Islam on oppihistoriallisesti tyypillinen fasistinen oppirakennelma, ”ryhtiliike”, joka lähtee siitä, että yhteiskunnallisen vallan tulee kuulua jumalisesti innoitetuille oikeamielisten miesten ryhmille, jotka vaalivat ja valvovat oikean opin noudattamista. Tavallisella uskovalla ei ole oikeutta osallistua vallankäyttöön (33:36 [36]). Puhtaasti uskonnollisista liikkeistä islamin erottaa, että siinä on jo Kur’aaniin kirjattuna yhteiskunnallinen vallankäyttö.
Fasistisen opista tekee, että sen vallankäyttö ei perustu ennakkotietoon oikeasta ja väärästä, vaan retrospektiiviseen vallankäyttöön ja tuomiovaltaan. Oikeamielisten valinta ei taas perustu sekään ennakoitavissa olevaan metodiin, vaan innoitukseen. Fasismi kieltää rationaalisen ajattelun arvon etenkin yhteiskunnallisessa vallankäytössä ja lähtee periaatteesta ”teko käy aina normin edellä”, ts. jos normi ei tunnu ”ryhdikkäältä”, sen voi jättää huomiotta. Vastaavia yhteiskunnallisen vallankäytön rakenteita esittivät italialaiset fasistit viime vuosisadan alussa, mm. Mussolini, Gentile ja Rocco. Islamissa valtion korvaa instituutiona ”umma”, uskovien yhteisö, eikä valtiota instituutiona pidetä relevanttina. Islam on oikeastaan fasismin puhtain muoto. Paralleeli on helppo löytää kansallissosialistisesta Saksasta, ja tulokset näkyvät jokapäiväisessä vallankäytössä niissä maissa, joissa islamilla on vahva poliittinen asema; Iran, Sudan, Palestiina, erityisesti Arabian niemimaa jne.
http://www.freeforum101.com/forum/viewtopic.php?t=20&mforum=islamista&sid=ad15c57f89cc0355dcb5c9c81afc48f1
Fasistisen opista tekee, että sen vallankäyttö ei perustu ennakkotietoon oikeasta ja väärästä, vaan retrospektiiviseen vallankäyttöön ja tuomiovaltaan. Oikeamielisten valinta ei taas perustu sekään ennakoitavissa olevaan metodiin, vaan innoitukseen. Fasismi kieltää rationaalisen ajattelun arvon etenkin yhteiskunnallisessa vallankäytössä ja lähtee periaatteesta ”teko käy aina normin edellä”, ts. jos normi ei tunnu ”ryhdikkäältä”, sen voi jättää huomiotta. Vastaavia yhteiskunnallisen vallankäytön rakenteita esittivät italialaiset fasistit viime vuosisadan alussa, mm. Mussolini, Gentile ja Rocco. Islamissa valtion korvaa instituutiona ”umma”, uskovien yhteisö, eikä valtiota instituutiona pidetä relevanttina. Islam on oikeastaan fasismin puhtain muoto. Paralleeli on helppo löytää kansallissosialistisesta Saksasta, ja tulokset näkyvät jokapäiväisessä vallankäytössä niissä maissa, joissa islamilla on vahva poliittinen asema; Iran, Sudan, Palestiina, erityisesti Arabian niemimaa jne.
http://www.freeforum101.com/forum/viewtopic.php?t=20&mforum=islamista&sid=ad15c57f89cc0355dcb5c9c81afc48f1
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aabra-ham voi vielä suuttua ja kertoa sinulle, kuinka montaa muslimia oletkaan loukannut.
...jos joku uskonto yritetään leimata fasistiseksi oppirakennelmaksi.
Meitähän on moneen lähtöön.
Loukkaantumiseen ei ole aihetta, jos syytökset eivät ole aiheettomia. Niitähän sinä et tässä kumonnut.
Ja islamissa on nivoutuneena tämä poliittinen tai yhteiskunnallinen puoli samaan systeemiin, ei voi puhua vain islamin uskonnosta nykyaikaisessa länsimaisessa merkityksessä.
kiihkomielisten ja leimaamaan pyrkivien palopuheiden kumoamistako minulta odottaisit?
