Puolueetonta tietoa kannabiksesta ja alkoholista

ja puolueetonta sellaista, eli päihdelinkin pikatieto kertoo:

Alkoholi

Riippuvuus ja sieto: Riippuvuuden suhteen keskivahva päihde. Addiktiopotentiaali on vähintään kannabiksen luokkaa, todennäköisesti suurempi. Voi aiheuttaa voimakasta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Vieroitusoireet voivat olla voimakkaita ja jopa hengenvaarallisia. Saarnio 2000.

Akuutit riskit: Akuutti päihtymys heikentää ajattelua ja havaintotoimintoja, muun muassa muistia täydelliseen muistinmenetykseen saakka. Saarnio 2000. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Esimerkiksi hengityksen säätely voi lamautua. Alkoholimyrkytykset aiheuttavatkin merkittävän osan alkoholikuolleisuudesta: Suomessa kuolee vuosittain 400–500 henkilöä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin. Korvikealkoholi aiheuttaa metanolimyrkytyksen, joka voi olla tappava tai tehdä sokeaksi Neuvonen 1998. Tällaisia kuolemantapauksia on Suomessa vuosittain 20–30 Neuvonen 1998.

Runsaan kertajuomisen seurauksia, joiden takia hakeudutaan hoitoon, ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus ja delirium (juoppohulluus). Juoppohulluus on runsaan alkoholinkäytön lopettamista tai vähentämistä seuraava oireyhtymä. Juoppohulluudelle ovat ominaisia mm. lihasvapina, motorinen levottomuus, kouristukset, autonomisen hermoston voimakas ärsytystila, keskittymis-, ajatus-, havainto-, muisti- ja orientaatiohäiriöt, uni-valverytmin häiriöt, pelottavat ja ahdistavat näkö- ja kuuloharhat ja mahdollisesti kuolema. Savolainen 1998; MOT -sanakirja, lääketiede.

Alkoholismin lisäksi myös alkoholin raju kertakäyttö johtaa usein aivojen vahingoittumiseen. Hillbom 1998. Alkoholi voi aiheuttaa ohimeneviä dementiaoireita. Hillbom 1998. Runsas kertakäyttö voi aiheuttaa haimatulehduksen. Sen kuolleisuus on noin 10% Pikkarainen 1998, 323. Alkoholin ja väkivallan yhteydestä on vahva näyttö.

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista. Psykooseja. Ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia. Rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Aivosairauksia ja -häiriöitä, epilepsiaa. Ääreishermosto – ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Alkoholistinen juominen aiheuttaa vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, jotka ilmenevät muun muassa ongelmanratkaisutaitojen ja oppimisen voimakkaana taantumisena. Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa psykooseja. Alkoholiriippuvuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt esiintyvät yhdessä erittäin usein. Sama pätee depressioon. Saarnio 2000.

Alkoholin suurkuluttajilla esiintyy useanlaisia ravitsemushäiriöitä Salaspuro 1998, 269–270. Ne altistavat muun muassa diabetekselle ja kihdille sekä sydän- ja verenkiertosairauksille Savolainen 1998, 271.

Maksavaurioita ovat rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi Savolainen 1998, 279–280; Salaspuro 1998, 309–311. Rasvamaksa paranee yleensä, mikäli alkoholin käyttö loppuu, ja alkoholihepatiitin paranemisennuste samalla ehdolla on 75 %. Myös maksakirroosi, vaikka onkin krooninen tila, voi pysähtyä ja olla muuttumatta kuolinsyyksi, jos potilas raitistuu Salaspuro 1998, 316.

Alkoholin runsas käyttö vahingoittaa usein aivoja ja altistaa useille tunnetuille aivosairauksille. Uusien tutkimusten mukaan vauriot voivat myös olla palautuvia, kun juominen lopetetaan. Alkoholin ja epilepsian välillä on voimakas yhteys. Alkoholistin riski sairastua aivoverenkierron häiriöihin ja mm. aivoverenvuotoon on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Hillbom 1998.

Liikehäiriöt, kuten huojuva leveäraiteinen kävely, ovat alkoholisteilla yleisiä Hillbom 1998. Alkoholin suurkulutukseen liittyy useita ääreishermoston ja lihasten sairauksia, kuten lihasten surkastuminen ja lihasvoiman heikkeneminen Juntunen 1998.

