Olen menossa piakkoin neurologille usein toistuvien migreenikohtausten takia.
Mulla on näköhäiriöitä, kasvojen ja käden puutumista, korvan "humpsutusta" jne.
Millaisia tutkimuksia neurologi tekee ensimmäisellä tapaamisella, otetaanko verikokeita yms?
Olis kiva tietää, jotta osaan vähän valmistautua.
Se pääkipukin on niin vaikea kuvailla, millaista on.
Mulla on näköhäiriöitä, kasvojen ja käden puutumista, korvan "humpsutusta" jne.
Millaisia tutkimuksia neurologi tekee ensimmäisellä tapaamisella, otetaanko verikokeita yms?
Olis kiva tietää, jotta osaan vähän valmistautua.
Se pääkipukin on niin vaikea kuvailla, millaista on.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saat varautua ainakin verikokeisiin,jotka yleensä otetaan ekalla kerralla. Neurologi todennäköisesti testaa tasapainon,tutkii silmät,kokeilee refleksit semmoisella pampulla,joka ei satu,mutta saattaa vähän tuntua inhottavalta,puristusvoiman mahd. testaa,katsoo silmiesi liikkeet seuraamalla esim. kahta sormea ja kysyy,monta sormea näet tässä...mahdollisesti pääset eeg:hen ja magneettikuvaukseen,jotka yleensä katsotaan kaikilta ainakin kerran,joilla on joku neurologinen häiriö tai sitä epäillään. Saatat päästä myös tietokonetomografiaan....tässä kuitenkin pääpiirteittäin on tutkimukset,joita neurologit tekevät.
Olen lähettänyt sulle jo pari kiitosviestiä, mutten ymmärrä mihin ne menivät.
Toivottavasti nyt onnistuu.
Kiitokset sulle.
Mie vaan aina jännitän noita lekurissa käyntejä.
On niin vaikea kertoa oireista, varsinkin päänsärkyä on niin monenlaista.
Pitikö sun olla syömättä ja juomatta se aamu ennen verikokeita?
Mulle ei ainakaan ilmoitettu mitään.
Saitko verikokeen tulokset heti samanapäivänä?
Ei minun tarvinnut olla syömättä ja juomatta ennen verikokeisiin lähtöä. Minulla on seurattu lähinnä lääkepitoisuuksia,kun lääkitys on koko ajan päällä ja sen lisäksi yleensä on otettu pieni verenkuva. Eli jos nämä vaan otetaan sinulta,ei tarvitse olla syömättä ja juomatta. Tulokset saan yleensä tietää vastaanotolla,kun noin viikkoa ennen käyn verikokeissa. Muuten sitten tiedän yleensä soittamalla suoraan polille.
luulin, että ovat unohtaneet kertoa mulle niistä verikokeista, tai siis siitä, että pitää olla ravinnotta.
Aattelin, et jos vaikka koko homma menee sen takia uusiksi.
Kiitokset sulle
Mulla on ollut samankaltaiset oireet. Neurologi tutkii kyllä. Mulla vika löytyi kramppaavista niskalihaksista. Sain Klotriptyl lääkkeen ja lisäksi käyn kuntosalilla, venyttelen. Migreeni vaivasi monta vuotta. Sahalaita tuli joskus kolmekin kertaa samana päivänä. Erilaiset näköhäiriöt, korvakipu ja oudot tuntemukset päässä, nyt vaivat ovat poissa.
Pikkasen kyllä jännittää.
Lähinnä pelottaa se diaknoosi.
Silmälääkärissä jo kävin ja uusin lasit.
Tuo korvan "humputus" mua ihmetyttää.
Välillä on monta päivää pois ja taas alkaa.
Samoin mulla sykkii tohon ylähampaan ikeneen.
Elohiiri sätkyttelee nenänvarressa ja suupielessä, joskus silmäkulmassa.
Miten se lääkäri totesi, et kramppaavista niskalihaksista johtuu?
Oliko sulla niskat kipeet?
Mulla mikreeni alkaa takaraivosta, mutta on toispuoleinen ja vaihtaa välillä puolta.
Niskat mulla ei kyllä ole olleet kipeet, mutta voihan olla, etten tiedosta sitä.
Reilu kymmenen vuotta sitten sairastin kasvohermohalvauksen, joka parani kyllä täysin.
