Olen kärsinyt masennuksesta, vaikkakin siitä eroon päässyt oikeastaan lähes täydelliseti. En tiedä kuinka monelle negatiivisten ajatuksien täyttämille, eli masentuneille, ihmisille moinen on tuttua, mutta onko kukaan kokeillut kirjoittaa ylös kunkin päivän ajatuksia? Ei mitään ihmeellistä tekstiä, vaan ihan sitä kaikkea, mitä kullakin hetkellä ja sinä päivänä on pienessä mielessään läpikäynyt.
Huomasin tästä traditioksikin muodostuneesta tavasta olleen valtavasti hyötyä masennuksesta ylipääsemiseksi. Jotenkin sillä, että kirjoittaa tekstiä ja samalla pohtii asioita monelta kantilta, pystyy hyvin ohjaamaan omaa mielenlaatua. Sitten kun lueskelin välillä näitä aikaisemmin kirjoittamiani ajatuksia, tuntui se aivan uudenlaiselta löytöretkeltä syvimpään minuuteeni. Oivalsin ja ymmärsin yhtäkkiä asioita, joita en ollut tullut ajatelleeksikaan, ja mikä häkellyttävintä, osasin koota pirstaleiset irtoajatukseni kokonaisuuksiksi ja opin ymmärtämään ajatuskuvioita ja elämän "lainalaisuuksia" sekä paremman huomisen rakennuspalikoita huomattavasti aikaisempaa paremmin.
Suosittelen kaikille lämpimästi ja samalla kysynkin, että monelleko tämä on tuttua.
Huomasin tästä traditioksikin muodostuneesta tavasta olleen valtavasti hyötyä masennuksesta ylipääsemiseksi. Jotenkin sillä, että kirjoittaa tekstiä ja samalla pohtii asioita monelta kantilta, pystyy hyvin ohjaamaan omaa mielenlaatua. Sitten kun lueskelin välillä näitä aikaisemmin kirjoittamiani ajatuksia, tuntui se aivan uudenlaiselta löytöretkeltä syvimpään minuuteeni. Oivalsin ja ymmärsin yhtäkkiä asioita, joita en ollut tullut ajatelleeksikaan, ja mikä häkellyttävintä, osasin koota pirstaleiset irtoajatukseni kokonaisuuksiksi ja opin ymmärtämään ajatuskuvioita ja elämän "lainalaisuuksia" sekä paremman huomisen rakennuspalikoita huomattavasti aikaisempaa paremmin.
Suosittelen kaikille lämpimästi ja samalla kysynkin, että monelleko tämä on tuttua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä, itse tein samoin myös. Luin paljon kirjallisuutta missä käsiteltiin masennusta. Sieltä sain apua ja tietoa asioihin. Kirjassa käsiteltiin noita tuntemuksia hyvin paljon ja ne tuntui minun seikoilta...
Jos suinkin jaksatte, niin lukekaa ja hakekaa kirjoista apua, paremmin ymmärrätte miinuuden ja sen kipeän sairauden käsitystä. Ja pääsyä taas uutena ihmisenä tähän päivään....jaksamista...
tosin.
Koin saman ajatusten kokoutumisen pirstaleista kokonaisuudeksi. elämän lainalaisuuksien hahmottamisen. Erilaisten ajatusratojen tuomat ratkaisut. Estyneen mielentilan poistumisen, vapaamman ajattelun ja poikkeavat ratkaisut.
Negatiivinenkin "ajatusalamäki" jossa itse itseään aina vain litsoi alaspäinkin loppui.
Olin suht. pahasti tuossa vaiheessa alkoholisoitunut. etsin elämään iloa ja sisältöä baarielämästä ja alkoholista.
Sitten alkoi alkoholikin aiheuttamaan masennusta suraavina krapulapäivinä. se olikin varmasti suurin syy, ettei mikään oikein riittänyt ja sorruin kokeilemaan huumeita. Aluksi poltin pilveä ja join alkoholiakin sekaisin sen kanssa. Se oli aika toimiva kombo. Kunnes tajusin, etten enää saa itseäni alkoholilla "fiilikseen" enkä pelkällä pilvellä. Pilvi aiheutti vain ahdistusta. Kunnes päätin olosuhteiden pakosta rajoittaa alkoholin käyttöä. Sitten toimi pilvenkin poltto ja se tuntui hyvältä.
Mutta masennus ei poistunut se vaani koko ajan taustalla kuin varjo. Joten sorruin kokeilemaan LSD:tä kun ajattelin, että mitä tässä enää on väliä. Se räjäytti tajuntani, niin, että tajusin oman tilani ja paljon muitakin asioita, samoja ajatusten kokoontumisia pirstaleista.
Se käytönnössä kerralla "paransi" olen tosin eri ihminen nyt. Mutta itselläni on aivan loistavan paljon parempi olla. Ja tulen toimeen ihmisten kanssa nykyään.
En tosin suosittele tätä kenellekkään ennen kuin harkitsette itsemurhaa. Sen verran kyseenalainen oli se oma matkani. Olin hajota totaalisesti välillä