Minulla oli pikkulapsena outo tapa: istuin lattialla, selkä uunia vasten ja jymäyttelin takaraivoani uunin metallipinnoitettua tiilimuuria vasten. Muistan nauttineeni sen aiheuttamasta tuntemuksesta päässäni. Aiheutinkohan noin kallovamman itselleni (olen mielestäni assi)? Vai oliko se aspergerin syy, että etsin tällaista omalaatuista tapaa aiheuttaa tuntemuksia päässä - ehkä en osannut tuntea tunteita normaaliin tapaan. Onkohan noilla asioilla mitään yhteyttä keskenään? Mitä arvelette?
Päävammako syynä
Aspergeriin?
151541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ole syynä. Luulen että syy-seuraus-suhde menee toisin päin: assius aiheuttaa toistokäyttäytymistä.
Katselepa sukulaisiasi, onko siellä assimaisia piirteitä.
No jospa halusit ilmaista tylsyyttäsi, pysyä hereillä tai yleensä saada jotain tuntemusta aikaiseksi. Itselläni on mielestäni ollut tuollaista käyttäytymistä turhautumisen tunteiden yhteydessä, eikä aivan lapsena. Tiesin kyllä, että näyttää oudolta.
Jotkut vaikeasti vammaisethan ovat laitoksissa mm. jääkiekkokypärä päässä, sidottuina tms. Että kyllä tämä oireesi vaikeaan autismiin lähinnä viittaa. Sukulaisillani, (olen eri kirjoittaja kuin aloittaja) oikeastaan mielestäni on assipiirteitä, ei tosin ihan lähisuvussa, tosin tämä voi olla muuten supistuneen elinpiirin aiheuttamaa.
Olet myös alitajuisesti saattanut haluta hallita kivuntunnetta?
fyysistä kipua, jotta muu kipu olisi tuntunut lievemmältä. inulla oli aika kauhea äiti, piti lapsia rasituksena, hänen kiusanaan - ei ajatellut meitä lapsia ihmisinä, vaan syötettävinä ja pestävinä otuksina. Kissoistaankin välitti enemmän kuin lapsistaan.
Muistan kerran jysäyttäneeni oikein kovaan kiviseinään - ja siihen taisi loppua se nautiskelu. En muista jatkaneeni sitä tapaa sen jälkeen. Uunin päällystepelti oli ollut hiukan pehmentämässä iskua. Heh, se näistä 'pään seinääniskemiskulttuurin vivahteista'.
Jos joutuu jatkuvasti sulkemaan asioita pois mielestään (esim. kivuntunteita, kuolemaa, vapaudenriistoa, vapautta valita yms) Se saattaa mielestäni aiheuttaa myös autismiin viittaavaa käyttäytymistä.
Lienevät vaikuttaneet aivojen/persoonallisuuteni kehittymättömyyteen?
As todettiin aikuisiällä, mut sehän on synnynnäinen ominaisuus.
Yks erikoinen himo koulupoikana oli keväisin korvasienien napsiminen raakana, salaa.
Nyt myöhemmin olen lukenut niiden Gyromitriini myrkyllisyydestä.
Nää kuumetilat olivat kyllä talvis aikaan. Ne olisivat voineet mielestäni
aiheuttaa muutoksia keskushermostossa.
Pikkuveljelläni oli samanlainen tapa lapsena, mutta jymäytteli otsaansa seinään. Oli onnekis puuseinät. Armeijassa sai aivokalvontulehduksen, sitten todettiin epilepsia ja kolmikymppisenä tuli veritulppa aivoihin. Opetteli lukemaan ja kirjoittamaan. Suoritti kaksi akatemista tutkintoa tämän jälkeen, mutta ei saanut työtä, jota oli ennen tehnyt. On nyt maanviljelijä. Hänen pojallaan on todettu asperger. Poika on kuuluisa erityisistä jo nuorena aloittamistaan yrityksistä.
