Rakkauden huuma. Sen haluaa kokea kaikki. Olen parantunut masennuksestani melkeinpä täysin, koska rakkaus vie ajatukset itsestä pois. Upeaa tuntea, kuinka joku välittää sinusta aidosti. Kosketus kertoo paljon, saa elää siinä siinä hetkessä murehtimatta tulevaisuutta.
Rakastan sinua ****.
Rakastan sinua ****.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mulla kävi aikoinaan samanlailla, rakkaus iski kun salama, kesken terapian. Tunsin niin suurta onnea, että lopetin terapian, kerroin terapeutille, että olen nyt niin onnellinen että tunnen olevani kunnossa.
Hän suositteli kuitenkin, että kävisin sovitut istunnot loppuun, jotta masennuksen syyt ja seuraukset todella selviäisivät. En suostunut.
Nyt ottaa päähän, etten kuunnellut häntä. Rakastamani mies ei ollutkaan sitä mitä kuvittelin ja 3-vuoden päästä jätin hänet.
Siitä seurasi uusi masennus, johon suurimmat syyt olivat nimenomaan ne asiat mitä EN ollut käsitellyt silloin aikanaan. Olin ne vaan onneni huumassa siirtänyt ne sivuun.
Ero miehestä oli vain helpotus, joten sitä en surrut.
Älä nyt vaan käsitä väärin, en tarkoita, että sinulla olisi väärä mies tms. Olen onnellinen puolestasi.
Tarkoitan vaan, että jos sulla on keskeneräisiä asioita masiksen käsittelyssä, hoida itseäsi.
Rakkaus voi auttaa paljon tässä, mutta kun ihminen on jokatapauksessa ja loppujen lopuksi vain yksin vastuussa itsestään.
Kerron tämän 50-vuoden kokemuksella.
Ei siis ollut tarkoitus pilata iloasi vaan auttaa sinua pysymään onnellisena.
Hoida itseäsi ja nauti rakkaudesta.
mistä kohtaa luit, että aloittaja olisi nainen ?
Joo, tosiaan jostain syystä ajattelin, että oli nainen. Saatoin erehtyä, mutta mitä sitten.
Tämähän voi tapahtua miehelle, että naiselle. Ajatus on aivan sama ja myös kokemus.
Vai hakemallako hait vikaa tekstistäni?
En minä ketää loukata halunnut, kerroin vaan oman tarinani.
rakkaus on mainio lääke masennukseen, kyllä..
rakkaus itseä kohtaan..
ystävien, perheen ja/tai elämänkumppanin rakkaus..
terapeutin "rakkaudentyö"..
rakkaus on niin tärkeää..kaikille..
se parantaa,auttaa niin moneen ongelmaan..
uskon että juuri rakkauden puute on syynä moneen ongelmaan ja/tai sairauteen..
hyvää jatkoa!
Mitäpä sitten jos ei ole ketään kuka rakastaa?, eikä varmasti tulekkaan koska olen jo masentunut.
se on helpompaa teil naisil.
jospa kuitenkin joku jossain rakastaa:)
jospa masentunut ukko rakastaisi itseään ja hoitaisi masennuksensa:) sitten näkisi ehkä paremmin ympärilleen..eikä olisi niin pessimistinen..
samalla tavalla mies oppii rakastamaan kuin nainenkin.. aloita itsestäsi..
Minulla uusi rakkaus ei estänyt masennusta. Olimme olleet yhdessä vasta kaksi kuukautta kun hajosin kokonaan. Joskus mietin että ehkä tunsin vihdoinkin olevani turvassa ja että voin antaa periksi. En ollut yksin,minun ei tarvinnut huolehtia kaikesta yksin, vaan ihminen joka rakastaa minua oli tukenani. Annoin periksi masennukselle ja se kesti melkein vuoden, mutta hän pysyi rinnallani. Esti minua tekemästä itsemurhaa ja auttoi jaksamaan sen kaiken tuskan läpi. Tunsin masennukseni aikana syyllisyyttä, koska hän ei ollut nähnyt minua omana iloisena itsenäni kuin pari ensimmäistä kuukautta ja joutui huolehtumaan elämänsä reunalla hoippuvasta ihmisestä. Ilmeisesti hän todella rakastaa minua, olemme edelleen yhdessä ja vaikea masennus on takanapäin. Rakkaus ei estänyt masennusta, mutta auttoi jaksamaan sen yli.
tapasin, ihastuin, rakastuin ja jäin koukkuun. Tunne oli molemminpuolinen. Nyt lähes vuoden päästä olen tilanteessa että rakkaassani on alkanut masennuksen oireita. Hän puhuikin minulle ja yritti selittää, etten minä suinkaan ole syyllinen ja että tämä ei ole hänellä ensimmäinen kerta. Kuitenkin tuntuu pahalta että rakastumisen ja ihan ajan aikana voisi näin tapahtua että masennus iskee. Yritin saada häntä lääkäriin mutta hannaa vastaan ja sanoo että kyllä tämä ohi menee. Pelottaa mihin tässä mennään, haluaisin tukea häntä mutta kun en tajua asiasta mitään en taida hallita tilannetta. Joudunko katsomaan vierestä kun rakkaani luhistuu täysin.
