin 5 m pituisella tienosalla, puolen tien osuudella, loimuaa pienet liekit lumen päällä. Hämmästyn, katson ihmetellen, mutta jatkan matkaa taloa kohden. Kävellessäni ajattelen, että siihen on varmaan valunut bensiiniä, mutta en ajattele enempiä kuinka se on syttynyt. Tahdon vain sisälle taloon. Ajattelen, että kerron siitä miehelleni.
Avaan ulko- oven ja oven vasemmalla puolella on yläkertaan johtavat rappuset. Mieheni on tulossa alaspäin. Hän lysähtää kokoon ja pyörii alas portaita pitkin lattialle asti. Hän asettuu selälleen. Kumarrun alas ja sanon: "No, ei sattunut pahemmin". Han sanoo:"Nyt voi kääntää vesikraanaa". Se on asia, joka ei ollenkaan kuulunut tilanteessen. Ehdin ajatella, että hän löi päänsä ja höperöi, sitten hän kääntää kasvonsa pois ja kuolee. Tunnen suunnatoman tyhjyyden tunteen. Herään.
Yht'äkkiä olen ulkona, kävelemässä taloa kohti. On talvi, mutta ei pakkasta. Nyt näen talon. Se on on vaaleanvihreä, vanha ja kylmäntuntuinen puutalo. (Todellisuudessa minulle vieras) Kävelen portilta tullen taloa kohti. Päälläni on vain sisävaattet. Portin vierellä on matala ränsistynyt varastorakennelma, jonka takana on pajupuskia. Puskien takana on naapurin ulkorakennus. En ole koskaan ollut "täällä" todellisuudessa. Pienen varastorakennuksen edessä, noin 5 m pituisella tienosalla, puolen tien osuudella, loimuaa pienet liekit lumen päällä. Hämmästyn, katson ihmetellen, mutta jatkan matkaa taloa kohden. Kävellessäni ajattelen, että siihen on varmaan valunut bensiiniä, mutta en ajattele enempiä kuinka se on syttynyt. Tahdon vain sisälle taloon. Ajattelen, että kerron siitä miehelleni.
Avaan ulko- oven ja oven vasemmalla puolella on yläkertaan johtavat rappuset. Mieheni on tulossa alaspäin. Hän lysähtää kokoon ja pyörii alas portaita pitkin lattialle asti. Hän asettuu selälleen. Kumarrun alas ja sanon: "No, ei sattunut pahemmin". Han sanoo:"Nyt voi kääntää vesikraanaa". Se on asia, joka ei ollenkaan kuulunut tilanteessen. Ehdin ajatella, että hän löi päänsä ja höperöi, sitten hän kääntää kasvonsa pois ja kuolee. Tunnen suunnatoman tyhjyyden tunteen. Herään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielenkiintoisen tuntuinen uni. Vaikeaa on toisen tulkita tuota unta, mutta itselleni tuli unesi kuvauksen lukiessa mieleen, että onko elämäntilanteesi jotenkin tylsä tai jumiutunut paikalleen? Yritätkö etsiä jotain uutta elämääsi? Minulle tulee tunne, että haluat toisaalta jotain uutta elämääsi, mutta toisaalta hakeudutkin vaan toiseen samanlaiseen tilanteeseen, eli tilanne jumittaa paikallaan. Tuli edustaa elämää ja intoa, mutta sitten taas miehesi kuolee ja vesi (kraana) sammuttaa tulen. Sinä menet ylöspäin miehesi alaspäin. Minusta uni jumittaa pahasti, etkä saa unesta itsekään selvyyttä vaan heräät ja tunnet tyhjyyttä. Sinun pitää pohtia miten voit tehdä päätöksiä taikka ratkaisuja elämässäsi. Vain sinä itse tiedät oman tilanteesi ja voit ratkaista tilanteen. Nämä vain minun tuntemuksiani unestasi
Osuit naulankantaan! Kiitos!
Miksi en ymmärtänyt tätä itse? Elämäni tilanne on tosi tylsää. Mieheni on usein epähieno ja tylsä minua kohtaan, mutta en voi erota hänestä vaikean sairautensa vuoksi. "Tylsyyskin" riipuu osaltaan hänen sairaudestansa.
Tottakai tahtoisin jotain uutta elämääni. Tosin päätös vapautumisesta on vaikea- jäädä vaiko lähteä. Kumpikin vaihtoehto johtaa kärsimykseen jollekin osapuolista.
Vähän terapiaa päätösten helpottamiseen olisi ehkä paikallaan!
Selvästi nähty, Utu! Kiitos avustasi!