-
Kokoomuksen elinkeinopoliittinen ohjelma:
Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan, seutukunnan ja maakunnan onnistumisen avaintekijä. Yksityinen yritystoiminta on se voima joka pyörittää paikallis- ja aluetaloutta sekä tuo työpaikkoja. Alueet menestyvät, kun niiden yritystoiminta menestyy.
Menestyksen takaamiseksi tarvitaan ennakkoluulottomia, visionäärisiä ja rohkeita yrittäjiä toteuttamaan menestystarinoita ja niitä visioita mitä strategioissa tavoitellaan. Elinkeinotoiminnan edistämiseen ei aina tarvita rahallistakaan tukea; usein riittää kun kannustetaan ja pyritään luomaan riittävän yrittäjäystävällistä ilmapiiriä.
Aktiivisella elinkeinopolitiikalla luodaan edellytykset hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Avaimet menestykseen ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseen ovat siis kuntien omissa käsissä.
Suomalaisten keskuudessa ei tunneta riittävän hyvin yrittäjyyden todellisia lähtökohtia ja yrittäjyyden todellista olemusta. Suomalainen koululaitos ei myöskään kannusta nuoria riittävästi omatoimisuuteen eikä rohkaise itsenäiseen riskinottamiseen. Elinkeinoelämän kehittymisen ja jatkuvuuden takia tähän on saatava muutos.
Yrityslähtöinen päätöksenteko
Paikallisen ja alueellisen elinkeinopolitiikan kulmakivi on yrityslähtöinen päätöksenteko. Kunnissa on löydettävä luontevat tavat keskustella ja tehdä yhteistyötä viranhaltijoiden, päättäjien sekä yritysten kesken. Vain siten kuntiin pystytään luomaan aidosti yrittäjäystävällinen ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiva ilmapiiri. Kuntien on otettava yhdeksi virka- ja luottamusmieskoulutuksen painopisteeksi yrittäjyys, oman kunnan erityispiirteet sekä elinkeinoelämän tarpeet. Parasta yrittäjälähtöisyyttä on päätöksenteon ennakoitavuus ja johdonmukaisuus. Tähän päästään vain keskustelemalla asioista ennakkoluulottomasti ja avoimesti kaikkien osapuolten kesken.
Samalla löydetään myös keinot, jotka edistävät parhaiten pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä ja kasvattamista. Pk-yrityksissä työskentelee jo yli 60 % yksityisen sektorin työvoimasta ja niiden merkitys paikallisena työllistäjänä kasvaa koko ajan. Samalla on huolehdittava alueella mahdollisesti toimivien globaalien yritysten tarpeista. On kaikkien kuntalaisten edun mukaista turvata toimintaedellytykset sekä riittävä tuki ja ymmärrys kaikkien yritysten toiminnan kehittämiselle.
Kumppanuuden pelisääntöjä kehitettävä
Kunnilla on pitkälti itsenäinen oikeus päättää, tuotetaanko palvelut itse vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta, yksityisiltä palvelutuottajilta tai järjestöiltä. Tärkeintä kunnille pitää olla kuntalaisen etu; laadukkaat palvelut edullisella hinnalla.
Osana kunnan elinkeinopolitiikkaa on määriteltävä ne rajat, joiden puitteissa sen alueella tarjotaan eri tuottajatahojen tarjoamia palveluita. Julkisen ja yksityisen sektorin pelisääntöjen kehittäminen on välttämätöntä uudistettaessa julkisten palveluiden rakenteita. Yksityiset palvelutuottajat on kytkettävä palveluiden strategiseen suunnitteluun mukaan.
Nyt tarvitaan kirkkaita visioita, selkeitä palvelustrategioita ja niiden määrätietoista täytäntöönpanoa, jotta puitteet ovat uskottavat yksityisen palvelutarjonnan hyödyntämiseksi. Tärkeintä ei ole kuka palvelut tuottaa, vaan laadukkaat palvelut.
Myös kuntien palveluostot on kilpailutettava julkisina hankintoina aivan kuten tavaraostotkin. Palveluhankinnassa on kuntapuolella vielä paljon puutteita. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja tehdään usein kilpailuttamatta. Kuntien oman tuotannon ja ostopalveluiden kustannuksia sekä laatua tulee seurata tarkoin, jotta päätökset tulevista rakenteista perustuvat tietoihin - eivät tunteisiin – ja kuntalaisten tarpeisiin.