Mitä politiikan ja uskonnon yhteen nivoutumiseen tulee, se on tosiasia kaikissa uskontokunnissa siinä mitassa kuin niiden jäsenet ovat uskovaisia - tai käyttävät uskontoa hyväkseen politiikassa.
Länsimaisessa mielessä uskonnoista voidaan puhua lähinnä länsimaissa - ja niissäkin uskonnon poliittis-yhteiskunnallinen merkitys vaihtelee suuresti.
Mutta jos halutaan leimata, mikä tahansa uskonto tai uskontokunta voidaan leimata. Katsotaanpas:
Miltä kuulostaisi vaikkapa kristinuskon leimaaminen natsismin, militarismin, juutalaisten vainoamisen, "tieteellisen" rasismin, orjuuttamisen ja kansanmurhaamisen uskonnoksi? Samalla kristityt tulisivat leimatuiksi natseiksi, militaristeiksi, juutalaisten vainoajiksi, "tieteellisiksi" rasisteiksi, orjuuttajiksi ja kansanmurhaajiksi.
Miltä kuulostaisi hinduismin leimaaminen vaikkapa leskenpolttamisen ja syntyperän perusteella eriarvoistamisen uskonnoksi? Samalla hindut tulisivat leimatuiksi leskenpolttajiksi ja syntyperän perusteella eriarvoistajiksi.
Miltä kuulostaisi buddhalaisuuden leimaaminen takapajuisen teokratian ja feodalismin uskonnoksi? Samalla buddhalaiset tulisivat leimatuiksi takapajuisiksi teokraateiksi ja feodalisteiksi.
Miltä kuulostaisi ateismin leimaaminen keskitysleirien saariston uskonnoksi?
Kaikkia tällaisia leimoja on yllä olevista uskonnoista käytetty milloin missäkin tarkoituksessa.
Juutalaisuudelle annetuista leimoista en viitsi tässä kirjoittaa. Ovat surullisen kuuluisia ja muistuttavat kovasti niitä leimoja, joita valitettavan monet tänä päivänä yrittävät soveltaa islamiin.
***
Minulle kävi selväksi, ettet loukkaannu yhden tietyn uskonnon ja uskontokunnan leimaamisesta, koska mielestäsi "Loukkaantumiseen ei ole aihetta, jos syytökset eivät ole aiheettomia". Joidenkin mielestä juutalaisuuden ja juutalaisten leimaaminen ei ollut myöskään aiheetonta.
odota minkään islamiin liittyvien seikkojen arvostelemista, olet kyllä kirjoituksillasi osoittanut olevasi sokea niille.
Mutta "leimaamisesta":
Minusta kaikkien mainitsemiesi esimerkkien mukainen asioiden tuominen julkisuuteen on täysin asiallista, mikäli toiminta on kyseisen uskonnon mukaista. Tosin en usko raamatusta löytyvän erityistä tukea mainitsemillesi seikoille, vaan väitteesi on perusteetonta solvausta
Sitäpaitsi kristinuskolle on oma palstansa samoin kuin hinduismille ja buddhalaisuudelle.
>Miltä kuulostaisi ateismin leimaaminen keskitysleirien saariston uskonnoksi? >
Se että kommunismin kulmakiviä on ateismi, ei tarkoita suinkaan sitä että ateismin oppirakennelmiin kuuluisi kommunismi. Ymmärrän toki että sinun on vaikea hyväksyä kyseistä ajattelumallia.
>"Loukkaantumiseen ei ole aihetta, jos syytökset eivät ole aiheettomia".>
Samaa mieltä.
>Joidenkin mielestä juutalaisuuden ja juutalaisten leimaaminen ei ollut myöskään aiheetonta.>
Olet varmaan huomannut tälläkin palstalla monesti esiintuodun juutalaisten syrjimisen muslimimaissa. En ole itse huomannut vastaavaa kritiikkiä juutalaisvastaisuuden leviämisestä muslimimaiden tiedotusvälineissä.
Mitä haittaa on maailmalle jos kyseisen toiminnan kärkihahmoja, kuten tätä Iranin presidenttiä arvostellaan rehellisesti, eikä nuoleskella koska hän on niin ja niin monen miljoonan ihmisen mallikansalainen?
