Opiskelijan kesäkuinen rahaongelma

juu, ja kaikillahan on niin rikkaat vanhemmat ja kaverit että voi lainailla tuosta noin vain rahaa, ja lisäksi laina pitää joskus maksaa takaisinkin. Opintolaina menee jo talven aikana elämiseen ja opiskelukuluihin, joillakin aloilla kun nuo materiaalit ja kirjat ovat pikkasen kalliita. Meillä päin ei edes juurikaan ole kesätöitä tarjolla ja ne vähätkin paikat jaetaan suhteiden perusteella. Eipä siinä kauheasti jää vaihtoehtoja.

opiskelija kirjoitti:

juu, ja kaikillahan on niin rikkaat vanhemmat ja kaverit että voi lainailla tuosta noin vain rahaa, ja lisäksi laina pitää joskus maksaa takaisinkin. Opintolaina menee jo talven aikana elämiseen ja opiskelukuluihin, joillakin aloilla kun nuo materiaalit ja kirjat ovat pikkasen kalliita. Meillä päin ei edes juurikaan ole kesätöitä tarjolla ja ne vähätkin paikat jaetaan suhteiden perusteella. Eipä siinä kauheasti jää vaihtoehtoja.

on oikeus sossun tukeen!!!

opiskelija kirjoitti:

juu, ja kaikillahan on niin rikkaat vanhemmat ja kaverit että voi lainailla tuosta noin vain rahaa, ja lisäksi laina pitää joskus maksaa takaisinkin. Opintolaina menee jo talven aikana elämiseen ja opiskelukuluihin, joillakin aloilla kun nuo materiaalit ja kirjat ovat pikkasen kalliita. Meillä päin ei edes juurikaan ole kesätöitä tarjolla ja ne vähätkin paikat jaetaan suhteiden perusteella. Eipä siinä kauheasti jää vaihtoehtoja.

on sun meno-, ei tulopuolella. Jos opintoraha, asumislisä ja opintolaina eivät riitä vuoden menoihin, jossain on häikkää. Ylipäätään sun taloudenhoidossa on jotain vikaa, jos elät kädestä suuhun jatkuvasti. Tämän voin sanoa, sillä itellä opintotuki riittää suht hyvin vielä pämppäämiseenkin.

Jos lähialueilla ei töitä ole, mikset etsi muualta? Asutko ylisuuressa kämpässä tuloihisi nähden? Jos näin, vaihda pienempään ja halvempaan. Miksi ostat kirjat etkä lainaa? Syötkö sisäfilettä? Katseletko kaupassa, mitä ostat? Mihin ylipäätään saat tuhlattua 700 ekiä kuussa? Kuten sanottua, mikäli 9 kuukauden aikana ei saa yhden kuukauden menoja säästettyä sivuun, kannattaa vilkuilla peiliin päin - ei syyttää olosuhdetekijöitä.

Asiasta.huvittunut kirjoitti:

on sun meno-, ei tulopuolella. Jos opintoraha, asumislisä ja opintolaina eivät riitä vuoden menoihin, jossain on häikkää. Ylipäätään sun taloudenhoidossa on jotain vikaa, jos elät kädestä suuhun jatkuvasti. Tämän voin sanoa, sillä itellä opintotuki riittää suht hyvin vielä pämppäämiseenkin.

Jos lähialueilla ei töitä ole, mikset etsi muualta? Asutko ylisuuressa kämpässä tuloihisi nähden? Jos näin, vaihda pienempään ja halvempaan. Miksi ostat kirjat etkä lainaa? Syötkö sisäfilettä? Katseletko kaupassa, mitä ostat? Mihin ylipäätään saat tuhlattua 700 ekiä kuussa? Kuten sanottua, mikäli 9 kuukauden aikana ei saa yhden kuukauden menoja säästettyä sivuun, kannattaa vilkuilla peiliin päin - ei syyttää olosuhdetekijöitä.

Hei haloo, järki mukaan touhuun. Pitkitätte ja venytätte opiskelujanne olemalla töissä ja kulutatte yhteiskunnan voimavaroja. Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan. Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa.

Jos tekee töitä opiskelujen ohessa sen sijaan, että voisi valmistua nopeammin, toimii väärin. Käytätte silloin härskisti hyväksi yhteiskuntaa.

Jussi kirjoitti:

Hei haloo, järki mukaan touhuun. Pitkitätte ja venytätte opiskelujanne olemalla töissä ja kulutatte yhteiskunnan voimavaroja. Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan. Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa.

Jos tekee töitä opiskelujen ohessa sen sijaan, että voisi valmistua nopeammin, toimii väärin. Käytätte silloin härskisti hyväksi yhteiskuntaa.

Näinhän se periaatteessa on. Käytäntö on kuitenkin eri:

"Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa."
Kunpa saisinkin täyden opintotuen. Kaikkien kohdalla kun tuo mitoitus ei ole kohdallaan.

"Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan."
Joillain aloilla työkokemus opiskelun aikana on edellytys työllistymiselle.
Omat opiskeluni taas etenevät työnteosta huolimatta, mutta jos lopetan työnteon, en kykene maksamaan edes asumiskulujani saatika lääkkeitä ja ruokaa. Opintotukea en saa yhtään enempää, opiskelen sitten nykyiseen tahtiin tai täysillä. Varsinkin kun tänä vuonna sain vahingonkorvausrahat parin vuoden takaisista laittomista potkuista ja ne lasketaan tulorajaan mukaan. Näin tulorajat ylittyvät reippaasti ja pitää katkaista opintotuki toukokuun jälkeen loppuvuodeksi. Kesäksi tarvitsisi sitten löytää työtä, jolla pitäisi elää kesä ja syksy ja palauttaa osa kevään opintotuista, koska kesätyöt ylittävät tulorajaa entisestään. Opiskele siinä sitten.

Itse olisin valmis eräänlaiseen tulosperusteiseen opintotukijärjestelmään, jossa opintotuki kasvaisi suoritettujen opintopisteiden mukaan ja tarkistus tapahtuisi vaikka puolivuosittain. Siis jos vaikka syksyn aikana saa kasaan vain 10op olisi kevään kuukausittainen opintotuki alhaisempi kuin 30op kasaan keränneellä. Mitä olette muut mieltä tästä?

Jussi kirjoitti:

Hei haloo, järki mukaan touhuun. Pitkitätte ja venytätte opiskelujanne olemalla töissä ja kulutatte yhteiskunnan voimavaroja. Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan. Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa.

Jos tekee töitä opiskelujen ohessa sen sijaan, että voisi valmistua nopeammin, toimii väärin. Käytätte silloin härskisti hyväksi yhteiskuntaa.

Siinäpä vasta onkin pulma, että kumpaa itse tekisin mielummin, töitäkö vai kuolemaako. Opintotukea ei todelakaan ole mitoitettu riittämään opiskelijan ainoaksi tulonlähteeksi, harvat pystyvät elämään pelkällä opintotuella, koska se on vielä työttömyystukeakin pienempi.

Jussi kirjoitti:

Hei haloo, järki mukaan touhuun. Pitkitätte ja venytätte opiskelujanne olemalla töissä ja kulutatte yhteiskunnan voimavaroja. Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan. Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa.

Jos tekee töitä opiskelujen ohessa sen sijaan, että voisi valmistua nopeammin, toimii väärin. Käytätte silloin härskisti hyväksi yhteiskuntaa.

Työtön pummi saa enemmän kuin opiskelija. Työttömälle kustannetaan perustoimeentulo, opiskelijalle ei sitäkän. Tästä voimme päätellä, että järjestelmä olettaa myös opiskelijan tekevän työtä. Tuskin peruspäiväraha tarkoituksettomasti on mitoitettu opintotukea suuremmaksi?

Paradoksaalista kyllä tulokatto puolestaan rajoittaa opiskelijan tienestejä, mutta kukapa noita kiintiöministerejä pätevinä olisi pitänytkään.

Asiasta.huvittunut kirjoitti:

Työtön pummi saa enemmän kuin opiskelija. Työttömälle kustannetaan perustoimeentulo, opiskelijalle ei sitäkän. Tästä voimme päätellä, että järjestelmä olettaa myös opiskelijan tekevän työtä. Tuskin peruspäiväraha tarkoituksettomasti on mitoitettu opintotukea suuremmaksi?

Paradoksaalista kyllä tulokatto puolestaan rajoittaa opiskelijan tienestejä, mutta kukapa noita kiintiöministerejä pätevinä olisi pitänytkään.

Mä olen kyllä tasa-arvon kannalla, mutta 50%-50%-tasajako ministeripaikoissa ei kuulu siihen. Ministerit tulisi valita pätevyyden eikä sukupuolen, tai puolueaseman, perusteella. Vai osaako joku kertoa, miten naiseus pätevöittää missin kulttuuriministeriksi tai puoluejohtajuus ylioppilaan valtionvarainministeriksi? Mielestäni ministeriltä tulisi edellyttää ko. alan korkeakoulutusta.

En ylipäätään ymmärrä, miksi opintotukiasiat kuuluvat kulttuuriministerin alaisuuteen, eikä vaikkapa opetusministerin taikka sosiaali- ja terveysministerin niinkuin ymmärtääkseni muut yhteiskunnan perusturvat.

neiti...X kirjoitti:

Näinhän se periaatteessa on. Käytäntö on kuitenkin eri:

"Yhteiskunta on mitoittanut opintotuen ja tarkoittanun sen niin, että opiskellaan päätoimisesti ilman työntekoa."
Kunpa saisinkin täyden opintotuen. Kaikkien kohdalla kun tuo mitoitus ei ole kohdallaan.