Yritystoiminta ei tunne kuntarajoja
Elinkeinopolitiikkaakin kehitettäessä kuntia on kannustettava nykyistä rohkeampaan seutuyhteistyöhön. Tässä vaatimuksessa on kuitenkin muistettava, että nimenomaan elinkeinopolitiikassa seudullista yhteistyötä on tehty jo pitkään. Tähän, kuten muuhunkin yhteistyöhön pätee itsestään selvyydeltä kuulostava mutta harvojen aidosti ymmärtämä viisaus "yhdessä saamme aikaan enemmän".
Aina on kuitenkin muistettava, että vastuu elinkeinopolitiikan tavoitteista ja tuloksista säilyy peruskunnilla. Seudullisista elinkeinoyhtiöistä ei saa muodostua toimielimiä joiden taakse mennään piiloon – vastuu pitää kantaa myös kuntatasolla. Onnistuneen seutuyhteistyön tulokset näkyvät hyvinä peruspalveluina.
Yrittäjyydestäsyntyy elinvoimaa kuntiin – ja talouteen
Kuntasektorin organisaatioiden toimintaa on mahdollista kehittää laadukkaammaksi - samaan tapaan kuin laadulla esimerkillisesti kilpailevissa kärkiyrityksissämme. Laadun hallinnan ja kehittämisen myönteiset vaikutukset näkyisivät aikanaan myös veroasteen alenemisena ja uusina työpaikkoina. Suomalaiset yritykset kokevat, että laatu tarkoittaa nimenomaan asiakkaan odotusten mukaista tuotetta tai palvelua. Myös kuntasektorin toiminnan tehokkuuden ydin on asiakaslähtöisyydessä.Kunnan päättäjien vastuulla on sekä ylläpitää yritysten kilpailukykyä että kehittää paikallista yritystoimintaa - kunnan parhaaksi ja sen elinvoimaisuuden takaamiseksi. Kuntien kannalta yrittäjyys pitää olla ”esityslistan” kärjessä.
Vain menestyvä yritys työllistää – oikealla elinkeinopolitiikalla turvataan palvelut, työpaikat ja oma tuttu elinympäristö. Kunnallisilla päättäjillä on nyt esimerkin näyttämisen paikka.
Faktasivu yrittäjyys ja elinkeinopolitiikasta
Elinkeinopolitiikan tehtävät ja tavoitteet
Maailman taloudessa meneillään oleva muutos, jopa kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsuttu murrostila on talouden taantuman vuoksi hetkellisesti rauhoittunut. Muutoksen mukanaan tuoma uuden talouden käsite on tuonut mukanaan myös uudenlaiset haasteet kilpailukyvyn parantamiseksi.
Elinkeinopolitiikassa nimenomaan julkisen vallan tehtävä on huolehtia yritysten toimintaympäristöstä siten, että yrityksillä on kansainvälisesti vertailukelpoiset edellytykset parantaa kilpailukykyään. Riittävä kilpailukyky on keskeisin työllistämisen perusta. Riittävä määrä työpaikkoja puolestaan on keskeisin edellytys todellisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä.
Viime eduskuntavaalien jälkeinen aika ja hallituksen toimet kotimaan elinkeinopolitiikassa ovat luoneet lähinnä epävarmuuden ilmapiiriä yrittäjien keskuudessa. Linjattomuus veropolitiikassa ja tärkeiden päätösten lykkääminen hamaan huomiseen ovat jo osaltaan johtaneet tuhansien työpaikkojen siirtymiseen ulkomaille.
Julkisen vallan tukiessa elinkeinopolitiikkaa, on tärkeätä pyrkiä edistämään aitoa, valtion tukitoimenpiteistä riippumatonta yrittäjyyttä tarvittaessa radikaaleinkin keinoin. Edellä mainittuja keinoja olisivat muun muassa rohkeat ja pitkäjännitteiset yritys-, osinko- ja tuloveroratkaisut sekä pyrkimys työmarkkinoiden joustojen lisäämiseen osana tulopoliittista kokonaisratkaisua.
