Olen kuullut, että opiskelupaikan saa yliopistosta helpommin Ruotsista kuin Suomesta? Sama tuskin päätee Suomessa oleviin ruotsinkielisiin opinahjoihin?
Mielessäni pyörii jahka voisin (yrittää) käydä yliopiston ruotsinkielellä. Viime vuosina on kuitenkin ollut niin paljon suuria muutoksia, että ihan ulkomaille ensi syksynä en olisi valmis muuttamaan..
Opiskelu ruotsiksi...
Big-J
17
1395
Vastaukset
- ruotsinkieli kompensoi
Sinun ei tarvitse olla lahjakas, kunhan osaat ruotsia.
- pettewi
höpö höpö. Hesan ruotsinkielisiin on helpompi päästä kun suomenkielisiin koska suomessa on vain neljö ruotsinkielistä koulutusta tarjoavaa yliopistoa, Åbo, TKK, Hesa ja Hankken.
Kauppatieteen paikkoja ruotsinkielisillä on enemmän, tekniikan alalla paaljon vähemmän kuin väestösuhde. Toisaalta ruotsinkielisiä kirjoittaa suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä eli kilpailua yliopistopaikoista on heilläkin.
Mutta jos kuuluu suomalaisuuden liittoon jonka tarkoituksena on kasvattaa rkp:n kannatusta ei tarvi faktoista välittää. - ruåtsi on kivaa
pettewi kirjoitti:
höpö höpö. Hesan ruotsinkielisiin on helpompi päästä kun suomenkielisiin koska suomessa on vain neljö ruotsinkielistä koulutusta tarjoavaa yliopistoa, Åbo, TKK, Hesa ja Hankken.
Kauppatieteen paikkoja ruotsinkielisillä on enemmän, tekniikan alalla paaljon vähemmän kuin väestösuhde. Toisaalta ruotsinkielisiä kirjoittaa suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä eli kilpailua yliopistopaikoista on heilläkin.
Mutta jos kuuluu suomalaisuuden liittoon jonka tarkoituksena on kasvattaa rkp:n kannatusta ei tarvi faktoista välittää."Hesan ruotsinkielisiin on helpompi päästä kun suomenkielisiin koska suomessa on vain neljö ruotsinkielistä koulutusta tarjoavaa yliopistoa, Åbo, TKK, Hesa ja Hankken. "
Siis Helsingin ruotsinkielisiin on helpompi päästä, koska suomessa on mahdollisuus opiskella ruotsiksi Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Vaasassa? Mitä oikein ajat takaa? Miksi juuri Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa? Miksi ei Lapissa? Miksi ei Joensuussa?
Kai ymmärrät, että nämä mainitsemasi oppilaitokset ovat Suomen parhaat ja niihin pääsee ruotsinkieliset NAURETTAVILLA pisteillä sisään?
Minua ei sinäänsä haittaa tämä asia, koska pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni ilman kiintiöitä, koska olen oikeasti lahjakas. Surettaa vain kun suomenkieliset joutuvat Suomessa tyytymään sekundapaikkoihin, koska vaikka he pärjäsivät pääsykokeissa hyvin, joku huonomman tuloksen saanut vie heidän paikkansa.
Muuten, vaikka olet suomenruotsalainen, kannattaisi hieman petrata sitä toista kotimaistasi, että tekstistäsi saisi paremmin selvän. - ...
ruåtsi on kivaa kirjoitti:
"Hesan ruotsinkielisiin on helpompi päästä kun suomenkielisiin koska suomessa on vain neljö ruotsinkielistä koulutusta tarjoavaa yliopistoa, Åbo, TKK, Hesa ja Hankken. "
Siis Helsingin ruotsinkielisiin on helpompi päästä, koska suomessa on mahdollisuus opiskella ruotsiksi Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Vaasassa? Mitä oikein ajat takaa? Miksi juuri Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa? Miksi ei Lapissa? Miksi ei Joensuussa?
