Kuntatalous kuohuttaa nyt, kun kuntaministeri kaunisteli asioita opposition yhteisen välikysymykseen vastatessaan. Jatkossakin tulee varmaan runsaasti ristivetoa eri toimenpiteiden suuntaan, koska keskustassa varsinkin lienee hyvin runsaasti sellaista väkeä, jotka haluavat säilyttää pienkunnat.
Keskustan sisäinen muutosvastarinta kuntien rakenneuudistuksessa lieneekin Matti Vanhasen kovin haaste eduskuntavaaleja lähestyttäessä. HS taisi tänään verrata tilannetta siihen, jossa nuori Esko Aho joutui kääntämään keskustan kelkan EU:lle myönteiseksi. Kova paikka Vanhaselle siis.
Kun keskustelu kuntauudistuksesta epäilemättä kiihtyy jo ennen kesää ja viimeistään ensi vuoden alussa, eduskuntavaalin alla, niin muutama asia olisi hyvä pitää mielessä:
Kyse on ainoastaan peruspalvelujen turvaamisesta alueellisella tasolla mahdollisimman laadukkaina koko maassa.
Mitään muuta tavoitetta ei ole.
Kyse siis ei ole kuntien vähentämisestä, kuntien kulujen säästämisestä, keskustan alasajosta, alueellisen epätasa-arvon lisäämisestä... ei mistää poliittisten populistien hellimistä kielikukkasista.
Kyse on todellakin vain siitä, että peruspalvelujen taso voidaan taata vielä kymmenien vuosien kuluttua, kun väestö ikääntyy verotulot laskevat ja työvoimapula on todella vakava.
Jos tähän tarvitaan kuntien yhdistämistä, niin se on keino - ei mikään itseisarvoinen tavoite.
Keskustan sisäinen muutosvastarinta kuntien rakenneuudistuksessa lieneekin Matti Vanhasen kovin haaste eduskuntavaaleja lähestyttäessä. HS taisi tänään verrata tilannetta siihen, jossa nuori Esko Aho joutui kääntämään keskustan kelkan EU:lle myönteiseksi. Kova paikka Vanhaselle siis.
Kun keskustelu kuntauudistuksesta epäilemättä kiihtyy jo ennen kesää ja viimeistään ensi vuoden alussa, eduskuntavaalin alla, niin muutama asia olisi hyvä pitää mielessä:
Kyse on ainoastaan peruspalvelujen turvaamisesta alueellisella tasolla mahdollisimman laadukkaina koko maassa.
Mitään muuta tavoitetta ei ole.
Kyse siis ei ole kuntien vähentämisestä, kuntien kulujen säästämisestä, keskustan alasajosta, alueellisen epätasa-arvon lisäämisestä... ei mistää poliittisten populistien hellimistä kielikukkasista.
Kyse on todellakin vain siitä, että peruspalvelujen taso voidaan taata vielä kymmenien vuosien kuluttua, kun väestö ikääntyy verotulot laskevat ja työvoimapula on todella vakava.
Jos tähän tarvitaan kuntien yhdistämistä, niin se on keino - ei mikään itseisarvoinen tavoite.
Vastaukset 39
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=keppulinreppana&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Jaba_43&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=14&em=3&ey=2006&hpp=25
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=keppulinreppanoista&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Jaba_43&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=14&em=3&ey=2006&hpp=25
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=keppulinreppanat&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Jaba_43&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=14&em=3&ey=2006&hpp=25
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=keppulinreppanoita&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Jaba_43&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=14&em=3&ey=2006&hpp=25
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=keppulinreppanoille&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=Jaba_43&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=14&em=3&ey=2006&hpp=25
Oletko sitä mieltä, että keskusta ei ole muuttanut politiikkaansa sen jälkeen, kun olen nuo kirjoittanut?
Vai etkö osaa tehdä eroa, milloin nimitys tarkoittaa palstan kirjoitajia eikä keskustalaisia tai keskustaa?
Katsotaan vaan.
Jos punamulta jatkaa 2007, olen aivan varma, että nuo linkitetyt "keppulinreppanakirjoitukset" ovat kuin lastensatuja siihen verrattuna, kuinka näppäimistöltäsi sen jälkeen katkeruuttasi purat kepulaisiin.
Jos kepu menee punamultaan vuoden kuluttua, niin aion ihan varmasti kommentoida sitä päätöstä, koska kaikki kommenttini jokaisesta puolueesta ovat aina perustuneet siihen, mitä puolueet ovat kulloinkin tehneet.