Kilpailukyvyn parantaminen työllistämisen edellytyksiä parantamalla tulee siis jatkossa korostumaan entisestään. Lisäksi julkisen vallan teknologia- ja koulutuspanostus, kansainvälistyminen, kilpailun toimivuus sekä yritys- ja pääomarahoitus ovat keskeisessä asemassa. Samalla on huolehdittava alueellisesti elinkeinorakenteen tasapainoisesta kehityksestä ja energian saannin turvaamisesta kv. kilpailukykyiseen hintaan.
Laajasti ajateltuna elinkeinopolitiikka on kokonaisuus toimenpiteitä, joilla vaikutetaan yritysten toimintaympäristön laatuun. Elinkeinopolitiikan keskeisimpiä haasteita on löytää sellaisia politiikkatoimenpidettä, joista on myös aidosti hyötyä yrityksille. Poliittiset toimenpiteet on myös osattava viedä esimerkiksi alueellisesti sille tasolle, jossa toimenpiteet voidaan konkreettisesti tehdä.
Alueellisella elinkeinopolitiikalla pyritään luomaan alueelle hyvä kilpailukyky. Kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeiset tekijät alueillakin ovat teknologian hyödyntäminen ja osaaminen. Alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Erityisen tärkeätä on vahvistaa alueiden kykyä ja halua vastaanottaa ja hyödyntää uutta osaamista eri keinoin. Tällöin toimenpiteiden on kohdistuttava koulutuksen suuntaamiseen, teknologian siirron edistämiseen, tutkimuslaitos- ja yritysverkostojen edistämiseen ja moninaiseen neuvontaan. Keskeisin haaste alueellisessa elinkeinopolitiikassa liittyy vuoden 2006 lopussa päättyvän tukikauden myötä merkittävästi vähenevään EU-rakennerahastojen rahoitukseen. Aluepolitiikan välineitä on siis pystyttävä uudistamaan jo ennen vuotta 2006.
Julkisen vallan koulutuspanostuksia on ohjattava vastaamaan nykyistä paremmin kulloinkin vallitsevaa talouden kehityssuuntaa. Osaavaa työvoimaa on löydettävä kotimaasta tilanteessa kuin tilanteessa. Teknologiayritysten siirtäessä nykyisessä toimintaympäristössä tuotantoaan ulkomaille, on Suomessa jopa kahden korkeakoulututkinnon työttömiä huippuosaajia ja oletettavasti tälle osaamiselle on kysyntää muissa maissa. Onko siis kansantaloudellisesti järkevää kouluttaa huippuosaajia, jos toisaalta pyritään aktiivisesti vaikeuttamaan huippuosaajien sijoittumista työmarkkinoille? Kokoomuksen mielestä ei.
Yrittäjät ja yrittäjyys Suomessa
Suomessa on edelleen noin 220 000 yritystä. Suomen koko yrityskannasta alle prosentti ei lukeudu pk-yrityksiin ja työllistää yli 250 henkilöä. Pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä ja tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Suomen Yrittäjien jäsenkunta edustaa laajasti Suomen koko yrityskenttää. Yrittäjäjärjestöön kuuluu 88 000 jäsentä 420 paikallisyhdistyksessä ja 60 toimialajärjestössä. Järjestön tehtävä on parantaa yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa ja edistää yrittäjyyttä. Lisätietoja SY:n sivuilta.
Suomalaisen yrittäjän asialla on myös TT:n ja PT:n yhdistymisen myötä syntyvä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. Järjestöllä on virallisen yhdentymisen jälkeen vuoden 2005 alussa 15 000 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 900 000 henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluvat toimialat edustavat yli 70:tä prosenttia Suomen BKT:sta ja yli 95:tä prosenttia maamme viennistä. Lisätietoja EK:n sivuilta.
Epävarman taloustilanteen ja edelleen käynnissä olevan rakennemuutoksen johdosta yrittäjyyden merkitys yhteiskunnan ja talouskasvun veturina korostuu. Yritykset uudistuvat sisäisesti ja toisaalta uusia yrityksiä syntyy ja toisia kuolee. Mitä sujuvampaa yritystoiminnan aloittaminen ja uudistaminen on, sitä nopeammin rakenne voi taloudessa muuttua. Uuden yritystoiminnan esteistä on tullut entistä suurempia taloudellisen kasvun esteitä ja näitä esteitä on pyrittävä aktiivisesti poistamaan.