"Työt seis ja päätoimisesti opiskelemaan."
Joillain aloilla työkokemus opiskelun aikana on edellytys työllistymiselle.
Omat opiskeluni taas etenevät työnteosta huolimatta, mutta jos lopetan työnteon, en kykene maksamaan edes asumiskulujani saatika lääkkeitä ja ruokaa. Opintotukea en saa yhtään enempää, opiskelen sitten nykyiseen tahtiin tai täysillä. Varsinkin kun tänä vuonna sain vahingonkorvausrahat parin vuoden takaisista laittomista potkuista ja ne lasketaan tulorajaan mukaan. Näin tulorajat ylittyvät reippaasti ja pitää katkaista opintotuki toukokuun jälkeen loppuvuodeksi. Kesäksi tarvitsisi sitten löytää työtä, jolla pitäisi elää kesä ja syksy ja palauttaa osa kevään opintotuista, koska kesätyöt ylittävät tulorajaa entisestään. Opiskele siinä sitten.

Itse olisin valmis eräänlaiseen tulosperusteiseen opintotukijärjestelmään, jossa opintotuki kasvaisi suoritettujen opintopisteiden mukaan ja tarkistus tapahtuisi vaikka puolivuosittain. Siis jos vaikka syksyn aikana saa kasaan vain 10op olisi kevään kuukausittainen opintotuki alhaisempi kuin 30op kasaan keränneellä. Mitä olette muut mieltä tästä?

Asumiskulut liian suuret -> solukämppä
Tulee ylimääriäisiä tuloja, esim. vahingonkorvauksia -> säästöön tilille ja käyttää samaan tahtiin kuin opintotukea käyttäisi ja opintotuet seis.

Jos ei ole varaa lääkkeisiin -> fattaan

Työkokemus tulee opiskeluun kuuluvasta harjoittelusta ja/tai opiskelun jälkeen työkkärin kautta järjestetystä harjoittelusta.

Opiskelut nopeasti päätökseen ja työnhakijaksi sen jälkeen.

Mikäli opintotukea saa normaalia vähemmän, siihen on syynsä. Esim. vanhemmat katsotaan olevan vielä osittain elatuksesta vastuussa, silloin vanhemmilta täytyy saada rahaa. ym...

Tulosperustainen opintotukijärjestelmä ei toimi, koska sen rahoituksee tarvittaisi ylimääräistä rahaa valtion budjetista ja sitä ei löydy.

.... kirjoitti:

Siinäpä vasta onkin pulma, että kumpaa itse tekisin mielummin, töitäkö vai kuolemaako. Opintotukea ei todelakaan ole mitoitettu riittämään opiskelijan ainoaksi tulonlähteeksi, harvat pystyvät elämään pelkällä opintotuella, koska se on vielä työttömyystukeakin pienempi.

Menot pitää sovittaa opintolainan ja opintorahan mukaan, lainaa pitää ottaa.

Jos on todella hyvä syy ettei tämän jälkeen riitä, saa fattasta lisää.

Asiasta.huvittunut kirjoitti:

Työtön pummi saa enemmän kuin opiskelija. Työttömälle kustannetaan perustoimeentulo, opiskelijalle ei sitäkän. Tästä voimme päätellä, että järjestelmä olettaa myös opiskelijan tekevän työtä. Tuskin peruspäiväraha tarkoituksettomasti on mitoitettu opintotukea suuremmaksi?

Paradoksaalista kyllä tulokatto puolestaan rajoittaa opiskelijan tienestejä, mutta kukapa noita kiintiöministerejä pätevinä olisi pitänytkään.

Hallituksen kanta ratkaisee ja linjaus on, että pitää mielummin opiskella ottamalla lainaa ja saamalla opintorahaa ja asumislisää ja sovittaa menonsa niiden mukaan. Tästä lähdetään.

Työtön ei saa sen enempää ellei ole ansiosidonnaisella verrattuna opintorahaan asumislisään opintolainaan. Silloin kun opiskelija saa näitä täysimääräisenä, jos silloin on muita toimeentulomahdollisuuksia käyttämättä, jotka pitäis käyttää ja joita ei ilmeisesti käytä, kuitenkaan työnteko ei näihin katsota kuuluvan.

Työttömyysturvan peruslähtökohta, joka on maan hallituksenkin kanta on, että ihminen rahoittaa työttömyysturvaansa ollessaan itse töissä. Tästä syystä ajoittain se onkin korkeampi kuin opintososiaaliset edut, kuitenkin näin ei aina ole vaan se putoaa lähelle opintoetujen maksimimääriä.

Ei hallituskaan katso, opiskelijan velvollisuudeksi tehdä töitä muulloin kuin kesäaikana.

