ritalinista

Hei nimimerkki "faktaa kaivataan"

Haluaisin ensin tietää, ketä varten kysyt näitä kysymyksiä? Oletko liikkeellä lapsen lääkitysasioissa vai pohditko lääkitystä omalta kannaltasi?

Pyydät varsinkin käyttäjien kokemuksia. Jos kyseessä on lapsi, niin silloin kokemukset täytyisi todellakin pyytää häneltä itseltään. Olen nimittäin ollut huomaavinani, että vanhempi saattaa nimittää itseään lääkkeen käyttäjäksi vaikka kirjaimellisesti onkin "vain" lääkityksen annostelija ja seuraaja. Hänen havaintonsa lääkitystä nauttivasta lapsesta ovat ulkoisia käyttäytymisen arviointia, eivät käyttäjäkokemuksia.

Määrittelen ensin ns. "ritalinin". Kuten varmaan tiedätkin, Ritalin on kauppanimi tablettimuotoiselle lääkkeelle, jonka vaikuttava aine on m e t y y l i f e n i d a a t t i h y d r o k l o r i d i. Ritalinia on Suomessa käytetty AD/HD:n hoidossa jo yli 40 vuotta, joten siksi sen nimi on paremmin tiedossa. Puhekielessä Ritalin-nimityksellä taidetaan tarkoittaa AD/HD:n lääkitystä ylipäänsä.

Suomessa on käytössä kahta metyylifenidaattilääkettä. Niistä
Ritalin on l y h y t v a i k u t t e i n e n tabletti ja
Concerta p i t k ä v a i k u t t e i n e n kapseli.

Concerta tuli erityisluvalla saataville v. 2003 alussa. Nyttemmin Concertalla on myyntilupa, joten erityislupaa ei tarvita. Ritalinilla ja Concertalla on myös Kelan peruskorvaus. www.kela.fi

Periaatteessa lyhytvaikutteisen Ritalinin vaikutus alkaa 1 tunnin jälkeen nauttimisesta ja kestää 3 tuntia. Jotta vaikutus ei pääsisi laskemaan liikaa, on uusi tabletti nautittava ennen henkilökohtaisesti kokeillun vaikutusajan loppua.

Concerta-kapselin vaikutus alkaa myös tunnin sisällä kapselin nauttimisesta, mutta kestää 8 - 12 tuntia. Aikuisilla yleensä lähempänä tuota 8 tuntia. Päivän ensimmäinen lääke nautitaan kaikista mieluimmin sängyssä, sillä aamun AD/HD-tokkuran aikana pystyssä ollen ehtii tapahtua yhtä ja toista ikävää. Esim. lyö varpaansa niin pahasti tuoliin, että varvas murtuu. Katastrofi voi olla myös aamukahvin kaatuminen tärkeiden paperien päälle. Rajattomalla mielikuvituksella voi näitä keksiä loputtomiin.

Metyylifenidaattilääkitys luetaan keskushermostoon vaikuttavaan psykostimulanttilääkitykseen, kuten tiedämme. Kun pitkävaikutteinen lääkitys aloitetaan, sisäänajossa on kaksi vaihetta: vaikutusprosessin kokeileminen ja psykologinen sopeutuminen lääkitykseen.

Pitkävaikutteisen lääkityksen vaikutuksen kokeilussa haetaan sellainen vaikuttavan aineen määrä, jolla tulee paras vaikutus. Tähän titraamiseen kuuluu se, että annos nostetaan niin korkealle, että se aiheuttaa sivuvaikutuksia! Sen jälkeen annos lasketaan heti seuraavana päivänä alemmas, jolloin sivuvaikutuksia ei enää tule.

Kun stimulanttilääkitystä on nautittu kuukauden verran, voidaan ryhtyä arvioimaan sen vaikutusta potilaan arkeen. Mitä muutoksia lääke on tehnyt arjen hallitsemiseen?

Lyhytvaikutteisen stimulantin vaikutuksen kokeiluvaihe on hieman monipolvisempi. Ensimmäinen tabletti kertoo tunnin päästä, onko lääkkeellä ylipäänsä mitään vaikutusta. Sen jälkeen aletaan kokeilla, millainen annosväli on potilaalle sopivin. Kannattaa myös havainnoida, milloin on järkevää ottaa illan viimeinen annos, ettei se vaikuta nukahtamiseen häiritsevästi.

Lyhytvaikutteinen lääkitys on potilaalle haastavampi toteutettava kuin pitkävaikuttteinen lääkitys. Vaikutusaika tekee näistä lääkkeistä kuitenkin sillä tavoin erilaisia, että toinen voi sopia potilaalle paremmin kuin toinen. Ei kannata kysyä, miksi? Vastaus löytyy vain kokeilemalla.

Toivottavasti olen jo vastannut kysymykseen, täytyykö lääkettä syödä ensin pitkään ennen kuin se alkaa vaikuttaa.

Riippuvuutta ei metyylifenidaattilääkkeiden kohdalla pääse oikealle AD/HD-henkilölle syntymään. Tarkkaavaisuuden häiriö tekee hänelle monesti tepposet niin, että varsinkin aina uuden lyhytvaikutteisen Ritalin-tabletin nauttiminen unohtuu hyvin helposti tekemisen tuoksinassa. Luomutilaan valuminen on ikävä muistutus pään todellisesta luonteesta.

Nuorison keskuudessa on tehty tutkimuksia metyylifenidaatin vaikutuksesta päihteiden käyttöön. Tulokset ovat kertoneet enemmän siitä, että metyylifenidaatin käyttö estää nuorta aloittamasta päihteiden käyttämistä aikaisin ja myöhemmin addiktoitumasta päihteisiin.

Myös nuorten AD/HD-kuskien ajokäyttäytymistä on tutkittu. Tulos puhui ehdottomasti AD/HD-nuorten metyylifenidaattilääkityksen käytön puolesta. Tämä on helppo ymmärtää, sillä lääkitys terävöittää sumuisia AD/HD-aivoja.

Ystävällisin terveisin
Jaana