Allaolevassa linkissä ,MT: s.2, on tutkimustietoa hiilidioksidipitoisuuksien ja lämpötilan noususta. Kirjoittaja on Värriön tutkimusaseman johtaja Veli Pohjonen.
Hän mainitsee yhtenä pohjoisen metsien kasvun lisääjänä hiilidioksidipitoisuuden nousun. Yhteyttämisessä vihreä kasvi ottaa hiilen ilmasta hiilidioksidina. Myös kohonnut lämpötila parantaa yhteyttämistä kunhan valoa on riittävästi saatavilla. Valoahan pohjoisessa on riittämiin.
Tämän seurannan johtopäätöksenä on, että ilmasto on lämmennyt ja hiilidioksidipitoisuus on noussut. Se tuo kuitenkin mukanaan myös myönteisiä vaikutuksia kuten allaolevasta voidaan lukea. Silti ilmaston jatkuva lämpeneminen olisi saatava pysähtymään tai ainakin hidastumaan sen lukuisten kielteisten vaikutusten vuoksi.
Pohjosen kirjoitus korostaa metsien hiilinielun merkitystä ja tehokkaan metsänhoidon myönteistä vaikutusta siihen.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-15/index.htm
Hän mainitsee yhtenä pohjoisen metsien kasvun lisääjänä hiilidioksidipitoisuuden nousun. Yhteyttämisessä vihreä kasvi ottaa hiilen ilmasta hiilidioksidina. Myös kohonnut lämpötila parantaa yhteyttämistä kunhan valoa on riittävästi saatavilla. Valoahan pohjoisessa on riittämiin.
Tämän seurannan johtopäätöksenä on, että ilmasto on lämmennyt ja hiilidioksidipitoisuus on noussut. Se tuo kuitenkin mukanaan myös myönteisiä vaikutuksia kuten allaolevasta voidaan lukea. Silti ilmaston jatkuva lämpeneminen olisi saatava pysähtymään tai ainakin hidastumaan sen lukuisten kielteisten vaikutusten vuoksi.
Pohjosen kirjoitus korostaa metsien hiilinielun merkitystä ja tehokkaan metsänhoidon myönteistä vaikutusta siihen.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-15/index.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
Linkistä poimittua:
Hiilidioksidi nousee
Ilmakehässä on hiilidioksidia 380 miljoonasosaa. Pitoisuus on vähäinen, kuin oluttölkin vetoisuus kuutiossa. Silti hiilidioksidi on tehokaasu. Sen nousu on lämpenemisen pääaiheuttaja.
Maamme tarkin hiilidioksidin mittaus on käynnissä Muonion Sammaltunturissa. Ilmatieteen laitos asensi mittarit 1998 häiriöttömään ja saasteettomaan paikkaan puurajan yläpuolelle niin, että asutus, liikenne tai lähimetsät eivät vaikuta tuloksiin. Heti ensimmäisen kuuden mittausvuoden aikana tunturi-ilman hiilidioksidin pitoisuus nousi 10 miljoonasosaa…
***********************************************************
Lisää hiilidioksidin noususta:
Venus-teoria:
http://www.tamy.fi/index.php?id=641
1950-luvun lopulla vasta valmistunut kemisti Charles Keeling alkoi hetken mielijohteesta kerätä ilmaa ja mitata sen hiilidioksidipitoisuutta. Muutamassa vuodessa hän havaitsi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvavan tasaisesti. Keeling ymmärsi, että ihmisen aiheuttamat päästöt voimistavat maapallon kasvihuoneilmiötä.
Samoihin aikoihin kun Keeling teki mittauksiaan, avaruusluotain Mariner 2 tunkeutui ensi kertaa Venus-planeetan ilmakehään. Planeetan pinta paljastui kiehuvan kuumaksi. Maapallon kaksoisplaneettana pidetyn Venuksen tilanteen ymmärrettiin johtuvan valloilleen riistäytyneestä kasvihuoneilmiöstä. Kauhukuva oli valmis - voiko maapallolle käydä samoin?
lisää kasvua aivan varmasti. Lämpömuutos tosin järkyttää puiden tuotannon perusteita mutkan kautta: tuholaiset ja taudit hyötyvät myös ja viileään ilmastoon sopeutuneet lajit voivat kokea kovia lisääntyneiden tautien muodossa.
Yleisesti Suomessa suurin kasvunlisäys keskipitkällä aikavälillä on peräisin ikäluokkamuutoksesta. Taimikot ja nuoret metsät ovat kasvunsa kiivaimmassa vaiheessa ja muunlaista "metsää" ei esim Keski-Lapissa ole juuri lainkaan jäljellä.