Yrittäjyyden edistämisessä huomio on kiinnitettävä yrityksen toimintaympäristön laatuun, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, markkinoille pääsyn varmistamiseen ja aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen. Kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävien yritysten markkinoille pääsyä tulee tukea valtiovallan taholta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla kilpailusäädösten asettamissa puitteissa.
Yrittäjyyden parhaana kannustimena toimii riskiin nähden riittävän tulon mahdollisuus. Korkea verotusta ja yrittäjän sosiaaliturvan puutteita pidetään yleisesti suurimpina yritystoimintaa hankaloittavina tekijöinä.
Kokoomuksen näkemykset yrittäjyydestä tiiviisti
Kokoomuksen mielestä lähiaikojen tärkeimpänä tavoitteena on lisätä uusien yritysten perustamista sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Näillä toimilla pyritään uusien työpaikkojen määrän kasvuun sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääntymiseen. Kokoomuksessa pyritään aktiivisesti haastamaan istuvan hallituksen elinkeinopolitiikka luomalla uusia toimintamalleja ja myös tarvittaessa tukemalla oikeansuuntaista elinkeinopolitiikkaa oppositioasemasta huolimatta - hyviä ja elinkeinoelämää aidosti palvelevia hankkeita on voitava tukea, vaikka ne eivät olisikaan itsemme esittämiä.
Valtiovalta tukee parhaiten yritystoimintaa ja sen harjoittamisen edellytyksiä esimerkiksi yksinkertaistamalla työnantajavelvoitteiden hoitoa, poistamalla yrittäjien sosiaaliturvan puutteita, selkeyttämällä ja keventämällä verotusta kokonaisuudessaan sekä huolehtimalla koulutuksen ja tutkimuksen riittävistä voimavaroista.
Yritysten työllistämisen edellytysten parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Tämä edellyttää mm. työnantajan maksamien palkan sivukustannusten tason laskemista. Yksi toimiva tapa rohkaista yrityksiä työllistämään on yritysten maksamien työeläkemaksujen asteittainen alentaminen.
Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky voidaan pitkällä tähtäimellä taata vain toimimalla aktiivisesti yhteisten vero- ja työnantajamaksujen saamiseksi kaikkiin EU:n sisämarkkinavaltioihin. Suomalainen sosiaaliturva ja yleiseurooppalainen, selkeästi nykyistä kevyempi verotus tuskin on kenenkään mielestä huono tavoite suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
Kokoomuksen elinkeinopoliittinen ohjelma:
Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan, seutukunnan ja maakunnan onnistumisen avaintekijä. Yksityinen yritystoiminta on se voima joka pyörittää paikallis- ja aluetaloutta sekä tuo työpaikkoja. Alueet menestyvät, kun niiden yritystoiminta menestyy.
Menestyksen takaamiseksi tarvitaan ennakkoluulottomia, visionäärisiä ja rohkeita yrittäjiä toteuttamaan menestystarinoita ja niitä visioita mitä strategioissa tavoitellaan. Elinkeinotoiminnan edistämiseen ei aina tarvita rahallistakaan tukea; usein riittää kun kannustetaan ja pyritään luomaan riittävän yrittäjäystävällistä ilmapiiriä.
Aktiivisella elinkeinopolitiikalla luodaan edellytykset hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Avaimet menestykseen ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseen ovat siis kuntien omissa käsissä.
Suomalaisten keskuudessa ei tunneta riittävän hyvin yrittäjyyden todellisia lähtökohtia ja yrittäjyyden todellista olemusta. Suomalainen koululaitos ei myöskään kannusta nuoria riittävästi omatoimisuuteen eikä rohkaise itsenäiseen riskinottamiseen. Elinkeinoelämän kehittymisen ja jatkuvuuden takia tähän on saatava muutos.