Muun muassa edistykselliset musliminaiset, jotka yrittävät korjata naisen asemaa islamissa, joutuvat tappelemaan uskonnollisia aabrahammeja vastaan myös yllätyksekseen sinunlaisiasi metusalemeja vastaan.
>>Länsimaiden muslimit voidaan erotella kolmeen ryhmään. Ensinnäkin on vaikeneva vähemmistö, joka ei kenties enää elä aivan islamin saantojen mukaan ja joka on hyvin selvästi tajunnut, että tulevaisuus kuuluu individualismille. Nämä ihmiset ottavat vaiti etäisyyttä islamiin. He tekevät töitä ja muuttavat tilaisuuden tullen paremmille asuinalueille, lähettävät lapsensa yliopistoon eivätkä vaivaa päätään lännessä käytävällä kiihkeällä keskustelulla islamista.
Toinen ryhmä kokee ulkoisen kritiikin uskontoaan kohtaan syvästi loukkaavaksi ja ottaa sen henkilökohtaisesti. Nämä muslimit ovat sukupolvien ajan oppineet, että heidän kurjuutensa syy on heidän ulkopuolellaan ja Koraanin ja profeetta Muhammedin ulkopuolella.
Lopuksi ovat edistykselliset muslimit. Tämä ryhmä koostuu yksittäisistä ihmisistä, jotka sanovat: »Katsotaan itseämme ja yritetään selvittää, mikä on vialla.» He voisivat murtaa häkkiä vähän kerrassaan ja siten auttaa sieltä useampia ihmisiä vapaaksi. Mutta minun toiveeni ja haaveeni, että se voisi tapahtua lännessä, saavat vastaansa rajun negatiivisia reaktioita - maallisilta länsimaalaisilta, huomatkaa se. Näitä yksittäisiä valistuneita muslimeja vastassa ovat länsimaiset kulttuurirelativistit ja heidän rasisminvastustustoimistonsa, jotka sanovat: »Jos kritisoit islamia, loukkaat näitä ihmisiä ja olet siis rasisti, islamofobi tai valistusfundamentalisti.» Ja: »Se on osa heidän kulttuuriaan, ei sitä saa riistää heiltä.» Näin häkki vain säilyy vieläkin kauemmin. Edunvalvonnasta, auttamisesta ja kehitysyhteistyöstä elantonsa saavat länsimaalaiset ovat solmineet epäpyhän liiton niiden muslimien kanssa~ joille häkistä on hyötyä. Lyhytnäköistä, egoistista lyhyen aikavälin hyötyä.
Viisi vuotta sitten olin itse vielä yksi vaikenevista. Ajattelin: Me asumme nyt vapaassa maassa. Jos naista lyödään ja hän sietää sitä, hän on itse vastuussa omasta onnettomuudestaan. Hanen sijassaan minä lähtisin. En antaisi korjata immenkalvoani. Hanen sijassaan rupeaisin tässä ja nyt elämään omaa elämääni. Nykyään ajattelen toisin. Nyt tajuan, miten tärkeää kasvatus on, sillä se ei ainoastaan luo pohjaa elämälle, vaan islamilaisessa kulttuurissa siinä myös rakennetaan häkki. Monet muslimitytöt on kasvatettu Koraanin ja profeetta Muhammedin esikuvan mukaisesti elämään nöyrästi ja tottelevaisesti, ja heidän on hyvin vaikea vapautua siitä myöhemmällä iällä. Jokaisen muslimin odotetaan alistuvan Allahin tahtoon. Mutta kaikkein eniten joutuvat alistumaan tytöt ja naiset. Ymmärrän nyt, että tällainen kasvatus voi vaikuttaa niin paljon, etteivät naiset sen takia koskaan pääse ulos häkistään. He ovat omaksuneet alistetun asemansa eivätkä enää koe sitä ulkoisena alistamisena, vaan päinvastoin vahvana sisäisenä kilpenä. Naiset, jotka hallitsevat selviytymisstrategiat, kokevat siitä tiettyä ylpeyttä.