Minulla ei siis ole mitään sementtiin valettuja pysyviä mielipiteitä siitä, millainen mikin puolue on, vaan kommentoin kaikkia puolueita kulloisenkin ajankohtaisen tilanteen pohjalta.
Olen haukkunut kokoomuksen, kun Niinistö tyri 2000 eduskuntavaalit ja kritisoinut, kun Itälä ei osannut tehdä oppositiopolitiikkaa muuta kuin keskustalle rähisemällä. Olen haukkunut SAK/SDP:n mm. liikeaikalain, työsopimuslain ja tupojen yhteydessä ja keskustan aina kun se on populistisesti politikoinut kokoomusta vastaan tai rähmällään nöyristellyt demareita miellyttääkseen.
Näin toimin jatkossakin, siinä olet ihan oikeassa.
"Olen haukkunut kokoomuksen, kun Niinistö tyri 2000 eduskuntavaalit"
Siis tietenkin 2000 presidentinvaalit, kun kokoomuksen ehdokasasettelusta tehtiin farssi Niinistön velttouden vuoksi.
Oivahan sanoo (eilen viimeksi), että punamulta on toiminut loistavasti.
Silti Oivakin saarnaa porvarihallituksen puolesta.
Pitääkö saada porvarihallitus vain siitä syystä, että sitten olisi porvarihallitus?
Jos kepu haluaa ja vaalitulos sen suo, kai sillä on oikeus haluta punamultaa ilman, että mainosmaakarit aloittavat mielettömän "reppananimittelyn"
?
Halonen on toiminut hyvin, Niinistö on täysi tunari--> Oiva äänestää Niinistöä.
Punamulta on toiminut hyvin--> Oiva haikailee siitä eroon.
Oivahan sanoo (eilen viimeksi), että punamulta on toiminut loistavasti.
-------
Punamulta on toteuttanut kokoomuksen vaaliohjelman veronalennukset, jotka ovat lisänneet kotimaista kysyntää ja parantaneet työllisyyttä 70 000 uudella työpaikalla (netto). vanhanen on lisäksi luvannut viedä kuntauudistuksen ainakin puitelakina läpi vielä ennen kesää. Punamulta toimii monessa asiassa ihan hyvin, mutta ei tarpeeksi hyyvin, koska SDP jarruttaa.
Silti Oivakin saarnaa porvarihallituksen puolesta.
-------------------
Porvarihallitus olisi parempi kuin punamulta, koska orvarihallitus saisi nopeammin aikaan uusia työpaikkoja
Pitääkö saada porvarihallitus vain siitä syystä, että sitten olisi porvarihallitus?
------------------
Ei, vaan siksi, että meillä olisi valoisampi tulevaisuus ja hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen pohja paremmin turvattu.
Jos kepu haluaa ja vaalitulos sen suo, kai sillä on oikeus haluta punamultaa...
---------------
Tottahan toki on, muttaq tulen kyllä kiommentoimaan niitä perusteluja, joilla kepu mahdollisesti haluaa punamultaa.
...ilman, että mainosmaakarit aloittavat mielettömän "reppananimittelyn"?
--------------------
Jos luet vanhoja juttujani, huomaat epäilemättä - jos vain haluat - että keppulinreppanoita ovat ne tämän palstan kirjoittajat, jotka sättivät kokoomusta vääristellen tosiasioita ja hyvin harvoin keskustan poliitikot.
SDP se vaan onpi suurin puolue gallupeissa.
Pane demareiden kannatusluvut visusti mieleesi, sillä nykytasolle ne tuskin nousevat pitkiin aikoihin.
On erikoista ajatella, että demarien kannatus lähtisi johonkin merkittävään laskuun? Täysin epärealistinen ajatus. Sen sijaan pikkujäbä Kataisella voi olla suuriakin vaikeuksia esiintyä uskottavana vaihtoehtona tulevissa vaalitenteissä. Presidentinvaaleissa mentiin vielä Niinistön siivellä, mutta jatkossa jyrki-boyn pitäisi vetää vaalivankkureita. Ei hyvältä näytä kokoomuksen kannalta.
Siirtyypikö nyt demareiden kannatusta prosenttiyksikön päivävauhdilla kokoomuksella ja vasemmistoliitolle?
Mitäpä se sanoopi se ennustuspallosi?
Demarin silmin lienee vaikea nähdä, mihin tähänastinen kannatuksen laajuus on perustunut.
Viime eduskuntavaaleissa ja sen jälkeenkin tuli SDP:lle paljon ääniä oikealta, kun keskustakin nimitti Lipposen politiikkaa äärioikeistolaiseksi yltiölibertarismiksi, jossa talous on luovutettu markkinavoimien ajopuuksi.