Runsas alkoholin käyttö altistaa refluksisairaudelle (närästykselle), ruokatorven syövälle ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksille, kuten suoliston verenvuodoille, pohjukkaissuolen haavalle (mahahaavalle) ja paksunsuolen syövälle Pikkarainen 1998, 318–320.Pikkarainen 1998, 326–327. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa haimaa, yleisin vaurio on krooninen haimatulehdus, joka on kivulias mutta ei tappava tila

Runsas jatkuva alkoholinkäyttö heikentää sydäntä aiheuttaen sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia Kupari 1998. Kohtuullinen alkoholin käyttö jopa suojaa sepelvaltimotaudilta ja sydänkohtauksilta, mutta suurkulutus ja runsas kertajuominen saattavat altistaa niille Kupari 1998. Säännöllisen alkoholikulutuksen ja kohonneen verenpaineen välillä on vahva yhteys Kupari 1998.

Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen ovat yleisiä runsaan alkoholinkäytön seurauksia miehillä. Naisilla vastaavia vaikutuksia ovat munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Laitinen & Välimäki 1998.

Alkoholin käyttö liittyy osteporoosiin (luukatoon) molemmilla sukupuolilla. Laitinen & Välimäki 1998.

Alkoholin suurkulutus lisää kiistatta suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syöpäriskiä. Salaspuro 1998, 349.

Krooninen alkoholinkäyttö voi johtaa anemiaan. Sitä todetaan noin puolella sairaalaan otetuista alkoholisteista Pikkarainen 1998, 353. Alkoholisteilla esiintyy tavallista enemmän vakavia tulehdussairauksia kuten sepsistä (verenmyrkytys), keuhkokuumetta ja tuberkuloosia. Tämä joutuu monesta tekijästä ja alkoholin suorat vaikutukset ovat vain osa niistä. Pikkarainen 1998, 355.

Riskit ja haitat sikiölle: Keskenmenon riski, epämuodostumia ja sikiövaurioita, kasvun hidastumista, istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Synnytyskomplikaatioita. FAS-oireyhtymä: pienipäisyys, hermosto-oireet, henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys.

Raskauden aikaisena kohtuukäyttönä pidetään 1–2 viikoittaista alkoholiannosta. 1–3 % raskaana olevista on alkoholin suurkuluttajia. Halmesmäki 1998.

Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa keskenmenon raskauden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Runsas alkoholinkäyttö raskauden alkuvaiheessa altistaa epämuodostumille ja sikiövaurioille, kuten sydän- ja luustovaurioille, ja voi haitata sikiön kasvua.

Toisella raskauskuukaudella ennenaikaisen synnytyksen vaara kasvaa ja siitä alkaa istukan irtoamisen riski. Aivojen alikehittyminen, pienipäisyys ja muut fetaalialkoholisyndrooman (FAS) ilmenemismuodot voivat saada alkunsa alkoholin käytöstä tässä vaiheessa. FAS-lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 80 ja lievemmänasteisesti vaurioituneita FAE-lapsia 150. Merkkejä FAS-lasten kärsimistä vaurioista ovat kasvun hidastuminen, joka ei korjaannu myöhemmin, pienipäisyys, hermosto-oireet sekä henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys. Halmesmäki 1998.

Eräiden tutkimusten mukaan runsas alkoholinkäyttö raskauden loppuaikoina aiheuttaisi synnytyksen yliaikaisuutta. Muihin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä alkoholin suurkuluttajista joutuu synnyttämään keisarinleikkauksella. Halmesmäki 1998.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Alkoholilla on lukuisia, osin huonosti ennustettavia yhteisvaikutuksia lääkkeiden ja muiden päihteiden kanssa. Alkoholiannos lisää keskushermostoa lamaavien lääkeaineiden, rauhoittavien ja unilääkkeiden vaikutusta, mistä aiheutuu kohonneita riskejä mm. liikenteessä. Alkoholi lisää opioidien ja niiden sukuisten lääkkeiden käyttöön liittyvää keskushermosto- ja hengityslamaa ja aiheuttaa siten kuolemia.

---------------------------------------------

Kannabis

Riippuvuus ja sieto: Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen, joka on valtaosin psyykkistä. Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä. Niitä ovat ärtymys, ahdistus, vapina, hikoilu, huonovointisuus ja unettomuus. Vieroitusoireita esiintyy lähinnä silloin, kun runsas ja pitkäaikainen käyttö lopetetaan äkkiä. Kannabista kokeilleista noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä, mutta harvinaisempaa kuin tupakan tai opioidien käyttäjillä. Erään toisen arvion mukaan kannabiksen riippuvuusriski on tuo sama 10%, mutta alkoholin 15%, opiaattien 23% ja nikotiinin 32% Saarnio 2000, 160.