Kai ymmärrät, että nämä mainitsemasi oppilaitokset ovat Suomen parhaat ja niihin pääsee ruotsinkieliset NAURETTAVILLA pisteillä sisään?
Minua ei sinäänsä haittaa tämä asia, koska pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni ilman kiintiöitä, koska olen oikeasti lahjakas. Surettaa vain kun suomenkieliset joutuvat Suomessa tyytymään sekundapaikkoihin, koska vaikka he pärjäsivät pääsykokeissa hyvin, joku huonomman tuloksen saanut vie heidän paikkansa.
Muuten, vaikka olet suomenruotsalainen, kannattaisi hieman petrata sitä toista kotimaistasi, että tekstistäsi saisi paremmin selvän.ovat erillisiä yksiköitä ja sisäänottoprosentit määräytyvät hakijoiden määrän perusteella. Sama vähimmäispiste systeemi on sinnekin, kuin muille paikoille.
Helsingin Yliopistossa on vaikeampi päästä oikeustieteellisen ruotsinkeliselle linjalle kuin vastaavasti suomenkieliselle, puhumatta Suomen muista yliopistoista.
Se, että esim. filosofiaa pääsee helpommin opiskelemaan ruotsinkielellä johtuu siitä, että Helsinkiin haetaan ympäri Suomesta ja iso määrä suomenkielisiä hakijoita nostavat prosentit. On varmaan kaikille selvää että HKKK:lle ei voida ottaa vuodessa 8000 uuttaa opiskelijaa sisään, joka tämä yksi copy-paste esittää kirjoituksissaan. Hankenille otettaan 200 vuodessa mikä on ihan realistinen luku huomin ottaen että 15 % ovat suomenkielisiä, osa ulkomaalaisia sekä paikat kaikkien haettavissa. - Pettewi
ruåtsi on kivaa kirjoitti:
"Hesan ruotsinkielisiin on helpompi päästä kun suomenkielisiin koska suomessa on vain neljö ruotsinkielistä koulutusta tarjoavaa yliopistoa, Åbo, TKK, Hesa ja Hankken. "
Siis Helsingin ruotsinkielisiin on helpompi päästä, koska suomessa on mahdollisuus opiskella ruotsiksi Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Vaasassa? Mitä oikein ajat takaa? Miksi juuri Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa? Miksi ei Lapissa? Miksi ei Joensuussa?
Kai ymmärrät, että nämä mainitsemasi oppilaitokset ovat Suomen parhaat ja niihin pääsee ruotsinkieliset NAURETTAVILLA pisteillä sisään?
Minua ei sinäänsä haittaa tämä asia, koska pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni ilman kiintiöitä, koska olen oikeasti lahjakas. Surettaa vain kun suomenkieliset joutuvat Suomessa tyytymään sekundapaikkoihin, koska vaikka he pärjäsivät pääsykokeissa hyvin, joku huonomman tuloksen saanut vie heidän paikkansa.
Muuten, vaikka olet suomenruotsalainen, kannattaisi hieman petrata sitä toista kotimaistasi, että tekstistäsi saisi paremmin selvän."Kai ymmärrät, että nämä mainitsemasi oppilaitokset ovat Suomen parhaat ja niihin pääsee ruotsinkieliset NAURETTAVILLA pisteillä sisään? "
Öhh... Suomenkielisille kyllä mutta kai sä nyt tajuut että Hesa, Åbo, Hanken ja TKK on ruåtsinkielisille niitä helpoimpia ja vaikeimpia paikkoja yhtä aikaa?
Jos vertaat ruotsinkielisten alojen maanlaajuisia sisäänpääsyprosentteja suomenkielisten alojen maanlaajuisiin sisäänpääsyprosentteihin niin ei niissä eroa ole muuta kuin tilastollisen heiton verran.
Ruotsinkielinen joutuu opiskelemaan lääkiksensä aina Hesassa, mikä on järkevää kun koulutettavia on vähän eikä vähiä paikkoja kannata sirotella ympäri maata. Sen sijaan suomenkielinen voi käydä lääkiksensä Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa tai Hesassa tai hampaan Oulussa, Turussa tai Hesassa.