Vastaavasti kannatusta on puuttunut vasemmalta, koska vasemmistoliitto Siimeksen johtamana oli lähinnä SDP:n apupuolue eikä mikään vaihtoehto sosialidemokratialle. Tosivasurit ovat nukkuneet vaaleissa, kun Siimeksen johtama vasemmistoliitto on ollut heille liian fiini ja SDP liian pönäkkä porvarin kätyri.
Kun Heinäluoma on viirannut ja viiraa edelleen SDP:n linjaa vasemmalle ja Siimes jätti tilaa kunnon kommunisteille, niin SDP menettää Lipposen tuomat oikeistoäänet ja uudistuva vasemmistoliitto saa nukkuneiden kommnuistien kannatuksen.
Tämä aiheuttaa, että SDP:n osuus puoluekannatuksesta alkaa laskea.
Mikä osa perusteluistani on mielestäsi väärä ja mistä syystä?
Seurataan galluppeja. Niistä luisu näkyy viimeistään kesällä tai alkusyksystä.
Niinkö se Ainon pallo kertoopi?
Perustelut näkemyksille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015026357
Tarkastelemme ehkä niitä lähemmin sitten, kun vaalit onpi käyty.
Katsos, kun ne vaalit käydään, vaikka sinä näkisitkin tulokset ennustelupallostasi jo nyt.
Kun sinun pallosi ei ihan sataprosenttisen varmaa tietoa näytä antavan.
Missä kohdin perusteluni SDP:n kannatuksen alenemisesta eivät mielestäsi pidä paikkaansa ja mistä syystä olet sitä mieltä, että olen väärässä?
Vaalit toki käydään, mikä ei estäne esittämästä mielipiteitä puoluekannatusten kehittymisestä jo ennen vaaleja
En minä ole väittänyt sinun väärässä olevan.
Onko kokoomuksessa lukutaitosia henkilöitä, ja vielä sellaisia, jotka ymmärtävät lukemansa.
En ole itse huomannut vaikeuksia luetun ymmärtämisessäni.
Entä itse?
... ei tarvita palvelujen turvaamiseksi. Tarvitaan kuntien yhteityötä. Erikoissairaanhoito tarvitsee ison alueen kunnat yhteistyöhön. Peruskoulu- ja lastentarhatoiminta hoidetaan yksin pienessäkin kunnassa. Asemakavan voi hyvin pienikin kunta teettää konsulttitoimistolla. Yläaste ja varsinkin lukio tarvitsee usein jo yhteistoimintaa parin -kolmen kunnan kanssa. Pienimuotoinen elinkeinopolitiikkaa sujuu pienessäkin kunnassa, suuremmissa tehdään yhteistyötä tai hoidetaan seutu- tai maakunnallisella tasolla.
Kyllä kuntien suora liittäminen yhteen taitaa olla paras keino peruspalvelujan laadun varmistamiseksi, kun muunlainen yhteistyö ei aiheuta muuta kuin lisää neuvotteluja ja sopimisia, jotka voisi tehdä paljon joustavammin yhdistyneen kunnan lautakunnissa ja valtuustoissa, kuin palaveerata asiaa niin moneen kertaan niin monen kunnan lautakunnissa ja valtuustoissa kun yhteistyökuntia on.
Ns. vapaaehtoinen yhteistyö merkitsee melko suurta päällekkäisyyttä, mihin menee vain aikaa ja rahaa.
Kuntien pelastus on tulosvastuullinen hallinto ja
virkakoneisto.Jos jokin yksikkö ei pysty tulosvastuulliseen toimintaan on kokeiltava
palvelun tuloksellista ostamista yksityissektorilta!
Omalla alueellani toimii ns."hyvä veli,hyvä sisko"
järjestelmä.Ylläpidetään samaa kehittymätöntä organisaatiota.Ei käytetä paikallisien pienyrittäjien valmiita projektipaketteja vaan
amatöörimäisesti toimitaan tappiollisesti kuntalaisten varoja käyttäen "harrastelija yritys"
toimintaan.Paikalliselta yrittäjältä ei edes tarjousta kysytä jos ei kuulu sopivaan puolueeseen!Tällä byrokratialla tuhotaan kuntien talous!Kunnallispoliitikkojen ja heidän kannattajien "harrastus yrittäjä"toimintaa tuetaan
julkisin varoin ja tavallaan ollaan syömässä pohjaa omin varoin toimivalta terveeltä laadukasta
tuloksellista palvelua tuottavalta yrittäjältä!