Ensinnäkin masentuminen tuskin johtuu sinusta, ellet ole tehnyt jotain ikävää. Joten itseäsi sinun ei pidä siitä syyttää ja valitettavasti on niin että rakastunutkin ihminen voi masentua, vaikka kaikki olisikin hyvin. Sinun kannattaa aluksi miettiä jaksatko pysyä hänen rinnallaan jos hän masentuu vakavasti. Pahinta mitä voit hänelle tehdä on jättää hänet silloin kun hän eniten tarvitsee sinua. Olen itse puhunut miesystäväni kanssa asiasta. Hänelle masennukseni oli todella raskasta.
Jos haluat auttaa kumppaniasi, ota itse selvää masennuksesta. Etsi vakka netistä tietoa, siis oikeaa fakta tietoa ja myös muiden masentuneiden kokemuksia. Tällä palstalla siitä kyllä saa hyvän kuvan. Sittenkään et voi täysi ymmärtää miltä hänestä tuntuu, mutta otat hänen huonon olonsa todesta. Hänelle tärkein auttaja olet sinä, ei lääkäri, mutta olisi kuitenkin tärkeää saada hänet lääkäriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa masennusta, mahdollisen lääkityksen ja terapian vuoksi. Itse en ollut halukas menemään alussa lääkäriin, uskoin ajan parantavan, niin ei käynyt, masennuin yhä vakavammin. Lääkärissä käynnistä ei ole mitään haittaa, hyötyä siitä voi olla!
Jos kumppanisi todella masentuu vaikeammin, joudut todennäköisesti tukemaan häntä paljon. Et kuitenkaan saa tehdä kaikkea hänen puolestaan ja mennä hänen mielialoihinsa mukaan. Et saa suuttua jos hän suuttuu jne. Hän tarvitsee tukeasi ja läsnäoloasi. Minulle vaikeata oli jo tehdä kotitöitäkin,en vain jaksanut. Parempina päivinä pesimme sitten kumppanini kanssa astioita yhdessä, oli helpottavaa kun hän auttoi minua.
Masennus on vakava sairaus, sairaus samalla tavoin kuin vakka syöpäkin. Sinun on ymmärrettävä että kumppanisi on sairas, mutta hän voi toipua. Hänestä tuntuu pahalta jos sanot ettet osaa auttaa kun et ole mikään lääkäri, hänestä sinä osaat, olemalla läsnä ja tukemalla. Ja se on ehkä tärkeintä auttamista hänen kannaltaan.
Voimia sinulle! Älä unohda pitää itsestäsi huolta, tarvitset välillä omaa aikaa jaksaaksesi hänen kanssaan. Toivottavasti kumppanisi toipuu, eikä masennus pahene!
minäkin uskon että mies kokee tukemisen positiivisena koska hän uskalsi puhuakin kanssani asiasta. Emme asu yhdessä ja hän sanoikin että aina kun olen paikalla on hyvä olla mutta jotenkin kun viikon olemme erossa niin tuntuu kuin hänen olisi vaikea esimerkiksi soittaa minulle ja on samaten aika hiljainen jos minä soitan. Mutta kun näemme ei merkkejä paljoa ole näkyvissä . Läsnäolisin useammin mutta töiden takia se on mahdotonta, hän tekee kolmivuorotyötä ja työ on yksi vahvin syy hänen olotilaansa. Olen nyt tutkinut netistä masennustietoutta ja havainnut ainakin että oireet todella ovat olemassa kun vain saisin hänet menemään lääkäriin. Pelkään vain että tilanne menee sellaiseksi että hän masennuksen takia ajattelee lopettaa suhteemme koska ei halua minun kärsivän tässä mukana. Sitä en todellakaan haluaisi. Se tässä onkin kauheinta että en tiedä mitä siellä tapahtuu viikolla jos soitan on vaikea alkaa kuulustelemaan olotiloja tai kyllähän olen vaistonnut nyt muutamaan kertaan jolloin sitten otin asian puheeksi koska pelkäsin että hän haluaa eroon minusta. Silloin sain kuulla että masennusta on ollut ennenkin, ilmeisesti lääkärillä hän ei ole koskaan käynyt. Kaipa minun täytyy vain yrittää myötäelää ja hivenen enemmän huomioida häntä, eikä välittää kaikista pikkuasioista jotka ei mene niinkuin ennen. Kuten se että odotan soittoja joita ei kuulukaan ja sitten soitan itse. Ja siltikin tajuan että kun soitan on ääni ilahtunut siksi ajattelin että hän ei kertakaikkiaan saa itsestään irti sitä soittoa. Hän sanoi ettei viikolla tapaa yleensä muita kuin työtovereitaan eli on kotona yksinään eikä kaveritkaan enää soittele, varmaan koska hän on niin hiljainen. Kiitos kovasti viestistäsi, yritän ottaa sitä vinkkejä käyttäytymiseeni.