Nuorena olin hyvin ujo, en pystynyt oikein sanomaan mitään miehille.
Isäni oli kova kurinpitäjä ja lannisti henkisesti, sanomalla, etten ole mitään, osaa mitään, eikä minusta tule mitään.
Alkoholi tuli mukaan kovioihin, silloin tein aloitteita, piti tehdä itse, minua ei kukaan lähestynyt. Ei kontrolli ollut enää mukana, minua käytettiin hyväksi, olin naiivi. Henkisesti olin pohjalla.
Nyt ei enää kiinnosta ravintolat ja juominen. Yksinäni olen elellyt. Ujous saattaa pullahtaa ihan yhtäkkiä pintaan, jonkun henkilön kohdalla, silloin menen sanattomaksi. Joskus taas hölötän liikaakin, kaduttaa jälkeenpäin.
Olen hakenut seuraa tekstiviesteillä, nyt netistä.
Olisihan se kiva olla onnellinen!
Isäni oli kova kurinpitäjä ja lannisti henkisesti, sanomalla, etten ole mitään, osaa mitään, eikä minusta tule mitään.
Alkoholi tuli mukaan kovioihin, silloin tein aloitteita, piti tehdä itse, minua ei kukaan lähestynyt. Ei kontrolli ollut enää mukana, minua käytettiin hyväksi, olin naiivi. Henkisesti olin pohjalla.
Nyt ei enää kiinnosta ravintolat ja juominen. Yksinäni olen elellyt. Ujous saattaa pullahtaa ihan yhtäkkiä pintaan, jonkun henkilön kohdalla, silloin menen sanattomaksi. Joskus taas hölötän liikaakin, kaduttaa jälkeenpäin.
Olen hakenut seuraa tekstiviesteillä, nyt netistä.
Olisihan se kiva olla onnellinen!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Netistä ja tekstiviesteistä saat korvikkeita. Ne tyydyttävät jonkin aikaa. Sillä aikaa kun olet kiinni korvikkeissa, elämä kulkee ohitsesi ja jäät yksin.
Elämä on nopeasti takana.
Korvikkeita? Itse olen kyllä saanut kaikki oikean elämän kaveritkin netin kautta. :)
Tosin toisaalta ei tietenkään ole hyvä pitää pelkästään nettisuhteita, vaan tavata ihmisiä myös livenä.
takana. Jos joku nainen yht'äkkiä äkkää sinut ja haluaa alkaa kanssasi seurustella, niin aika nopeata menoa se sitten on. Silloin sanotaan hyvästit yksinäisyydelle! :D
Tiedän, että yksinäisenä ja ujona oleminen rasittaa, mutta ei sen tarvitse olla kuin yksi ainut päivä, joka muuttaa elämäsi. [ Jostainhan sen on alettava ]
Kaikkea hyvää Sinulle ceons! :)
En tarkoita kuitenkaan tuolla lauseella "Jostainhan sen on alettava" sitä, että sinun täytyisi olla aktiivinen. Kunhan hyväksyt edes ajatuksen, että joku saa tietoonsa SINUN henkilökohtaiset tunteesi, niin se jo riittää! Yksikin katse voi houkutella naisen luoksesi.
Olet oikeastaan melko rohkea, kun julkaiset kuvasi täällä Ujot-palstalla. Oman "heikkoudensa" tunnustaminen on varsin vahvaa!!
Näkisinpä itse asian noin positiivisesti. Viimeksi olen ollut ihastunut vuonna 2002 ja silloinkin julkisuuden henkilöön, aika toivottomana näen tilanteeni. Ei riitä vielä jos nainen ihastuu minuun, minun pitäisi itsekin pystyä ihastumaan.
alkaa myös sillä, että ollaan aluksi muutaman vuoden pelkkiä kavereita. Sitä paitsi tuskinpa kukaan pystyy ihastumaan hetkessä. Ja jos pystyy, silloin se on vain sellainen "pikaihastus", joka menee yleensä kuukaudessa ohi. Ainakin meillä naisilla on niin :)
Olin esimerkiksi itse lukiossa hyvin ihastunut erääseen mieheen ja täytyy sanoa, etten ihan ensinäkemältäni kiinnostunut hänestä. Aikaa meni yhteensä yksi ja puoli vuotta, kunnes ylipäätään huomasin hänet. Sen jälkeen olin totaalisen hulluna :D
Veikkaan siis, että sinä muutaman vuoden sisällä pystyisit kuitenkin ihastumaan..?
Pystyisinkö ihastumaan myöhemmin.
Olen myös itsekin nainen ja tiedän, minkälainen vaikutus isän roolilla on. Mutta sanoisin silti sen, että tuskinpa koskaan huonot ja kovat kokemukset tekevät ihmistä tyhmemmäksi. Vaikka ihminen olisi saanut elämänsä aikana kuinka paljon negatiivista kohtelua tahansa, hän voi silti seistä nykytilanteessa tukevasti omilla jaloillaan ja arvostaa itseään. Kyse on vain siitä, saako jokin asia aiheutettua uskoa omaan itseensä. Kaikista huonoista kokemuksista voi oppia ja katsella tilanteita sen jälkeen puolet viisaampana, mikä ei olisi mahdollista, jos ei ole kokenut elämänsä aikana yhtään mitään. Tiedän, todella tiedän, että tämä kuulostaa niin teoreettiselta kuin vain voikin, mutta näin on käynyt ihmisille heidän tosielämässään. Hyvä, että sinä olet käynyt jo yhden vaiheen läpi tähän mennessä: alkoholiin turvatumisen vaiheen. Se vaihe saattaa nimittäin olla monilla vasta kaukana tulevaisuudessa edessä. Taputa itseäsi olalle, että olet selvinnyt tästä! :) Ole lempeä itsellesi ja ota askel kerrallaan elämässäsi rauhallisesti eteenpäin. Ensimmäinen askel on uskominen lujasti omiin ajatuksiisi. Vaikka kuulostaa paasaamiselta, niin tosiasia on, että kukaan muu ei saa sinua uskomaan omaan arvoosi kuin sinä itse! "MINÄ olen tässä eikä kukaan muu voi minua korvata". "Minä olen ainutlaatuinen ja ihan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin". "Minä rakastan itseäni ja pidän itsestäni huolta, enkä alistu siihen että tuntisin itseni muita huonommaksi menneisyyteni takia". "Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen". Rakasta itseäsi. Anna itsellesi aikaa. Ja muista: vaikka elämä toisi mitä tahansa tullessaan, sinulla on oikeus olla juuri tuollainen kuin olet.