Yrityslähtöinen päätöksenteko
Paikallisen ja alueellisen elinkeinopolitiikan kulmakivi on yrityslähtöinen päätöksenteko. Kunnissa on löydettävä luontevat tavat keskustella ja tehdä yhteistyötä viranhaltijoiden, päättäjien sekä yritysten kesken. Vain siten kuntiin pystytään luomaan aidosti yrittäjäystävällinen ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiva ilmapiiri. Kuntien on otettava yhdeksi virka- ja luottamusmieskoulutuksen painopisteeksi yrittäjyys, oman kunnan erityispiirteet sekä elinkeinoelämän tarpeet. Parasta yrittäjälähtöisyyttä on päätöksenteon ennakoitavuus ja johdonmukaisuus. Tähän päästään vain keskustelemalla asioista ennakkoluulottomasti ja avoimesti kaikkien osapuolten kesken.
Samalla löydetään myös keinot, jotka edistävät parhaiten pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä ja kasvattamista. Pk-yrityksissä työskentelee jo yli 60 % yksityisen sektorin työvoimasta ja niiden merkitys paikallisena työllistäjänä kasvaa koko ajan. Samalla on huolehdittava alueella mahdollisesti toimivien globaalien yritysten tarpeista. On kaikkien kuntalaisten edun mukaista turvata toimintaedellytykset sekä riittävä tuki ja ymmärrys kaikkien yritysten toiminnan kehittämiselle.
Kumppanuuden pelisääntöjä kehitettävä
Kunnilla on pitkälti itsenäinen oikeus päättää, tuotetaanko palvelut itse vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta, yksityisiltä palvelutuottajilta tai järjestöiltä. Tärkeintä kunnille pitää olla kuntalaisen etu; laadukkaat palvelut edullisella hinnalla.
Osana kunnan elinkeinopolitiikkaa on määriteltävä ne rajat, joiden puitteissa sen alueella tarjotaan eri tuottajatahojen tarjoamia palveluita. Julkisen ja yksityisen sektorin pelisääntöjen kehittäminen on välttämätöntä uudistettaessa julkisten palveluiden rakenteita. Yksityiset palvelutuottajat on kytkettävä palveluiden strategiseen suunnitteluun mukaan.
Nyt tarvitaan kirkkaita visioita, selkeitä palvelustrategioita ja niiden määrätietoista täytäntöönpanoa, jotta puitteet ovat uskottavat yksityisen palvelutarjonnan hyödyntämiseksi. Tärkeintä ei ole kuka palvelut tuottaa, vaan laadukkaat palvelut.
Myös kuntien palveluostot on kilpailutettava julkisina hankintoina aivan kuten tavaraostotkin. Palveluhankinnassa on kuntapuolella vielä paljon puutteita. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja tehdään usein kilpailuttamatta. Kuntien oman tuotannon ja ostopalveluiden kustannuksia sekä laatua tulee seurata tarkoin, jotta päätökset tulevista rakenteista perustuvat tietoihin - eivät tunteisiin – ja kuntalaisten tarpeisiin.
Yritystoiminta ei tunne kuntarajoja
Elinkeinopolitiikkaakin kehitettäessä kuntia on kannustettava nykyistä rohkeampaan seutuyhteistyöhön. Tässä vaatimuksessa on kuitenkin muistettava, että nimenomaan elinkeinopolitiikassa seudullista yhteistyötä on tehty jo pitkään. Tähän, kuten muuhunkin yhteistyöhön pätee itsestään selvyydeltä kuulostava mutta harvojen aidosti ymmärtämä viisaus "yhdessä saamme aikaan enemmän".
Aina on kuitenkin muistettava, että vastuu elinkeinopolitiikan tavoitteista ja tuloksista säilyy peruskunnilla. Seudullisista elinkeinoyhtiöistä ei saa muodostua toimielimiä joiden taakse mennään piiloon – vastuu pitää kantaa myös kuntatasolla. Onnistuneen seutuyhteistyön tulokset näkyvät hyvinä peruspalveluina.
Yrittäjyydestäsyntyy elinvoimaa kuntiin – ja talouteen
Kuntasektorin organisaatioiden toimintaa on mahdollista kehittää laadukkaammaksi - samaan tapaan kuin laadulla esimerkillisesti kilpailevissa kärkiyrityksissämme. Laadun hallinnan ja kehittämisen myönteiset vaikutukset näkyisivät aikanaan myös veroasteen alenemisena ja uusina työpaikkoina. Suomalaiset yritykset kokevat, että laatu tarkoittaa nimenomaan asiakkaan odotusten mukaista tuotetta tai palvelua. Myös kuntasektorin toiminnan tehokkuuden ydin on asiakaslähtöisyydessä.Kunnan päättäjien vastuulla on sekä ylläpitää yritysten kilpailukykyä että kehittää paikallista yritystoimintaa - kunnan parhaaksi ja sen elinvoimaisuuden takaamiseksi. Kuntien kannalta yrittäjyys pitää olla ”esityslistan” kärjessä.