Tuo kauppatieteellisen alan ainainen esilleveto on aika naurettavaa kun muistaa suomenkielisille pirun paljon helpomman (ja kosolti arvostetumman) teknisen koulutuksen sisäänpääsyn helppouden. Hanken on suomenruotsalaisten diplomi-insinöörikoulutusta -> kaikki sisään vaan...
On muuten hienoa että arvostat myös Åbo Akademia ja Hankenia suomen parhaimpina opiskelupaikkoina. - ???
... kirjoitti:
ovat erillisiä yksiköitä ja sisäänottoprosentit määräytyvät hakijoiden määrän perusteella. Sama vähimmäispiste systeemi on sinnekin, kuin muille paikoille.
Helsingin Yliopistossa on vaikeampi päästä oikeustieteellisen ruotsinkeliselle linjalle kuin vastaavasti suomenkieliselle, puhumatta Suomen muista yliopistoista.
Se, että esim. filosofiaa pääsee helpommin opiskelemaan ruotsinkielellä johtuu siitä, että Helsinkiin haetaan ympäri Suomesta ja iso määrä suomenkielisiä hakijoita nostavat prosentit. On varmaan kaikille selvää että HKKK:lle ei voida ottaa vuodessa 8000 uuttaa opiskelijaa sisään, joka tämä yksi copy-paste esittää kirjoituksissaan. Hankenille otettaan 200 vuodessa mikä on ihan realistinen luku huomin ottaen että 15 % ovat suomenkielisiä, osa ulkomaalaisia sekä paikat kaikkien haettavissa."Se, että esim. filosofiaa pääsee helpommin opiskelemaan ruotsinkielellä johtuu siitä, että Helsinkiin haetaan ympäri Suomesta ja iso määrä suomenkielisiä hakijoita nostavat prosentit. "
No totta kai Helsinkiin haetaan joka puolelta Suomea. Ja niin muuten tehdään muihinkin yliopistoihin - vaikka Helsingin yo isoimpana ja eteläisimpänä on tietysti suurimman maaltapaon kohde. Mikä tuossa oli pointti? - ruåtsi on kivaa
Pettewi kirjoitti:
"Kai ymmärrät, että nämä mainitsemasi oppilaitokset ovat Suomen parhaat ja niihin pääsee ruotsinkieliset NAURETTAVILLA pisteillä sisään? "
Öhh... Suomenkielisille kyllä mutta kai sä nyt tajuut että Hesa, Åbo, Hanken ja TKK on ruåtsinkielisille niitä helpoimpia ja vaikeimpia paikkoja yhtä aikaa?
Jos vertaat ruotsinkielisten alojen maanlaajuisia sisäänpääsyprosentteja suomenkielisten alojen maanlaajuisiin sisäänpääsyprosentteihin niin ei niissä eroa ole muuta kuin tilastollisen heiton verran.
Ruotsinkielinen joutuu opiskelemaan lääkiksensä aina Hesassa, mikä on järkevää kun koulutettavia on vähän eikä vähiä paikkoja kannata sirotella ympäri maata. Sen sijaan suomenkielinen voi käydä lääkiksensä Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa tai Hesassa tai hampaan Oulussa, Turussa tai Hesassa.
Tuo kauppatieteellisen alan ainainen esilleveto on aika naurettavaa kun muistaa suomenkielisille pirun paljon helpomman (ja kosolti arvostetumman) teknisen koulutuksen sisäänpääsyn helppouden. Hanken on suomenruotsalaisten diplomi-insinöörikoulutusta -> kaikki sisään vaan...
On muuten hienoa että arvostat myös Åbo Akademia ja Hankenia suomen parhaimpina opiskelupaikkoina.Siis älä ymmärrä väärin, en vihaa ruotsia kielenä.
