Tietääkö kukaan, onko kahden samanlaisen talon rungon pystytyksessä hintaeroa jos toinen on Siporex talo ja toinen lammi ?
Talot ovat muuten identtiset
Talot ovat muuten identtiset
Runkotyöt
Sipo Rex
223994
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos on esim. pyöreitä ikkunoita ja kulmia niin silloin siporexilla tullee vähemmän työtunteja.
Ja pystytyksen ottaa urakalla niin voipii olla että lammissa urakoitsija ottaa valuvirheen varaa.
jne... mullon semmoinen kutina että urakassa lammi vois olla kalliimpi, tuntityönä ehkä jopa halvenpi (ja tässä visiossa runkotyöt sis. välipohja-asennuksen, ei vesikattoa eikä yläpohjan asennusta)
että sipo on 10-20% halvempi kuin Lammi.
Se on hellpo työstää ja mittatarkaa kamaa
kun ei tarvitse muurata. Meillä olisi siposta tullut paljon enemmän teräspilareita, mikä olisi nostanut kustannuksia sekä materiaalihankinnan että työn osalta. Porraskuilussakin on niin paljon ikkunaa, että sitä ei olisi hevillä saanut siposta tehtyä. Mainituista syistä (ja sipon ominaisuuksista johtuen) ei edes pyydetty Jämerältä tarjousta. Saamissamme Lammia koskevissa urakkatarjouksissa kallein oli yli 50 prosenttia kalliimpi kuin halvin, eli pystytyksen hinta riippuu aika paljon ajankohdasta ja tsäkästä. Me saatiin tuurilla edullinen pystyttäjä Lammin edustajan kautta; omat kontaktimme olivat kaliimpia.
jos rannuksen muoto on yksinkertainen jää työstämisen tarve varmaankin lammissa pienemmäksi kuin sipossa. Ei esim roilotuksia teräkselle tai sähkö yms putkille.
eikä mittatarkkuus ainakaan 2003 mallin Lammiharkoissa ongelma ollut. Voisi kuvitella että ohutsaumamuurauksessa tai liimauksessa niitä ongelmia herkemmin tulee jos seinä on esim. 9m korkea... lammia on helpohko kiilata oikeaan suuntaan.
Viitsitkö vihjata juuri sipotaloa rakentavalle, mitä sun "Porraskuilussakin on niin paljon ikkunaa, että sitä ei olisi hevillä saanut siposta tehtyä" ihan oikeesti tarkoittaa?
"päätyseinä" harkkoa. Jämerän ja kevytsoraharkkojenkin kanssa olisi rakenteen kantavuus ja kiviportaiden kiinnittäminen ollut hankalaa, olisi pitänyt laittaa teräspilareita, jotta seinä olisi kestänyt eikä sittenkään olisi ollut varmaa, oltaisiinko voitu pitää ne kaikki ikkunat paikallaan. Samoin ruokailutilan ison ikkunan ja viereisen erkkerisivun korkean ikkunan suhteen muut rakenteet olisivat vaatineet teräspilareita, nyt Lammilla selvittiin ilman. Eli esimerkiksi näistä syistä lopullisten kustannusten vertailu on aika vaikeaa, etenkin kun rakennesuunnittelua ei ole voitu tehdä ennen harkon valintaa.
Siporexia asetellaan ja mittaillaan koska saumassa ei ole "säätövaraa". Lammissa kiilataan tarvittaessa ja yksi oikaisuvarvi riittää jokatapauksessa. Sipotalo on ominaisuuksiltaan kehnompi ja siinä sähköjen vedot on ihme kovertamista.
Kyllä asia taitaa olla selvä, 90% talomalleista on sellaisia että siporex-rungon teossa menee noin puolet tunteja lammin tekemiseen verrattuna. Lammin työstäminen on työlästä, isojen ikkunoitten ylittäminen mahdotonta (vrt. siporexin valmiit palkit jopa 5,4 m aukkojen ylityksiin), välipohjien asennus onteloilla hidasta jälkivaluineen jne. Lisäksi aikanaan sisätasoitus ja ulkorappaus vievät aikaa ja materiaalia paljon enemmän kun tahtovat harkot olla Lammissa vähän sinne päin valujen jälkeen. Ja hiominen mahdotonta.