Vain menestyvä yritys työllistää – oikealla elinkeinopolitiikalla turvataan palvelut, työpaikat ja oma tuttu elinympäristö. Kunnallisilla päättäjillä on nyt esimerkin näyttämisen paikka.
Faktasivu yrittäjyys ja elinkeinopolitiikasta
Elinkeinopolitiikan tehtävät ja tavoitteet
Maailman taloudessa meneillään oleva muutos, jopa kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsuttu murrostila on talouden taantuman vuoksi hetkellisesti rauhoittunut. Muutoksen mukanaan tuoma uuden talouden käsite on tuonut mukanaan myös uudenlaiset haasteet kilpailukyvyn parantamiseksi.
Elinkeinopolitiikassa nimenomaan julkisen vallan tehtävä on huolehtia yritysten toimintaympäristöstä siten, että yrityksillä on kansainvälisesti vertailukelpoiset edellytykset parantaa kilpailukykyään. Riittävä kilpailukyky on keskeisin työllistämisen perusta. Riittävä määrä työpaikkoja puolestaan on keskeisin edellytys todellisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä.
Viime eduskuntavaalien jälkeinen aika ja hallituksen toimet kotimaan elinkeinopolitiikassa ovat luoneet lähinnä epävarmuuden ilmapiiriä yrittäjien keskuudessa. Linjattomuus veropolitiikassa ja tärkeiden päätösten lykkääminen hamaan huomiseen ovat jo osaltaan johtaneet tuhansien työpaikkojen siirtymiseen ulkomaille.
Julkisen vallan tukiessa elinkeinopolitiikkaa, on tärkeätä pyrkiä edistämään aitoa, valtion tukitoimenpiteistä riippumatonta yrittäjyyttä tarvittaessa radikaaleinkin keinoin. Edellä mainittuja keinoja olisivat muun muassa rohkeat ja pitkäjännitteiset yritys-, osinko- ja tuloveroratkaisut sekä pyrkimys työmarkkinoiden joustojen lisäämiseen osana tulopoliittista kokonaisratkaisua.
Kilpailukyvyn parantaminen työllistämisen edellytyksiä parantamalla tulee siis jatkossa korostumaan entisestään. Lisäksi julkisen vallan teknologia- ja koulutuspanostus, kansainvälistyminen, kilpailun toimivuus sekä yritys- ja pääomarahoitus ovat keskeisessä asemassa. Samalla on huolehdittava alueellisesti elinkeinorakenteen tasapainoisesta kehityksestä ja energian saannin turvaamisesta kv. kilpailukykyiseen hintaan.
Laajasti ajateltuna elinkeinopolitiikka on kokonaisuus toimenpiteitä, joilla vaikutetaan yritysten toimintaympäristön laatuun. Elinkeinopolitiikan keskeisimpiä haasteita on löytää sellaisia politiikkatoimenpidettä, joista on myös aidosti hyötyä yrityksille. Poliittiset toimenpiteet on myös osattava viedä esimerkiksi alueellisesti sille tasolle, jossa toimenpiteet voidaan konkreettisesti tehdä.
Alueellisella elinkeinopolitiikalla pyritään luomaan alueelle hyvä kilpailukyky. Kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan keskeiset tekijät alueillakin ovat teknologian hyödyntäminen ja osaaminen. Alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Erityisen tärkeätä on vahvistaa alueiden kykyä ja halua vastaanottaa ja hyödyntää uutta osaamista eri keinoin. Tällöin toimenpiteiden on kohdistuttava koulutuksen suuntaamiseen, teknologian siirron edistämiseen, tutkimuslaitos- ja yritysverkostojen edistämiseen ja moninaiseen neuvontaan. Keskeisin haaste alueellisessa elinkeinopolitiikassa liittyy vuoden 2006 lopussa päättyvän tukikauden myötä merkittävästi vähenevään EU-rakennerahastojen rahoitukseen. Aluepolitiikan välineitä on siis pystyttävä uudistamaan jo ennen vuotta 2006.