- , että
??? kirjoitti:
"Se, että esim. filosofiaa pääsee helpommin opiskelemaan ruotsinkielellä johtuu siitä, että Helsinkiin haetaan ympäri Suomesta ja iso määrä suomenkielisiä hakijoita nostavat prosentit. "
No totta kai Helsinkiin haetaan joka puolelta Suomea. Ja niin muuten tehdään muihinkin yliopistoihin - vaikka Helsingin yo isoimpana ja eteläisimpänä on tietysti suurimman maaltapaon kohde. Mikä tuossa oli pointti?Helsinkiin haki 358 suomenkielistä filosofian opiskelijaa, joista hyväksyttiin 30, eli 8 %
ja 28 ruotsinkielistä, joista hyväksyttiin 7, eli 25 %
esim. Joensuuhun haki taas 47, joista hyväksyttiin 10, eli 21 %
pointtini on, että Helsinkiin hakee suomenkielisiä suhteellisesti enemmän kuin muhin paikkoihin. Myös enemmän kuin mitä ruotsinkielisiä hakee kiintiöpaikkoihinsa. Tämä laskee aina Helsingissä hyväksyttyjen suomenkielisten prosenttiluvut ja nostavat pisterajat toisiin yliopistoihin verrattuna.
Tämä myös vääristää se kuva että Helsinki olisi joku erityisen kova paikka opiskella, kun suurella osalla on pelkästään motiivi tulla tänne asumaan.
Nämä eivät ole tieteellisiä laskelmia, eikä niitä kannata ottaa vakavasti, mutta annan sinulle bonusfaktan: Kaiken kaikkiaan vapautuu vuodessa n. 20800 pääosin suomenkielistä opiskelupaikkaa korkeakouluissa ja n. 1300 ruotsinkielistä. Suhde on siis n. 94/6. - ???
, että kirjoitti:
Helsinkiin haki 358 suomenkielistä filosofian opiskelijaa, joista hyväksyttiin 30, eli 8 %
ja 28 ruotsinkielistä, joista hyväksyttiin 7, eli 25 %
esim. Joensuuhun haki taas 47, joista hyväksyttiin 10, eli 21 %
pointtini on, että Helsinkiin hakee suomenkielisiä suhteellisesti enemmän kuin muhin paikkoihin. Myös enemmän kuin mitä ruotsinkielisiä hakee kiintiöpaikkoihinsa. Tämä laskee aina Helsingissä hyväksyttyjen suomenkielisten prosenttiluvut ja nostavat pisterajat toisiin yliopistoihin verrattuna.
Tämä myös vääristää se kuva että Helsinki olisi joku erityisen kova paikka opiskella, kun suurella osalla on pelkästään motiivi tulla tänne asumaan.
Nämä eivät ole tieteellisiä laskelmia, eikä niitä kannata ottaa vakavasti, mutta annan sinulle bonusfaktan: Kaiken kaikkiaan vapautuu vuodessa n. 20800 pääosin suomenkielistä opiskelupaikkaa korkeakouluissa ja n. 1300 ruotsinkielistä. Suhde on siis n. 94/6."Nämä eivät ole tieteellisiä laskelmia, eikä niitä kannata ottaa vakavasti, mutta annan sinulle bonusfaktan: Kaiken kaikkiaan vapautuu vuodessa n. 20800 pääosin suomenkielistä opiskelupaikkaa korkeakouluissa ja n. 1300 ruotsinkielistä. Suhde on siis n. 94/6."
Niin kumpinako sinä nuo luvut aloituspaikoista nyt esität? Ei-vakavasti otettavina vai faktoina?
JOS tarjoat niitä jo lähtökohtaisesti ei-vakavasti otettavina... niin mitä järkeä on tuoda keskusteluun lukuja, joiden argumentaatioarvon itsekin tietää nollaksi? Yhtä hyvin minäkin voin tarjota sinulle bonus"faktan", että todelliset luvut ovat: 16% yliopistojen aloituspaikoista on varattu ruotsinkielisille, 8% on ulkomaalaisten kiintiöpaikkoja ja 76% suomenkielisille varattuja. Kotimaisten kieliryhmien suhde on siis 16/76 mikä tarkoittaa ruotsinkielisille varatun n kolme kertaa väestöosuuttaan vastaava osuus yliopistopaikoista! Törkeää!