Palkintoja jaetaan julkisten varojen tuhlaajille
ei oikeille ansiotuneille yrittäjille jotka
tuovat tuloja alueen ulkopuoleltakin!
Virassa olevat sihteerit eivät ole koskaan
tavattavissa ja paikallisen yrittäjän soittopyyntöön ei edes vastata!Onkohan tässä kyse
jo virkavelvollisuuden laiminlyönnistä!
Kuntaliitokset tuskin pääosin johtavat parempaan
tulokseen!Todennäköisesti pienemmät alueet tästä
tulevat kärsimään!
Kepulla on pelkästääm poliittinen pakkomielle pyrkiä säilyttämään kaikki pienet kunnat itsenäisinä.
Monet pienet kunnat tekevät joka vuosi alijäämää, eikä tulevaisuus parempaa tarjoa.
Miten muka kunnallisdemokratia voi toteutua kunnassa, jossa ei ole lainkaan varaa sijoittaa mihinkään harkinnan varaiseen kohteeseen, vaan kaikki liikenevät verotulot menevät lakisääteisten palvelujen hoitoon.
Kepu pelaa omaa taktista peliään vähääkään välittämättä siitä, mittä tämä toivottoman ylisuuri kunnallishallinto tulee veronmaksajille maksamaan.
Kuntalainen tarvitsee palveluja, mutta kepu tarvitsee taktisista syistä laajaakunnallishallintoa.
Kunnallishallinto imee voimavaroja palvelujen tuottamiselta.
Kepu on taas kerran järkevän toiminnan suurin este.
... kunnat eivät välty yhteistyöltä toisien kanssa. Se on sitä lähidemokkratiaa, että pienissä kunnissa keskustellaan lautakunnissa ja muissa kunnan elimissä. Isoissa kunnissa nämä elimet ovat hyvin kaukaisia kuntalaille ja niitä pidetään osana etäistä byrokratiaa. Ja on muistettava, että pienet kunnat tuottavat palveluita halvemmalla kuin isot. Lautakunnat ja valtuustot eivät vie varoja. Kaikkein pienimmissä kunnissa luottamusmiehet toimivat jopa ilman kokouspalkkioita.
Mutta kaikkialla, missä nähdään edullisemmaksi kuntaliitos, sellainen on vireillä
Ei peruspalvelujen parantamiseen ole patenttilääkettä, jota voisi injektoida samanlaisena koko maahan. Aueellisia eroja on, joten tarvitaan varmaan myös erilaisia ratkaisuja.
Siksi palaankin avaukseeni toteamalla, että kyse on ainoastaan kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta mahdollisimman edullisin kustannuksin.
Kaikki kuntaliitokset ja yhteistyöt ovat vain keinoja, joista ei sellaisenaan ole aihetta suuremmin kinata.
tunnetaan. Olen samaa mieltä Osmo Soininvaaran kanssa (viimeinen Suomen Kuvalehti), että kuntayhteisöt ovat huonointa kynnallispolitiikkaa. On tietysti totta, että suurissa kunnissa on paljon tehottomuutta. Mutta, niissä on mahdollisuus saavuttaa tehokkuus, johon pienissä kunnissa tai kuntayhtymissä ei ole.
tätä mieltä. Kuntaliitossa yhteistyöhön muuna kuin väliaikaisratkaisuna, ei uskonut mikään muu puolue kun Kepu.
Olen samaa mieltä siitä, että kuntayhteistyö on usein tekosyy olla yhtymättä ja tuloksena on vain silmänlumetta ja tehottomuutta, mutta ei se ole minusta kuitenkaan peruste sille, että vapaaehtoinen yhteistyö rajattaisi keinomahdollisuuksien ulkopulelle, MIKÄLI se saadaan toimimaan jossakin.
Pääkaupuniseudullahan kuntayhteistyö tuottaa lähinnä turhaa byrokratiaa, vaikka se tarpeellinen yhteydenpitomuoto onkin, kun pääkaupunkiseudun kuntarajat ovat lähinnä teoreettisia eivätkä ihmisten asumiseen ja työssäkäyntiin luontevasti liittyviä niin kuin monin paikoin muualla Suomessa vielä on.
Eihän kuntien yhteistyöorganisaatioissa asioita käsitellä erikseen jokaisen kunnan omissa lautakunnissa, vaan asioiden käsittelyyn on olemassa kuntainliiton yksi yhteinen lautakunta, jota kutsutaan liittohallitukseksi tai joksikin vastaavaksi.