...lapsena hajuaisti erityisen poikkeava, poikkeuksellisen hyvä... hajun perusteella sitten valitsinkin usein paikat, joissa vietin aikaa. esim. naapurissa haisi erittäin hyvälle ja siellä oli kaiken lisäksi tex willereitä(joihin olin täysin lumoutunut) ja sinne sitä tulikin sitten aina mentyä niitä lukemaan, suoraan vain ovesta sisään ja siihen huoneeseen sisään, jossa texejä oli.. naapurit vähän ihmetteli kun poika vain suoraan kävelee sisään ja huoneeseen texejä lukemaan eikä osoita muihin ihmisiin mitään mielenkiintoa... tuo oli siis joskus 7-10 vuotiaana.. ja puhuin kirjakieltä... ja sitten muina harrastuksina oli mm. papereiden halkaisu ja rahan väärentäminen.. ja diagnoosi aspergerista tulikin sitten 10 vuotiaana..
siihen aikaan olit varmaan ensimäisiä Suomessa diagnosoituja asseja. Asutit varmaan jossain muualla kuin Etelä-Suomessa. Tuntuu todella ihmeelliseltä, kun veljenpioikani jolla oli samanlaisia harrastuksia kuin sinulla sai diagnoosin noihin aikoihin Keski-Suomessa, mutta lastani, jolla on samanlaiset aistiherkkyydet ja assimaisuudet diagnosoidaan täällä etelässä skitsofrenikoksi!
diagnosoida enää nykyisin skitsofreenikoksi ellei ole skitsofreniaa.
Mikä paikka on se jossa diagnoosi on tehty?
Ellet kerro sitä, kaikki tähän astiset viestisi ovat humpuukia, olen niitä seurannut tässä jo pitemmän aikaa.
"Ollessani harjoittelemassa eräässä HUS:in kuuluvassa yksikössä. Nuorten psykiatrian osastolla oli useampi potilas, joka oli diagnosoitu joko psykoottiseksi tai parantumaton nuoruuden skitsofrenia, vaikka neurologian osastolla samat oireet diagnosoitiin aspergeriksi. Sama kokemus oli myös lasten psykiatrian osastolla, jossa jouduin todistamaan konsultaatiota, missä neurologi ja psykiatri eivät päässet yhteisymmärrykseen oliko kyseessä potilaan maneeri vai pykoottinen pakkoliike".
Jos haluatte olla todistamassa asiaa, niin hankkiutukaa kesätöihin näille osastoille!
Se että laitat tuohon tekstiin lainausmerkit, ei tee siitä todistusvoimaista.
Mistä se on peräisin? Linkki?
aspergerin rinnalla roikkuu F21, skitsotyyppinen häiriö. Taysista tuli asperger diagnoosi ja mtt:n psykiatri lätkäisi perään tuon F21.
Mutkin meinattiin pasittaa Valkealan B-mielisairaalaan skisofrenikkona yhtä lailla kuin serkkupoikani. Minut pelasti isä joka esti panemasta lasta lukkojen taa. Serkku ei itse suostunut parantumaton skitofrenia - diagnoosinaan menmään osastohoitoon. Myöhemmin me molemmat saatiin assidiagnoosi aivan kuin Niksu!
Mutta herra diagnoosi - väitteesi on vahva! "Ketään ei enää skitsofrenikoksi diagnosoida ilman näyttöä". Milläs itse väitteesi todistat oikeaksi?
Autismidiagnosiin on lyhyessä ajassa kehitetty monenlaisia yhtenäisiä standardi haastattelukaavakkeita.
Sen sijaan skitsofreniaa on diagnosoitu yli 100 vuotta ilman yhtenäistä käytäntöä. Edelleenkin jopa kaksi saman koulukunnan edustajaa saattaa olla erimieltä samasta potilaasta onko hänellä skitsofrenia vai ei.
" Interviews of patients and their clinicians are not valid in that they are unrelated to patients’ levels of cognitive impairment as assessed by cognitive performance tests".
Nyt jenkeissä on kokeiltavana tälläinen kaavake, joka tosin kattaa vain osan oireista eli kognitiivisen alueen. Katso huhtikuun numeroa Am J Psychiatry 2006; 163: 426-432
http://ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/abstract/163/3/426
The Schizophrenia Cognition Rating Scale: An Interview-Based Assessment and Its Relationship to Cognition, Real-World Functioning, and Functional Capacity
Richard S.E. Keefe, Margaret Poe, Trina M. Walker, Joseph W. Kang, and Philip D. Harvey