JOS taas tosiaan tarjoat niitä faktoina, niin mikäpä olikaan lähde? Useimmat lähteet kun tarjoavat ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen osuudeksi 8-10% yliopistojen aloituspaikoista - joissa luvuissa ovat mukana vain puhtaasti "ruotsinkielen taitoa edellyttävät paikat" eikä niissä ole edes huomioitu mm. semmoisia kummajaisia kun maa- ja metsätieteellisen antamia lisäpisteitä ruotsinkielisille. Niin että mistäköhän lähteestä sinä nuo lukusi sait? Ida Asplundiltako? - Pettewi
??? kirjoitti:
"Nämä eivät ole tieteellisiä laskelmia, eikä niitä kannata ottaa vakavasti, mutta annan sinulle bonusfaktan: Kaiken kaikkiaan vapautuu vuodessa n. 20800 pääosin suomenkielistä opiskelupaikkaa korkeakouluissa ja n. 1300 ruotsinkielistä. Suhde on siis n. 94/6."
Niin kumpinako sinä nuo luvut aloituspaikoista nyt esität? Ei-vakavasti otettavina vai faktoina?
JOS tarjoat niitä jo lähtökohtaisesti ei-vakavasti otettavina... niin mitä järkeä on tuoda keskusteluun lukuja, joiden argumentaatioarvon itsekin tietää nollaksi? Yhtä hyvin minäkin voin tarjota sinulle bonus"faktan", että todelliset luvut ovat: 16% yliopistojen aloituspaikoista on varattu ruotsinkielisille, 8% on ulkomaalaisten kiintiöpaikkoja ja 76% suomenkielisille varattuja. Kotimaisten kieliryhmien suhde on siis 16/76 mikä tarkoittaa ruotsinkielisille varatun n kolme kertaa väestöosuuttaan vastaava osuus yliopistopaikoista! Törkeää!
JOS taas tosiaan tarjoat niitä faktoina, niin mikäpä olikaan lähde? Useimmat lähteet kun tarjoavat ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen osuudeksi 8-10% yliopistojen aloituspaikoista - joissa luvuissa ovat mukana vain puhtaasti "ruotsinkielen taitoa edellyttävät paikat" eikä niissä ole edes huomioitu mm. semmoisia kummajaisia kun maa- ja metsätieteellisen antamia lisäpisteitä ruotsinkielisille. Niin että mistäköhän lähteestä sinä nuo lukusi sait? Ida Asplundiltako?Eli sun mukaan suomalaisten yliopistojen aloituspaikoista noin 3300 aloituspaikkaa on varattu ruotsinkielisille ja 1700 ulkomaalaisille.
Höpö döpö döö!
Hankkenissa on kaikkiaan 400 aloituspaikkaa, Åbossa aloitti 2004 800 uutta opiskelijaa. Tästä tulee yhteensä 1200.
Eli toisin sanoen TKK:ssa ja Helsingin yliopistossa on yhteensä noin 2100 ruotsinkielisille varattua paikkaa. Mahtavat näkyä ja kuulua kun vuonna 2004 Helsingin yo:ssa aloitti opintonsa yhteensä 4300 opiskelijaa ja TKK:lla 1400 opiskelijaa. Toisin sanoen Helsingin yo:n ja TKK:n uusista opiskelijoista 37% on ruotsinkielisiä!
Missäköhän nuo kiintiöulkomaalaiset muuten mahtavat luurailla? Koko tutkinnon Suomessa suorittavia muiden maiden kansalaisia on aika pirun vähän. Opetusministeriön tutkimuksen mukaan vuonna 2004 perustutkinto-opiskelun aloitti suomalaisissa yliopistoissa noin 900 opiskelijaa.
Eli toisin sanoen suollat täyttä puuta heinää...
Lähteinä OPM:n tutkimus
http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr22/tr22.pdf
ja KOTA-tietokanta - ???