Julkisen vallan koulutuspanostuksia on ohjattava vastaamaan nykyistä paremmin kulloinkin vallitsevaa talouden kehityssuuntaa. Osaavaa työvoimaa on löydettävä kotimaasta tilanteessa kuin tilanteessa. Teknologiayritysten siirtäessä nykyisessä toimintaympäristössä tuotantoaan ulkomaille, on Suomessa jopa kahden korkeakoulututkinnon työttömiä huippuosaajia ja oletettavasti tälle osaamiselle on kysyntää muissa maissa. Onko siis kansantaloudellisesti järkevää kouluttaa huippuosaajia, jos toisaalta pyritään aktiivisesti vaikeuttamaan huippuosaajien sijoittumista työmarkkinoille? Kokoomuksen mielestä ei.
Yrittäjät ja yrittäjyys Suomessa
Suomessa on edelleen noin 220 000 yritystä. Suomen koko yrityskannasta alle prosentti ei lukeudu pk-yrityksiin ja työllistää yli 250 henkilöä. Pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä ja tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Suomen Yrittäjien jäsenkunta edustaa laajasti Suomen koko yrityskenttää. Yrittäjäjärjestöön kuuluu 88 000 jäsentä 420 paikallisyhdistyksessä ja 60 toimialajärjestössä. Järjestön tehtävä on parantaa yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa ja edistää yrittäjyyttä. Lisätietoja SY:n sivuilta.
Suomalaisen yrittäjän asialla on myös TT:n ja PT:n yhdistymisen myötä syntyvä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. Järjestöllä on virallisen yhdentymisen jälkeen vuoden 2005 alussa 15 000 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 900 000 henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluvat toimialat edustavat yli 70:tä prosenttia Suomen BKT:sta ja yli 95:tä prosenttia maamme viennistä. Lisätietoja EK:n sivuilta.
Epävarman taloustilanteen ja edelleen käynnissä olevan rakennemuutoksen johdosta yrittäjyyden merkitys yhteiskunnan ja talouskasvun veturina korostuu. Yritykset uudistuvat sisäisesti ja toisaalta uusia yrityksiä syntyy ja toisia kuolee. Mitä sujuvampaa yritystoiminnan aloittaminen ja uudistaminen on, sitä nopeammin rakenne voi taloudessa muuttua. Uuden yritystoiminnan esteistä on tullut entistä suurempia taloudellisen kasvun esteitä ja näitä esteitä on pyrittävä aktiivisesti poistamaan.
Yrittäjyyden edistämisessä huomio on kiinnitettävä yrityksen toimintaympäristön laatuun, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, markkinoille pääsyn varmistamiseen ja aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen. Kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävien yritysten markkinoille pääsyä tulee tukea valtiovallan taholta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla kilpailusäädösten asettamissa puitteissa.
Yrittäjyyden parhaana kannustimena toimii riskiin nähden riittävän tulon mahdollisuus. Korkea verotusta ja yrittäjän sosiaaliturvan puutteita pidetään yleisesti suurimpina yritystoimintaa hankaloittavina tekijöinä.
Kokoomuksen näkemykset yrittäjyydestä tiiviisti
Kokoomuksen mielestä lähiaikojen tärkeimpänä tavoitteena on lisätä uusien yritysten perustamista sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Näillä toimilla pyritään uusien työpaikkojen määrän kasvuun sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääntymiseen. Kokoomuksessa pyritään aktiivisesti haastamaan istuvan hallituksen elinkeinopolitiikka luomalla uusia toimintamalleja ja myös tarvittaessa tukemalla oikeansuuntaista elinkeinopolitiikkaa oppositioasemasta huolimatta - hyviä ja elinkeinoelämää aidosti palvelevia hankkeita on voitava tukea, vaikka ne eivät olisikaan itsemme esittämiä.
Valtiovalta tukee parhaiten yritystoimintaa ja sen harjoittamisen edellytyksiä esimerkiksi yksinkertaistamalla työnantajavelvoitteiden hoitoa, poistamalla yrittäjien sosiaaliturvan puutteita, selkeyttämällä ja keventämällä verotusta kokonaisuudessaan sekä huolehtimalla koulutuksen ja tutkimuksen riittävistä voimavaroista.