Onko pääkaupunkilaisilla asiasta yleensäkin aivan väärä kuva, kun heidän ainoa yhteisorganisaationsa taitaa olla HUS, jonka yhteistyökyky tuntuu olevan tiettyjen sotkujen takia keskimääräistä huonompi? Yleensä nuo yhteisorganisaatiot toimivat kitkatta.
Tavallisen suomalaisen kunnan kunnanvaltuusto kokoontuu muuten vain noin viisi kertaa vuodessa ja kunnanhallitus ehkä noin kahdeksan kertaa. Lautakunnat kokoontuvat hallinnonalasta riippuen ehkä 3-8 kertaa, vaikka niiden määrä on puolittunut sitten 80-luvun. Ei siinä mitään hirveää byrokratiaa nykyään ole siksikään, että virkamiesten päätäntävaltaa on lisätty.
Jos kuntien yhteistyössä siirretään asioiden valmistelu, käsittely ja päätösvalta pois lautakunnilta ja valtuustoilta, niin se siirretään pois kuntalaisten demokraattisesti valitsemilta päättäjiltä.
Kyllä merkittävät yhteistyöhankkeet käsitellään aina erikseen jokaisessa yhteistyölssä mukana olevassa kunnassa ja sen jälkeen yhteiselimissä ja hyvässä lykyssä asia palaa muutamaan kertaan kuntatasolle, eli liikkuu kuin jojo kaikkien iuntien ja yhteistyöelimen välillä.
Ja kun yksikin kunta jarruttaa, niin itse asialle - peruspalvelujen parantamiselle - ei tapahdu mitään, mutta kriitikoille voidaan osoittaa, että "meillä on kuntien välinen yhteistyö - yhdistymistä ei tarvita".
Noinhan asia halutaan usein hoitaa, kun halutaan välttyä kuntaliitoksilta.
Otetaan muutama tosiasia kuntien työntekijöiden poliittisesta jakautumisesta.
Työntekijöistä lähes 90% on äänestäneet SDP puoluetta. Eli kuka ja ketkä on suurimmat kärsijät kuntien liitoksissa kun virkapaikat tulevat uudestaan jakoon. Ja siinä jaossa kolmas osa virkamiehistä saa hakea uutta ammattia ennen eläkeikää.
Eikä keskustan valta kehä kolmosen ulkopuolelta vähene vaikka kunnat yhdistyisivät.
on syntynyt....
Tärkeintä ovat ihmisten palvelut.
Rakenteet ja hallinto ovat toissijaisia.
Kunnallishallinto on kansalaista lähimpänä oleva hallintomuoto.
Kunnallinen itsehallinto on pohjaismaisen demokratian tärkeä kulmakivi.
Suuruuden logiikka ei toimi läheskään aina.
Muutosvastarinnasta on myös muodostunut kovasti väätä käsitys.
Vastustus ei suinkaan kulje puoluerajoja pitkin, vaan se pilkkoo kaikkiakin puoluita sisältä päin.
Aina on muistettava, ettei kunnallishallinnossa tunneta oppositiota.
Kuntaliitosten muutosvastarintana lienee aika usein kotiseutunostalgia, joka lienee hyvin tärkeä identiteettitekijä monessa muuttotappiokunnassa, joilla menee huonosti.
Mistäpä löytyisi keino sille, että kotiseuturakkautta ei vaarannettaisi, kun palveluja parannetaan ja hallintoa yhdistetään?
Hallitukselle on annettava tunnustus rohkeudesta aloittaa uudistustoimet palvelurakenteemme uudistamisesta väestön ikääntymisen tarpeita varten.
Aikaisemminhan tähän ei ole tartuttu.
Onko kuitenkin lähdetty liian hätäisesti ja valmistelematta liikkeelle ?
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käytännön vaikutuksista ei ole tehty minkäännäköistä selvitystä ?
Pitäisikö uudistuksen yhteydessä tehdä muutoksia koko julkishallintoon ?
Ilmeisesti pitäisi - "lääniremontin" torsoiksi jääneistä vaikutuksista pitäisi nyt ottaa oppia.
Selvityksiä taidettiin tehdä useampikin ja ne ovat valmisteluvaiheessa kiertäneet hyvin laajan lausuntokierroksen kuntasektorilla.
Minusta päätöksiä varten on olemassa hyvinkin riittävästi selvityksiä, mutta ongelmana on, että itse ratkaisuista vallitsee erilaisia käsityksiä.
...palveluyhteistyö- ja liitosneuvottelujakin on vireillä muutamissa kymmenissä tapauksissa.
On myös tapauksia joissa on todettu, ettei hyötyä synny.
Monia selvityksiä on vireillä parasta aikaa.
Ja hyvä niin, vapaaehtoisuus ja kansalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.