Mitä itikan paskan kokoisessa Suomessa kenellekkään on valoitettavaksi, ei ole öljyä eikä juuri muitakaan luonvaroja.
Suurin vuodesta eletään jääkaapissa ja pakastimessa.
Ennen kaikki oli toisin Suomella olis strateginen
merkitys mm. Neuvostoliitolle. Mutta maailma on muuttunut ja asetekniikka kehittynyt.
Miksi kukaan haluasi tämän kylmän ja kolkon maan palasen, jossa asuu murjottavia ihmisiä? Vai hymyileekkö Suomalainen kaupungilla kävellessään... Ei, koska sillä on paha olla!
Suurin vuodesta eletään jääkaapissa ja pakastimessa.
Ennen kaikki oli toisin Suomella olis strateginen
merkitys mm. Neuvostoliitolle. Mutta maailma on muuttunut ja asetekniikka kehittynyt.
Miksi kukaan haluasi tämän kylmän ja kolkon maan palasen, jossa asuu murjottavia ihmisiä? Vai hymyileekkö Suomalainen kaupungilla kävellessään... Ei, koska sillä on paha olla!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pietari ja Murmansk ovat edelleen samoilla paikoillaan. Sikäli strateginen merkitys kriisiaikoina on yhä olemassa. Idän ja lännen välinen jännite toki on pienempi kuin entisaikoina, mutta kuka tietää tulevan? Ahvenanmaan saaristo toimisi Pohjanlahden lukkona, jos sinne rakentaisi linnoitteita. Lapista on lyhyt matka Kiirunan rautamalmialueille ja Pohjois-Norjan öljykentille.
Lisäksi on muitakin syitä hyökkäillä naapurimaihin kuin niiden strateginen arvo. Esimerkiksi käsitys, että kansa tarvitsee elintilaa alempirotuisilta tai sisäpoliittisten ongelmien peittely ulkoisella vihollisella.
Jännite ja uusi kylmä vaihe syntyy, jos Venäjän lähelle tuodaan 1300 kilometriä yhteistä rajaa Yhdysvaltojen johtamaa sotilasliittoutumaa.
Vähän tunnettu/myönnetty ensimmäisen maailmansodan syttymisen osasyy oli Saksan ympärille kerääntyvä vastustava sotilasliittoa.
Kyllähän Pietari ja Murmansk ovat todellakin siellä missä aina ennekin, sen sijaan sotakalusto on kehittynyt. Ohjuksin ja lentokonein voi nykyään hyökätä hyvinkin kaukaa aiheutten huomattavia tuhoja, ja maavoimien merkitys hyökkäyssodassa on huomattavasti vähentynyt. Siksi Suomen (ja tänne kenties tuotavien NATO-aseiden) strateginen merkitys on olematon. Suurvallat pääsevät toistensa kimppuun muutenkin kuin Suomen maaperän kautta.
Toki kalusto on kehittynyt sitten toisen maailmansodan, mutta kahdeksankymmentäluvun jälkeen ei kyllä mitään valtavia kantamanlisäyksiä ole tullut. Kyllä suurvallat tietenkin voisivat toisiaan vahingoittaa ilman Suomen alueen hyväksikäyttöäkin, mutta heikosti puolustettu alue suorastaan vetää hyökkäysosastoja puoleensa. On aivan eri juttu lentää vihollisen hallitsemalla alueella 500 km kuin 100km.
Vanha antiikin ajan viisaus pitää edelleen paikkaansa. Suomen olisi järjetöntä kiristää sotilaallista jännitystä ja tuhota hyvät suhteet meille tärkeän kauppakumppanin kanssa. Suomi ja Venäjä tulevat edellen olemaan naapureita vaikka olisimme Natossa.
mutta väkiluvultaan keskikokoinen maa.Maailmassa
on yli sata väkiluvultaan Suomea pienempää maata, eli maailman mittakaavassa emme ole väkiluvultakaan pienimpien joukossa.
Suomea ei kukaan muu halua valloittaa kuin Venäjän panslavistit,joiden mielestä Suomi on "vanha venäläinen maa" koska kuului 100 vuotta Venäjään ja on siksi liitettävä takaisin Venäjään.
Sotaan Suomi voi joutua muutenkin kuin valloituksen kohteena.Aluettamme voidaan mahdollisessa suursodassa käyttää kauttakulkuun
Venäjälle tai venäläiset voivat hyökätä alueemme kautta länteen.
Wake up and smell the coffee...
Olen aivan samaa mieltä. Kuinka moni teistä vaakuna-aivoista on käynyt lähiaikoina esim. Pietarissa?Jutellut paikallisten kanssa(huom.selvinpäin). Ei Venäjä perusta strategiaansa Suomen varaan eikä minkään muunkaan maa-alueen varaan. Heille on tällä hetkellä tärkeintä saada maan talous kuntoon, tosin tietyillä alueilla se toimii aika hyvin.Ymmärrän tietenkin historialliset perustelut maamme varustautumisessa(300 v.) mutta historiasta löytyy myös pitkiä rauhan aikoja.Ja muistakaa;ilman puolustustahtoa kalustolla ei ole mitään merkitystä.
"Heille on tällä hetkellä tärkeintä saada maan talous kuntoon,"
Niin - tällä hetkellä. Entä vuonna 2020? Ja tsetseeneiltä tai georgialaisilta voisi myös kysellä, perustaako Venäjä strategiaansa minkään alueiden varaan.