Onko teillä, joilla on diagnosoitu jotain serotoniinin tai vastaavien välittäjäaineiden puutoksista johtuvaa ahdistusta, masennusta tms. niin, että krapulassa ahdistaa aivan epätavallisen paljon?
Purkaako alkoholin käyttö jotenkin ne "serotoniinivarastot" aivoista tai jotain?
Ajattelin, että voisiko tää ahdistus johtua juuri jostain tuollaisesta välittäjäaineen puutoksesta. Perjantaina olin dokaamassa ja oli kaikinpuolin hauskaa, mutta nyt on silti kaksi päivää ollut sellainen olo kuin koko maailma romahtaisi niskaan. Ajatukset eivät pysy yhtään kasassa ja koko ajan on sellainen olo, että tekisi mieli itkeä. Ei todellakaan mitään normaalia krapula-aamun vitutusta.
Mulla on kyllä taipumusta lievään masennukseen ollut aina, mutten ole katsonut tarpeelliseksi käydä missään psykologilla sen takia. Nyt kuitenkin tuli mieleen, että voisiko sekin masennus johtua juurikin jostain tuollaisesta aivokemian häiriöstä.
Voiko noita välittäjäainepitoisuuksia muuten mittauttaa jossain lääkärillä verikokeilla tai vastaavilla?
Purkaako alkoholin käyttö jotenkin ne "serotoniinivarastot" aivoista tai jotain?
Ajattelin, että voisiko tää ahdistus johtua juuri jostain tuollaisesta välittäjäaineen puutoksesta. Perjantaina olin dokaamassa ja oli kaikinpuolin hauskaa, mutta nyt on silti kaksi päivää ollut sellainen olo kuin koko maailma romahtaisi niskaan. Ajatukset eivät pysy yhtään kasassa ja koko ajan on sellainen olo, että tekisi mieli itkeä. Ei todellakaan mitään normaalia krapula-aamun vitutusta.
Mulla on kyllä taipumusta lievään masennukseen ollut aina, mutten ole katsonut tarpeelliseksi käydä missään psykologilla sen takia. Nyt kuitenkin tuli mieleen, että voisiko sekin masennus johtua juurikin jostain tuollaisesta aivokemian häiriöstä.
Voiko noita välittäjäainepitoisuuksia muuten mittauttaa jossain lääkärillä verikokeilla tai vastaavilla?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihan sama juttu. Olen vähentänyt paljon kulutusta pelkästään tämän asian takia, kun en enää kestä päivän - kahden masennusta joka seuraa yhdestä hauskasta illasta. En ole ollut mikään suurkuluttaja, mutta on mennyt viinipullo ja pari stobee viikonlopussa. Nyt olen ollut autolla kun ollaan käyty vaimon ja kavereiden kanssa syömässä ja iltaa istumassa kapakoissa ja kylässä. Olo on tietty aivan superia seuraavana aamuna. Saa ihmeen paljon aikaseksi (siivoilua, ulkoilua, lasten kanssa oloa).
Ei nuorempana ollut tällaista masennusoiretta ollenkaan, mutta nyt on ja on ihan pakko rajoittaa juomista oman henkisen hyvinvoinnin takia. Mulla on hyvin toiminu se että saunoessakin otan alkoholitonta olutta tai ykkösolutta (Lidlin maistuu hyvin) kun tykkään bissestä niin paljon. Kaverit tietty vähän ihmettelee ja osa naureskelee, mutta mitäs siitä. Monilla on sama vaiva mutta eivät pysty/halua tehdä asialle mitään.