Kaikista kivitaloista siporex selvästi nopein tehdä, sitten kevytsoratalot ja lammi hitain. Tietysti voi olla joku poikkeuksellinen talomalli joka suosii juuri jotain tiettyä materiaalia jostain syystä. Mutta yleisesti näin.
taitaa olla uudelleen kouluttautumisen paikka.
Yhden muurattavan lecatalon tehneenä voisin kuvitella, että lammi olisi nopein , sitten sipo ja muurattavat laastintekemisineen hitaimpia. Ainakin meikäläisellä kului tosi paljon aikaa laastinteossa ja sen kärräämisessä ja laastiämpäreiden nostamisessa telinelille. Puhumattakaan harkonsahaamisista. Tuli jopa mieleen, että josko sittenkin olisi pitänyt tehdä lammista.
tukee edellisen antamia työmenekkejä.
Ladottavien työ menekki on noin 20% suurempi kuin Sipon. Rakennusosien työmenekeissä on laskettu kokonaisuuksia, eikä yhtä työvaihetta kuten täällä tuntuu olevan muodissa.
Kaiken kaikkiaan rungon teko ei ole niin iso juttu kuin yleensä luullaan. Meilläkin meni runkoon reilut kolme viikkoa ja koko talon tekemiseen 18kk.
Olet arviounut omat resurssisi väärin. Noihin mainitsemiisi hommiin olisit tarvinnut apulaisia. Ei ammatti muuraritkaan yksin taloja pystytä, ne on aina porukoita. Esim kolmella olisit pärjännnyt paljon paremmin. Lammi ei ole sen helpompaa, lammiinkin tarvitaan kaveria vaikka ei muuratakaan. Paljon helpompaa latoa niitä harkkoja kun joku nostelee telineelle valmiiksi latojan viereen, ruiskuttelee urtsuvanaa edellä ja siitelee telineitä kaverina jne..
Meillä oli Lammi rungon nostossa porukkaa kaksi pystyttäjää. Latomisvaiheessa he toimivat kumpikin erikseen. Yhdessä he vain siirsivät ohjuripukkeja tai muotittivat.
(parhaana päivänä seinää tuli 600 harkon verran, huononakin latomispäivänä 200 harkkoa, valua ennen meni puoli päivää muotitus ja tukemishommissa)
Harkot nostettiin hiiopilla/kaivinkoneella/nosturilla/isännän toimesta valmiiksi telineille.
(minä sitten vetelin sähkö-, radon, viemäri yms. putkia apumiehenä tarpeen mukaan ja joskus siis leikin myös nosturia)
radonaluetta, joten taisi tulla turhaa työtä ja turhia kustannuksia.
"välipohjien asennus onteloilla hidasta jälkivaluineen jne."
Yksi päivä näkyi kahdella miehellä menevän raudoituksen tekemiseen. Ontelolaattojen paikalle nostamiseen menee 2-4h. Lisäksi vielä max puolipäivää ennen juotosvalua. Juotosvaluun saa varata 1 tunnin. Reilun vuorokauden kuivumisen jälkeen nostettiin harkkolavat päälle.
Jälkivaluun ei pala enempää aikaa kuin sipossakaan. Massaa menee vaan enemmän. (ja kantavaa seinää tarttee tehdä vähemmän)
Wuan kahoppas säteilyturvakeskuksen karttaa. Siinä nimeltämainitsemattomassa kunnassa siinä oulun vieressä on about läänin "tummin" alue. ;-)
Meillon 176 becquerelliä per m3. Raja on 200.
Mutta, joo, hukkaanhan ne radonputket tavallaan män, mutta onhan se kiva koettaa tehhä Priimaa vaikka teenki vaan Lammista. 8-)
näyttää aika vähäradoniselta alueelta, ainakin minun näytölläni oleva kuva: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon_oulu/
Koko suomen yleiskuvassa tilanne yleisesti:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon_suomi/
Mutta jos teillä on mitattu 176, niin eipä putkista ainakaan haittaa ole! Itte jätin ne pois - talo Oulussa! Luimpa tuossa, että betonistakin tulee radonia hieman. Pitäisköhän tilata purkki ja mitata arvot kotona?