Pettewi kirjoitti:
Eli sun mukaan suomalaisten yliopistojen aloituspaikoista noin 3300 aloituspaikkaa on varattu ruotsinkielisille ja 1700 ulkomaalaisille.
Höpö döpö döö!
Hankkenissa on kaikkiaan 400 aloituspaikkaa, Åbossa aloitti 2004 800 uutta opiskelijaa. Tästä tulee yhteensä 1200.
Eli toisin sanoen TKK:ssa ja Helsingin yliopistossa on yhteensä noin 2100 ruotsinkielisille varattua paikkaa. Mahtavat näkyä ja kuulua kun vuonna 2004 Helsingin yo:ssa aloitti opintonsa yhteensä 4300 opiskelijaa ja TKK:lla 1400 opiskelijaa. Toisin sanoen Helsingin yo:n ja TKK:n uusista opiskelijoista 37% on ruotsinkielisiä!
Missäköhän nuo kiintiöulkomaalaiset muuten mahtavat luurailla? Koko tutkinnon Suomessa suorittavia muiden maiden kansalaisia on aika pirun vähän. Opetusministeriön tutkimuksen mukaan vuonna 2004 perustutkinto-opiskelun aloitti suomalaisissa yliopistoissa noin 900 opiskelijaa.
Eli toisin sanoen suollat täyttä puuta heinää...
Lähteinä OPM:n tutkimus
http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr22/tr22.pdf
ja KOTA-tietokanta...olisi kovin hyödyllinen taito kaikille Suomessa pysyvästi oleskeleville. :D
Esittämäni luvut olivat tämän alustuksen välittömänä jatkona:
"JOS tarjoat niitä jo lähtökohtaisesti ei-vakavasti otettavina... niin mitä järkeä on tuoda keskusteluun lukuja, joiden argumentaatioarvon itsekin tietää nollaksi? Yhtä hyvin minäkin voin tarjota sinulle bonus"faktan", että---"
Paino sanoilla "YHTÄ HYVIN".
- Ja sinä onneton fanaatikko otat tuon jälkeenkin esityt luvut tosissasi, ja rupeat suoltamaan vasta-argumentteja. Kuinkahan paksusta rautalangasta asia olisi pitänyt vääntää, että sinäkin sen olisit tajunnut? Ratakiskosta?
Joskus huolellinen lukeminen ja hetki lukemansa merkityksen pohdiskelua säästää turhilta piikeiltä verenpainearvoissa. :D Toki sinunkin intosi linkittää tänne lähteitä olisi tervetullutta, jos vain käyttäisit sitä todella kysyttyjen asioiden lähteistämiseen etkä semmoisten väitteiden kumoamiseen, joita ei oikeasti ole edes esitetty. ;) - Pettewi
??? kirjoitti:
...olisi kovin hyödyllinen taito kaikille Suomessa pysyvästi oleskeleville. :D
Esittämäni luvut olivat tämän alustuksen välittömänä jatkona:
"JOS tarjoat niitä jo lähtökohtaisesti ei-vakavasti otettavina... niin mitä järkeä on tuoda keskusteluun lukuja, joiden argumentaatioarvon itsekin tietää nollaksi? Yhtä hyvin minäkin voin tarjota sinulle bonus"faktan", että---"
Paino sanoilla "YHTÄ HYVIN".
- Ja sinä onneton fanaatikko otat tuon jälkeenkin esityt luvut tosissasi, ja rupeat suoltamaan vasta-argumentteja. Kuinkahan paksusta rautalangasta asia olisi pitänyt vääntää, että sinäkin sen olisit tajunnut? Ratakiskosta?
Joskus huolellinen lukeminen ja hetki lukemansa merkityksen pohdiskelua säästää turhilta piikeiltä verenpainearvoissa. :D Toki sinunkin intosi linkittää tänne lähteitä olisi tervetullutta, jos vain käyttäisit sitä todella kysyttyjen asioiden lähteistämiseen etkä semmoisten väitteiden kumoamiseen, joita ei oikeasti ole edes esitetty. ;)Sun ainoana tarkoituksena on suon ruotsinkielen vihan levittäminen taistolaisella argumentaatiolla. Et olisi muuten tarjonnut noita itse keksimiäsi lukuja edellisen vastaajan perään. Natsi mikä natsi.