Kiitti sulle vastauksestasi.
Neurologi tutkii nämä perusasiat ja laittaa sitten mahdollisiin kokeisiin.Kyllä lääkäri ymmärtää ja tutkii, vaikkei tosiaan osaa sanoin selittää kaikkia tuntemuksia ja kipuja. Ne ovat usein hyvin monenlaisia. Mulle tehtiin pään mangneetti kuvaus sekä kaularangan röntgen. Kuvauksista kyllä näkyy heti jos on jotain poikkeavaa. Kuvauksiin kyllä joutuu jonottamaan, riippuu kiireellisyydestä ja paikkakunnasta jossa asut.
Mulla ei löytynyt mitään vakavaa. Ainoa vaiva oli tämä olkapään lihaksen vaiva, joka tällä lääkkeellä rentoutuu. jumppa. Ihmettelen vieläkin sitä migreenin katoamista, kun se on ollut niin monen vuoden säännöllinen vaiva.
minä sitte sinne uskaltaudun menemään.
Kiva, ku sinä sait apua.
Ku muutaman päivän välein mikreenikohtaus pasahtaa päälle, niin ei kivalta tunnu.
Sulle kiitokset.
sulla on, puutuuko muutkin paikat kuin vain kasvot, tuntuuko sinulla esim. jaloissa sukkamaista puristusta, minkälaisia ovat näköhäiriösi; näetkö kahtena, sumuisena; liittyykö rasitus näihin, ovatko silmäsi kipeät. Ennen neurologille menoa kannattaa pitää oirepäiväkirjaa; kirjaa ylös kaikki pienimmätkin mitättömältä tuntuvat oireet, vaikkeivät tuntuisi liittyvän toisiinsa.
Olenhan minä paperilappuselle laittanutkin jotain ylös, mut ehkä vähän suurpiirteisesti.
Rupeen siis kertaa asioita...
Mitä tarkoittaa "sukkamainen puristus"?
Onko se kevyt kiristävä tunne jalassa?
Mulla puutuu kasvot,poskiluusta alaspäin ja kädet
ranteesta alaspäin.
Ymmärtääköhän tosta mitään.
Pohkeissa mulla aina tuntuu kireeltä, ku seisomatyötä teen. Niitä vaan sitte venyttelen.
Silmät mulla ei ole kipeet.
Mikreenikohtausta edeltää mulla "aurat" ja silloin näkö sumenee, kirjaimet ikäänkuin hyppii.
En saa luettua, enkä kirjoitettua.
Tavarat ei pysy kädessä ja esim kahvikupin otan väärinpäin käteen.
Sit mulla on noita muistihäiriöitä, siis migreenin aikaan.En muista nimiä, en muista, miten sähköposti avataan ja muutenkin ajatus kulkee hitaasti. Tässä muutama esimerkki siis.
kuin olisi sukka puristamassa jalkaa. Siis tietynlaista painon tunnetta. Miten on tasapainosi laita, onnistuuko viivakävely, entäs silmät kiinni kädet edessä pysytkö pystyssä, osutko sormella nenänpäähän, kaikkia näitä kokeita yleensä neurologilla tehdään. Tarkoitan nimenomaan oirepäiväkirjalla sitä että kirjaat päivän ja siihen alle juuri senhetkisen oireen esim. huimaa, taikka kyynärvarressa elohiiri, lääkäri saa selvemmän kuvan tilanteesta ja yleensä jännittäessä ei välttämättä muista mainita kaikkea ja myöhemmin tulee mieleen.
Mullakin on neurologilla käynit harkinnassa. Mulla on ollut ahdistumisläkitys nyt jopari vuotta ja muistihäiriöt vain pahenee...Epäilen add: ta. Mietin kovasti, että mitähän neurologit tekevät. Kiva huomata jo ennenkuin menee kirjoittamaan kysymyksen, saavansa valmiin vastauksen.Toivoisin pääseväni joskus, vaikka vuoden sisässä lääkkeistä eroon. Haluaisin päästä opiskelsmaan ja saada uuden ammatin edellisen luhistumisen jälkeen ja olla tavallinen työtä tekevä aikuinen nainen. Minäkin poden toimenpidekammoa...Rohkeutta vain kaikille ja jaetaan kokemamme!