Jussi kirjoitti:

Asumiskulut liian suuret -> solukämppä
Tulee ylimääriäisiä tuloja, esim. vahingonkorvauksia -> säästöön tilille ja käyttää samaan tahtiin kuin opintotukea käyttäisi ja opintotuet seis.

Jos ei ole varaa lääkkeisiin -> fattaan

Työkokemus tulee opiskeluun kuuluvasta harjoittelusta ja/tai opiskelun jälkeen työkkärin kautta järjestetystä harjoittelusta.

Opiskelut nopeasti päätökseen ja työnhakijaksi sen jälkeen.

Mikäli opintotukea saa normaalia vähemmän, siihen on syynsä. Esim. vanhemmat katsotaan olevan vielä osittain elatuksesta vastuussa, silloin vanhemmilta täytyy saada rahaa. ym...

Tulosperustainen opintotukijärjestelmä ei toimi, koska sen rahoituksee tarvittaisi ylimääräistä rahaa valtion budjetista ja sitä ei löydy.

"Mikäli opintotukea saa normaalia vähemmän, siihen on syynsä."
"Jos ei ole varaa lääkkeisiin -> fattaan"
Sossusta en saa senttiäkään. Tämä kävi ilmi jo pari vuotta sitten, kun jäin työttömäksi ja työttömyyskorvauksen saaminen lykkääntyi muutaman kuukauden päähän. Siellä katsottiin, että avomieheni tulisi elättää minut. Mikään säännöstö ei kuitenkaan ole tähän pakottava ja avomieheni ei todellisuudessa elätä minua.

"Asumiskulut liian suuret -> solukämppä"
Asumme omistusasunnossa ja asumiskuluni ovat 292€/kk eli vähemmän kuin Turussa maksaisi vuokrayksiö. Ostimme asunnon, koska en saa tukea asumiseeen avomieheni tulojen vuoksi asumismuodosta riippumatta ja näin puolet kuukausittaisista asumiskuluista kertyy itseni hyväksi asuntolainan lyhennysten muodossa.

"Tulee ylimääriäisiä tuloja, esim. vahingonkorvauksia -> säästöön tilille ja käyttää samaan tahtiin kuin opintotukea käyttäisi ja opintotuet seis."
Maksoin vahongonkorvauksilla pois muutaman tuhannen asuntoon liittyvän pankkilainan ja sain siten kuukausittaiset kuluni vähenemään 93€:lla. Mielestäni irtisanomisesta johtuvia vahingonkorvauksia ei pitäisi laskea opintotuen tulorajaan mukaan. Itselläni summa perustui ainoastaan työttömyyden aikaisiin taloudellisiin menetyksiin, ei siis esim. henkisiin kärsimyksiin yms. Korvaus tulisi voida huomioida sen ajan tuloiksi, jonka tulojen menetykseen se perustuu.

Jussi kirjoitti:

Hallituksen kanta ratkaisee ja linjaus on, että pitää mielummin opiskella ottamalla lainaa ja saamalla opintorahaa ja asumislisää ja sovittaa menonsa niiden mukaan. Tästä lähdetään.

Työtön ei saa sen enempää ellei ole ansiosidonnaisella verrattuna opintorahaan asumislisään opintolainaan. Silloin kun opiskelija saa näitä täysimääräisenä, jos silloin on muita toimeentulomahdollisuuksia käyttämättä, jotka pitäis käyttää ja joita ei ilmeisesti käytä, kuitenkaan työnteko ei näihin katsota kuuluvan.

Työttömyysturvan peruslähtökohta, joka on maan hallituksenkin kanta on, että ihminen rahoittaa työttömyysturvaansa ollessaan itse töissä. Tästä syystä ajoittain se onkin korkeampi kuin opintososiaaliset edut, kuitenkin näin ei aina ole vaan se putoaa lähelle opintoetujen maksimimääriä.

Ei hallituskaan katso, opiskelijan velvollisuudeksi tehdä töitä muulloin kuin kesäaikana.

Peruspäiväraha (23.50 e/vrk) on kutakuinkin yhtä suuri kuin opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus (25.35 e/vrk) yhteensä.

Peruspäivärahan lisäksi työtön voi kuitenkin hakea asumistukea. Voinemme siis päätellä, ettei peruspäivärahan suuruisella summalla ole mahdollista kattaa käytännössä kuin ruoka ja vaatteet sekä osa asumiskuluista.

Opiskelijalla ei opintotuen (joka siis on peruspäivärahan suuruinen) lisäksi ole mahdollisuutta saada muita tukia vaan opiskelija joutuu kustantamaan asumisensa kokonaisuudessaan opintotuesta. Tästä puolestaan ajaudumme johtopäätökseen, jonka mukaan järjestelmä olettaa, että opiskelija joko a) käy töissä, b) kulkee alasti tai c) ei syö.