- ???
Pettewi kirjoitti:
Sun ainoana tarkoituksena on suon ruotsinkielen vihan levittäminen taistolaisella argumentaatiolla. Et olisi muuten tarjonnut noita itse keksimiäsi lukuja edellisen vastaajan perään. Natsi mikä natsi.
...roskanpuhumiseen? :D
"---taistolaisella argumentaatiolla."
"Natsi mikä natsi."
Siis stalinistinen natsi? Äärivasemmistolainen äärioikeistolainen? Mitäs tuosta tulee yhteisvaikutuksena - äärikeskustalainen, vai? :D
"Sun ainoana tarkoituksena on suon ruotsinkielen vihan levittäminen---"
Vihan? Sinulla tuntuu olevan aika paranoideja uhkakuvia pääkopassasi. Saanen kertoa, että niillä ei ole vastinetta reaalimaailmassa. SINÄHÄN täällä vihaiselta vaikutat. Älä kuuntele sitä Ida Asplundia enää, ettei tilasi huonone. Tuolla menolla sinä pianaikaa nukut tinapaperipipo päässä, etteivät suomenkieliset pääse satelliittien avulla vakoilemaan ajatuksiasi yöllä kun et ole valppaana. :D Oletko muuten ihan varma, että finnjeevelien kansainvälinen salaliitto ei salakuuntele asuntoasi jääkaappisi, televiosi tai tietokoneesi välityksellä? :D
En minä vihaa ketään enkä mitään (no, hyttysiä ehkä, mutta tähän aikaan vuodesta en niitäkään - varsinkaan kun NIIDEN ininää ei ole pakko opiskella). On ihan eri asia vihata jotakin merkityksetöntä vähemmistöä tai heidän kieltään kuin pitää sen kielen opettamista koko kansalle tarpeettomana ja haluta vapaus tehdä itse omat (kieliopinto)valintansa.
Ja mitä argumentaation tasoon tulee, niin sinähän se vasta asiallinen sälli olet! :D Vertaat NATSEIHIN suomalaisia, jotka haluavat vapauden päättää itse opiskelevatko SINUN kieltäsi vaiko eivät. Siitäkös Natsi-Saksassakin oli kyse, että valtaväestö halusi poistaa pakkoheprean kouluista? Sitäkö maailma ei saisi unohtaa? TODELLA asiallinen ja keskustelua eteenpäin vievä rinnastus!
Kyllä minä ymmärrän, että se harmittaa kun on mennyt huolimattoman lukemisen/huonon valtakielen ymmärtämyksenä takia paasaamaan vaahto suussa ihan ilman aihetta. Mutta et sinä lisäkiihkoilullasi ainakaan paranna tilannettasi. Etkä anna kuvaa asiasi järkevästä perusteltavuudesta. - ...
??? kirjoitti:
"Nämä eivät ole tieteellisiä laskelmia, eikä niitä kannata ottaa vakavasti, mutta annan sinulle bonusfaktan: Kaiken kaikkiaan vapautuu vuodessa n. 20800 pääosin suomenkielistä opiskelupaikkaa korkeakouluissa ja n. 1300 ruotsinkielistä. Suhde on siis n. 94/6."
Niin kumpinako sinä nuo luvut aloituspaikoista nyt esität? Ei-vakavasti otettavina vai faktoina?
JOS tarjoat niitä jo lähtökohtaisesti ei-vakavasti otettavina... niin mitä järkeä on tuoda keskusteluun lukuja, joiden argumentaatioarvon itsekin tietää nollaksi? Yhtä hyvin minäkin voin tarjota sinulle bonus"faktan", että todelliset luvut ovat: 16% yliopistojen aloituspaikoista on varattu ruotsinkielisille, 8% on ulkomaalaisten kiintiöpaikkoja ja 76% suomenkielisille varattuja. Kotimaisten kieliryhmien suhde on siis 16/76 mikä tarkoittaa ruotsinkielisille varatun n kolme kertaa väestöosuuttaan vastaava osuus yliopistopaikoista! Törkeää!