Ps. Lammi on ihan hyvä!
Radoniahan saa huonolla tuurilla hiekan/soran mukana. Eli Oluun sitä saa esim. kartalta näkyvästä vihreästä pläntistä. Taitaa suuri osa hiekasta/sorasta tulla Kiimingistä / Ylikiimingistä. Myös betonifirmoille.
35€ taisi maksaa se mittaus joten moiseen mittaukseen ei talous kaadu jos sen haluaa tehdä.
En tiedä kenen intresseissä on antaa noin helppo kuva onteloiden asennuksesta/saumavalusta , yleensä Ok-talon välipohjan teossa on kadella mihellä viikon työ. Lähtee siitä kun ensin mitoitetaan laattojen paikat ja tehdään tarvittva oikaisuvalu, asennus nosturilla max.3 h , raudoitus , valumuotit porrasaukkoon ja reunalaatoille yms... ja sitten valu ja muottien purku.
>yleensä Ok-talon välipohjan teossa on kadella mihellä viikon työ. Lähtee siitä kun ensin mitoitetaan laattojen paikat ja tehdään tarvittva oikaisuvalu, asennus nosturilla max.3 h , raudoitus , valumuotit porrasaukkoon ja reunalaatoille yms... ja sitten valu ja muottien purku.
No meidän työmiehillä (urakka) ei aikaa järin kauaa mennyt.
(olin itse joka päivä rakennuksella, joten näin aika hyvin mitä äijät duunasi)
- onteloiden paikkoja ei merkattu
- oikaisuvalua ei tarvittu
- onteloiden alle asennettiin korokepalat
- aukkojen muotitus voitiin tehdä teräsnaulalla & muottivanerilla
jne..
Raudoituksen osalta saattoi olla yli 10h työpäivä.
(vain sen jätin mainitsematta että Rajavillellä oli mennyt mitat perseelleen ja työmiehet joutuivat rälläkällä leikkaamaan ontelolaatat sopivaan mittaan. nosuti oli 8h pihassa)
Ja lisäeristeen värkkääminen maskiharkon taakse ... eli se laattojen noston ja juotosvalun välinen aika mahtoi olla enemmän kuin puolipäivää.
ja ehkä aika kultaa jo mun muistot ?
raudoitus 1pv
korokepalat & ontelot 1pv
muotitus ja lisäeriste maskiharkon taakse ~1pv
ontelolaattojen nostaminen 1/2 pv
valu jälkihoito muottien purku
Rungon pystytyksen hinta tuskin ratkaisee, valitsetko sipon vain lammin tai jonkun muun "kivitalo"ratkaisun. Toiselle on tärkeintä materiaalin yksiaineisuus, toiselle rungon massiivisuus, jollekin työstettävyys jne. Lopullinen ulkonäkö tuskin ratkaisee, koska (lähes) kaikki kuitenkin rapataan ja sen jälkeen voi vain arvailla rungon materiaalia.
Tosiasia kuitenkin on, että jokainen ratkaisu on hyvä, kun toteutus on hyvä. Rakentaminen on omien haaveiden ja niiden toteuttamisen kokonaisuus, jossa joutuu tekemään kompromisseja.
Itse päädyin sipoon, koska rungon rakentamisen piti päästä nopeasti alkuun, vaikka osa suunnitelmista oli vielä kesken (kesä pitkällä). Onneksi lvi- ja sähkösuunnitelmiin oli suhtkoht helppo tehdä muutoksia seinien ollessa valmiit.
Lammi on hyvä ratkaisu, mutta olen tyytyväinen omaan sipo-valintaani.
Muistakaa tulevat ja nykyiset rakentajat, että voitte hyödyntää jokaisen materiaalin parhaita puolia rakentaessanne! Sipoa voi käyttää lammitalossa, kuten esim. raksaaja kuuluu tehneen jne.