Turkkilaisen Milli Görüs -liikkeen naiset, joita olen käynyt tapaamassa, olivat hyvin itsevarmoja, kovaäänisiä, lähes aggressiivisia. He puolustivat raivokkaasti omaa alistamistaan: »Minä haluan käyttää huivia, minä haluan totella miestäni.» Olen tavannut myös marokkolaisia naisia, jotka sanoivat: »Haluan käyttää huivia, koska ylhäinen Allah on niin sanonut.» Silloin minä sanoin: »No, jos haluat tehdä kaiken mitä ylhäinen Allah on sanonut, niin sitten jäät häkkiisi.» Sitä voi verrata niin sanottuun Tukholma-syndroomaan, jossa panttivangit alkavat rakastaa vangitsijoitaan ja heille syntyy syvä, intiimi yhteys näihin. Mutta se on silti kieroutunut yhteys. Sitä voi verrata orjiin, joista oli tullut orjia paitsi tosiasiallisesti myös henkisesti ja jotka valitsivat mieluummin turvallisen orjuuden kuin epävarman vapauden.
Samaan aikaan monet odottavat, että islamissa koittaisi valistusaika. Mutta se valistus ei tule itsestään. Siksi muslimien täytyy muuttaa ajattelutapaansa islamin suhteen. Muslimien on opittava ajattelemaan toisin uskontosuhteestaan, elämästä, merkityksen antamisesta ja omasta sukupuolimoraalistaan. Ne muutamat muslimit, jotka ovat kasvaneet aidoiksi yksilöiksi, voivat pitää peiliä synnyinyhteisönsä edessä. Peiliä, jossa yhteisön jäsenet joutuisivat kohtaamaan oman, vielä keskenkasvuisen yksilöllisyytensä. »Minänsä», jota jatkuvasti alistetaan ja rajoitetaan dogmeilla, määräyksillä ja useimmissa islamilaisissa yhteisöissä vallitsevalla tukahduttavalla juoruilukulttuurilla. Emansipaatio ei merkitse uskovien yhteisön vapauttamista tai suojelemista pahoilta ulkopuolisilta voimilta, kuten kolonialismilta, kapitalismilta, juutalaisilta ja amerikkalaisilta, vaan yksilön vapauttamista itse uskovien yhteisön vallasta; Jotta yksilö voisi vapautua, hänen täytyy kaikkein ensimmäiseksi ruveta ajattelemaan toisin seksuaalisuudesta.>>
[AYAAN HIRSI ALI: Neitsythäkki, ISBN 951-1-20346-0, Otava (sensuroitu painos) s.111…113]
Kun käydään läpi muslimien reaktiot syyskuun 11. päivän hyökkäyksiin ja tarkastellaan, miten muslimit reagoivat islamin kritiikkiin, huomataan, että vain hyvin harvat muslimit suhtautuvat islamiin kriittisesti. Poikkeuksina ovat Afshin Ellian Alankomaissa ja Salman Rushdie Englannissa. Itsekritiikin sijasta saamme kuullaksemme pitkän litanian vastaväitteitä tai luettelon ulkoisista tekijöistä ja salajuonista, jotka ovat »todellinen syy» kaikkeen mikä muslimimaailmassa on vialla.
Tätä itsetutkiskelun vähäisyyttä kärjistää vielä monien länsimaisten ajattelijoiden ja poliitikkojen asenne. He puhuvat äärimmäisen varovasti fanatismista yhtenä islamin piirteenä, joka synnyttää väkivaltaa. Tai he nojautuvat rennosti taaksepäin ja sanovat: »Voi, tuollaista meilläkin oli aikaisemmin; älkää pelätkö, kyllä islamin ongelmat ratkeavat itsestään.»
On selvää, että nykyislamia ei voi sovittaa länsimaisen oikeusvaltion vaatimuksiin. Islam tarvitsee todellakin oman valistusprosessinsa. Mutta on epätodennäköistä, että valistus syntyisi islamilaisessa maailmassa itsestään. Kritiikkiä esittävät kirjoittajat, tutkijat ja toimittajat pakotetaan pakenemaan länteen. Heidän teoksensa kielletään heidän kotimaassaan.
[AYAAN HIRSI ALI: Neitsythäkki, ISBN 951-1-20346-0, Otava (sensuroitu painos) s.34…35]