JOS taas tosiaan tarjoat niitä faktoina, niin mikäpä olikaan lähde? Useimmat lähteet kun tarjoavat ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen osuudeksi 8-10% yliopistojen aloituspaikoista - joissa luvuissa ovat mukana vain puhtaasti "ruotsinkielen taitoa edellyttävät paikat" eikä niissä ole edes huomioitu mm. semmoisia kummajaisia kun maa- ja metsätieteellisen antamia lisäpisteitä ruotsinkielisille. Niin että mistäköhän lähteestä sinä nuo lukusi sait? Ida Asplundiltako?Yhteensä 21 072 opiskelijapaikkaa
Lähde:
http://www.stat.fi/til/yop/2004/yop_2004_2005-06-23_tau_001.html
Åbo Akademi: 903
http://www.abo.fi/antag/guide/statistik.htm
Hanken: 275
http://www.hanken.fi/hanken/sve/page1095.php
Lääkärilinjalle: 30 (Tämän kannattaa klikata. Siinä lukee selvällä suomen kielellä montako ruotsinkielistä otetaan sisään)
http://www.med.helsinki.fi/foldercontent.asp?route=1.302
Oikis: 28
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2005/rajat2005.pdf
Käyttäytymistiede: 13
http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/tilastot/tilasto05.htm
Sockom: 108
http://sockom.helsinki.fi/urval/index.html
tämän lisäksi löytyy vielä muutamia kymmeniä muita esim. filosofiassa, biologiassa, Teak:ssa, jne.
Ruotsinkielisiä paikkoja on siis yhteensä n. 1400.
Suhde on siis ~ 94/6 %.
" Useimmat lähteet kun tarjoavat ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen osuudeksi 8-10% yliopistojen aloituspaikoista - joissa luvuissa ovat mukana vain puhtaasti "ruotsinkielen taitoa edellyttävät paikat" "
On tullut rajusti alas jos ovat nyt ainoastaan 10 %. Ovatko sinun mielestäsi ne 500 % hipovat luvut, jotka esiintyvät monessa keskustelupalstanavauksissa, sitten valehtelua vai silkkaa tyhmyyttä?
- ...
hyvät ylppäripaperit niin pääset dippa-insiksi ilman pääsykokeita. Joudut tietysti opiskelemaan suomeksi.
- paikoille
Miksi meuhkataan jatkuvasti ruotsinkielisten paremmista mahdollisuuksista päästä yliopistoon? Ruotsinkielisiin yliopistoihin on mahdollista hakea kenen tahansa, kunhan vain hallitsee kielen. Siitä vain opettelemaan ruotsia ja viemään heidän paikkojaan :)
Ei siihen edes paljon vaadita. Itse olen täysin suomenkielinen ja kirjoitin M:n ruotsista. ÅAn paikka olisi auennut, mutta pääsin myös suomenkieliseen yliopistoon ja valitsin sen.- emma25..
hei!
olen kaksikielinen , mutta itse olen hakenut suomenkielisten joukossa yliopistoon.
eli
Hankenille ja Åbo Akademihin on helpompi päästä kuin HKKK:lle.
Jotta voit esim. hankenille hakea, sinun täytyy siellä tehdä kielikoe. Tämä ei tietääkseni ole mikään aivan yksinkertainen.Mutta kokeilla kannattaa!!
TKK:sta en tiedä.
Helsingin Yliopistolla jos kirjoitat pääsykokeen ruotsiksi voi saada pari ylimääräistä pistettä (itse en näin tehnyt koska kirjat olivat paremmin kirjoitettuja suomeksi). Opiskelu minun tiedekunnassa ruotsiksi olisi kuitenkin lähes mahdotonta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216755Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562313- 1471867
- 851271
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa981065- 72980
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.90963- 32850
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon152783