Yritysten työllistämisen edellytysten parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Tämä edellyttää mm. työnantajan maksamien palkan sivukustannusten tason laskemista. Yksi toimiva tapa rohkaista yrityksiä työllistämään on yritysten maksamien työeläkemaksujen asteittainen alentaminen.
Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky voidaan pitkällä tähtäimellä taata vain toimimalla aktiivisesti yhteisten vero- ja työnantajamaksujen saamiseksi kaikkiin EU:n sisämarkkinavaltioihin. Suomalainen sosiaaliturva ja yleiseurooppalainen, selkeästi nykyistä kevyempi verotus tuskin on kenenkään mielestä huono tavoite suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Komiaa tekstiä.
Sen takia Kokoomus on pidettävä jatkossakin oppositiossa että syntyy hienoja visioita, kun Kokoomus oli viimeksi hallituksessa 8 vuotta puolue ei sinä aikana saanut mitään aikaa pien- ja keskisuurten yrittäjien hyväksi. Sitä aiemminhan Kokoomus oli tappamassa tuhansia yrityksiä Keskusan kanssa hallituksessa, onneksi paNKEILLE RIITTI TUKEA.
..vielä ei olla konkurssitilassa. Siinä hyvää tarinaa yrittämisestä, hieno homma!
Asiat ovat vain niin, että työtä tekemällä me olemme rikkaita.
SAK ja SDP opettaa, että on mahdollisuus ohittaa tämä työntekemisen vaihe, otetaan voitoista työväelle osuudet!! ja reilusti veroitetaan palkansaajia! tämäkin kestää johonkin asti. Suomessa taidetaan olla sak.sdp tien päässä.
Rahalle ostovoimaa, markkinatalous toimimaan-saksasta ja usa:sta mallia...
saksasta ja usa:sta mallia...
Usan talous on romahduspisteessä (ja se kun romahtaa on jälki rumaa), alijäämää ja ylivelkaantumista.
Saksassa taitaa olla vielä pieni toivonkipinä jäljellä?
ensin ne 50000 yrittäjää jotka te kokkelit ajoitte nurin pankkiherrojen mieliksi aho-viinasen hallituksen aikaan.
Poliittisten puolueiden sanahelinä ei auta yrittäjiä. Asiat, jotka auttavat, pitää esittää konkreettisesti. Esim. näin:
- Alle 10 hengen yrityksissä ei noudateta työehtosopimusten yleissitovuutta, vaan työsopimukset lomineen ja lomapalkkoineen, irtisanomisaikoineejn, arkipyhäkorvauksineen, kulukorvauksineen jne tehdään näissä yrityksissä täysin itsenäisesti.
- Yritysten tuloveron ollessa alle 30,000 euroa, tuloveroa ei peritä.
- Yrityksen palkatessa ensimmäistä työntekijäänsä, valtio maksaa kolmen vuoden ajan puolet hänen palkastaan.
Työsuojelupiirin partaradikaaleilla ei ole mitään asiaa näihin yrityksiin.
Jne. jne.
Tämä on tekstiä, jonka yrittäjä ymmärtää ja työttömiä alkaa rutkasti työllistyä. Olen entinen yrittäjä, joten tiedän, mistä puhun. Missä on puolue, joka alkaa puhua tällaista konkretiaa eli asiaa ?
Juui siksi Kokoomuksen hallituskaudella ei saatu aikaan yritysverouudistusta, kun Kokoomus ei halunnut tukea pienyrityksiä vaan suuria.
http://www.keskusta.fi/apila/uutiset?article_id=11976
Lue Suomi24 keskustelun säännöt. Niissä mainitaan mm. seuraavaa:
"Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Toisin sanoen rikot tekijänoikeuslakia, jos kopioit artikkelin lehden verkkosivulta ja kopioit sen Suomi24:n keskustelupalstalle. VIESTIT, JOIHIN ON KOPIOITU ARTIKKELI TAI PITKÄ LAINAUS, POISTETAAN."
Tekstisi on kopioitu suoraan kokoomuksen nettisivuilta. Ei ne varmaan siitä kopioinnin takia ota jäsenkirjaasi pois, mutta tämä keskustelupalsta on omien mielipiteiden julkituomista varten.
Hyvää päivänjatkoa.