Psyykkinen riippuvuus ilmenee niin, että säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. Riippuvuudesta kertoo se, jos henkilö jatkaa säännöllistä käyttöä haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi väsymyksestä ja pitkittyneestä yskästä, huolimatta.

Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on kuitenkin runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen. Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia.

Akuutit riskit: Ei myrkytysvaaraa. Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan. Kannabispäihtymyksen ja väkivallan yhteydestä ei ole näyttöä.

Runsaina annoksina sekavuustila tai ahdistuneisuushäiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Onnettomuusriski päihtyneenä. Kannabiksen katsotaan myötävaikuttavan piilevien psykoosien puhkeamiseen. Eräät tutkimukset viittaavat kuitenkin myös siihen, että kannabiksen käyttö lisäisi psyykkisen sairastumisen riskiä myös niillä, joilla ei ole piilevää sairautta.

Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. Tavanomaisten käyttöannosten vaikutus vastaa 0,7–1 promillen alkoholipäihtymystä simulaattorikokeissa. Kuitenkin kannabiksesta päihtyneet ajoivat kokeessa tavallista hitaammin, kun taas alkoholista päihtyneet tavallista nopeammin. Onnettomuusalttius erityisesti liikenteessä on eräiden tutkijoiden mielestä suurin kannabiksen käyttöön liittyvä vaara.

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa normaalia nuoruusajan kehitystä. Runsaan ja pitkäaikaisen käytön arvellaan lievästi heikentävän henkistä suorituskykyä. Se korjautuu käytön loputtua.

Pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tutkittaessa hoitoon hakeutuneita pitkäaikaiskäyttäjiä on todettu aivotoimintojen häiriöitä, jotka saattavat korjautua vähitellen raittiina aikana Heinälä, mutta tästä ollaan erimielisiä. Häiriöitä ilmenisi korkeammissa kognitiivisissa kyvyissä, kuten muistissa, huomiokyvyssä, organisaatiokyvyssä ja kyvyssä käsitellä monimutkaista informaatiota. Vaikka nämä häiriöt ovat vähäisiä, ne saattavat haitata mahdollisuuksia selviytyä vaativista työtehtävistä. Häiriöt kasvavat käytön keston mukaan. Toisen katsausartikkelin mukaan tutkimukset eivät ole tuottaneet näyttöä pitkäaikaisenkaan käytön aiheuttamista kognitiivisista häiriöistä.

Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy päivittäin polttavilla. Poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Se myös rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.

Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski on lisääntynyt päivittäin hasista tai marihuanaa polttavilla. Jotkut näistä syöpätyypeistä ovat yleistyneet nuorten kannabiksen polttajien keskuudessa, vaikka ne muuten ovat nuorilla ihmisillä harvinaisia. Myös (in vitro) soluviljelmillä on vahvistettu kannabissavun voivan aiheuttaa syöpää. Eräässä tutkimuksessa on todettu tupakoimattomien, mutta kannabista päivittäin polttavien kärsivän hengitysteiden sairauksista yleisemmin kuin tupakoimattomien. Nämä vaikutukset ovat ominaisia vain kannabiksen polttamiselle eivätkä voi seurata kannabiksen syömisestä tai juomisesta. Kannabiksen poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Annostelutavan vaihtaminen pienentää mutta ei poista riskejä.

Nuoret, jotka eivät menesty koulussa, voivat suoriutua yhä heikommin, jos käyttävät kannabista runsaasti ja jatkuvasti. Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).

Riskit ja haitat sikiölle: Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lasten syntymäpaino, pään ympärys ja syntymäpituus ovat usein normaalia pienemmät. Tätä näyttöä on kuitenkin pidetty riittämättömänä. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Kannabiksen polton sikiövaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin tupakan. Sikiövaurioiden lisääntymisestä ei ole saatu näyttöä. Kannabiksen käyttöä tulee välttää raskausaikana tai jos on mahdollisuus tulla raskaaksi, mutta käyttäjällä on vähän todellista syytä pelätä, jos hän lopettaa käytön saadessaan tietää raskaudesta.

On olemassa heikkoa näyttöä, että kohdussa kannabikselle altistuneet lapset voivat kärsiä ohimenevistä kehitys- ja käyttäytymishäiriöistä ensimmäisinä elinkuukausinaan ja että tietyt lapsuusiän syövät ovat yleisempiä sellaisten äitien lapsilla, jotka olivat käyttäneet kannabista odotusaikanaan.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille.