Kyselin jo toisaalta mieltäni askarruttavaa asiaa, mutta sikäläinen lukijakunta vaikutti kiinnostuneemmalta muista arvoista, ja vastauksista päätellen ikä ja/tai ymmärrystaso oli sillä tasolla, että mitään järkevää oli turha odottaa.
Asia koskee siis Audin käyttämää tapaa asentaa moottori pitkittäin kokonaan akselin etupuolelle malleihin jotka ovat etuvetoisia tai neliveto on toteutettu "etuvetopohjalta". tarkoitan tällä sitä. että sekä etutasauspyörästö, että keskitasauspyörästö (voiman ulosotto taakse) on vaihdelaatikon yhteydessä suoraan kiinni moottorissa eikä erillään.
Miltei kaikki muut etuvetoon perustuvat, (en tarkoita Subarua, tai muita erikoisuuksia) myös nelivetoiset, ovat jo vuosikymmeniä sitten kääntäneet moottorin poikittain koska sillä saavutetaan kiistämättämiä etuja, mutta tämä kehitys on vasta aluillaan audin tapauksessa ? ?
Asia vaikuttaa oudolta, tietotaitoa kyllä varmaan riittää, eli joku muu syy toimintaan on oltava.
Mitään positiivista puolta outoon käytäntöön en keksi, ellei se sitten liity jotenkin valmistus tai kokoonpanoprosessiin.
Mikäli joku tietäisi hieman enemmän asiasta tai olisi lukenut jostain valmistajan esittämiä perusteluja ym., niin olisin kiitollinen lisätiedoista.
Asia koskee siis Audin käyttämää tapaa asentaa moottori pitkittäin kokonaan akselin etupuolelle malleihin jotka ovat etuvetoisia tai neliveto on toteutettu "etuvetopohjalta". tarkoitan tällä sitä. että sekä etutasauspyörästö, että keskitasauspyörästö (voiman ulosotto taakse) on vaihdelaatikon yhteydessä suoraan kiinni moottorissa eikä erillään.
Miltei kaikki muut etuvetoon perustuvat, (en tarkoita Subarua, tai muita erikoisuuksia) myös nelivetoiset, ovat jo vuosikymmeniä sitten kääntäneet moottorin poikittain koska sillä saavutetaan kiistämättämiä etuja, mutta tämä kehitys on vasta aluillaan audin tapauksessa ? ?
Asia vaikuttaa oudolta, tietotaitoa kyllä varmaan riittää, eli joku muu syy toimintaan on oltava.
Mitään positiivista puolta outoon käytäntöön en keksi, ellei se sitten liity jotenkin valmistus tai kokoonpanoprosessiin.
Mikäli joku tietäisi hieman enemmän asiasta tai olisi lukenut jostain valmistajan esittämiä perusteluja ym., niin olisin kiitollinen lisätiedoista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tuskin silläon isoa merkitystä varmaankin voiman siirto on helpompaa suoralla akselilla (ilmaan kulmavaihteita)ja rakenne halvempi tehdä . koneen sijotrus akselin etupuolelle on vaan tehny autolle vakautta ajotuntumaan myös suurilla nopeuksilla vertaa kupla 100km/h etuakselin päällä ei painoa kuin vaivaiset 4 kg varmaan 200km/h kupla lentää.
Todennäköisesti pitkittäismoottorin käyttö liittyy läheisesti käytettävään nelivetotekniikkaan. Vai onko olemassa yhtään poikittaismoottorista, jatkuvalla nelivedolla varustettua autoa? Taloudellisesti olisi tuskin kannattavaa tehdä etuvetoisia poikittaismoottorilla ja nelivetoisia pitkittäisellä. Luultavasti siksi VAG-konserni käyttää pitkittäin sijoitettua moottoria niissä etuvetoisissa malleissaan, jotka ovat saatavana myös jatkuvalla nelivedolla. Kiinnostaisi myös kuulla, mitkä ovat ne "kiistattomat edut" jotka saavutettaisiin poikittaisella mootorilla.
En keksi kuin muutaman syyn, miksi poikittaismoottori olisi etuvetoautossa pitkittäistä parempi. Ensimmäinen on se, että poikittaismoottori tarvitsee vähemmän tilaa pituussuunnassa. Keulasta voidaan tehdä siis lyhyempi, jolloin samoihin ulkomittoihin saadaan väljemmät sisätilat. Tärkeä ominaisuus suurkaupungin ruuhkiin suunnitellussa pikkuautosssa, vähemmän tärkeä suuremmissa.
Toinen syy on, että voimalinjan kääntäminen 90 astetta heikentää voimansiirron hyötysuhdetta, ja tätä ei poikittaismoottorilla etuvetoautossa tarvitse tehdä. Sen sijaan nelivetoautossa noita voimalinjan kääntämisiä tulee kaksi kappaletta riippumatta siitä onko moottori poikittain vai pitkittäin.
Kolmas hyvin todennäköinen syy poikkittaismoottorin määräävään asemaan etuvetoautoissa on valmistuskustannukset. Hintahan sanelee hyvin pitkälle käytettävän tekniikan.
Mistä muuten päättelit että pitkittäismoottoriset Audit perustuvat etuvetoon? Ehkäpä Audin ja Subarun suunnittelussa lähtökohtana onkin ollut nelivetoisen auton tekeminen, ja etuveto on vain halvempi muunnos alunperin nelivetoisesta mallista.
Veikkaisin että pitkittäismoottorin käyttö tässä tapauksessa ei ole 4-vedon syytä.
Audillahan pitkittäisiä moottoreita käytettiin vuosikymmeniä kaksivetoisissakin ennenkuin siihen liitettiin 4-veto
Oletukseni, että 4-veto on perusteeltaan etuvedon pohjalle suunniteltu perustuu siihen, että rakenne poikkeaa silloisesta 2-vetoisesta vain niin, että vaihdelaatikon yhteyteen oli liitetty jakovaihteisto ulosotto ja muilta osin vetolaitepaketti ja muukin etupää olivat lähes samanlaisia.
Audilla ei siten varsinaisesti suunniteltu erikseen 4-vetorakennetta, vaan se lisättiin tuotannossa olevaan tekniikkaan.
Subarun kohdallahan suunnittelussa ei ole ollut rasitetta, että sen olisi sovelluttava käytössä olevaan tekniikkaan tai samaa ratkaisua pitäisi käyttää myös 2-vetoisina.
Lisäksi arvaan, että suunnittelun lähtökohtana audilla olisi etuveto, kun valmistajan tuotannossa ei takavetoisia ollut.
Niitä poikittaismoottorin kiistattomia etuja taisit itsekin jo löytää ja lisää tulee nyt heti mieleen että 4-vetoisissa on taloudellisempaa välttää kulmavaihdetta sille akselistolle, jolle voimaa ohjataan enemmän ja 2- vetoisissa poikittaismoottorisella puuttuu moottori- voimansiirtopaketin kahdensuuntainen värähtely/kuormitus ja sitä myöten iso osa tuentahuolia, ja tietenkin painojakauma.
Et edelleenkään pystynyt vastaamaan siihen, onko yhdessäkään jatkuvalla nelivedolla varustetussa autossa poikittaismoottoria.
Audin neliveto on alunperi, silloin 25 vuotta sitten, suunniteltu etuvedon pohjalta, mutta silloin pitkittäin sijoitettu moottori ei ollut etuvetoautossa mitenkään harvinainen. Sen jälkeen etuvetoisten valmistajat ovat kääntäneet moottorin poikittain, nelivetoisten valmistajat, Audi mukaan lukien, pitäneet sen pitkittäin. Suunnittelun lähtökohdista kirjoittaessani tarkoitin nykymallien suunnittelua. Todennäköisesti nykyään aloitettaessa uuden Audin suunnittelu on alusta asti selvää, että siitä tehdään nelivetoinen.
Toteat itsekin, ettei Subarun tarvitse suunitella tekniikkaa niin, että sitä voitaisiin käyttää myös kaksivetoisissa. Jostakin kumman syystä Subarun nelivedon rakenne on hyvin samankaltainen Audin rakenteen kanssa. Olisiko siis niin, että nelivetoautoon vain yksinkertaisesti pitkittäin sijoitettu moottori sopii poikittain sijoitettua paremmin...
Miten tuo kulmavaihteen välttäminen sillä akselilla, jolle voimaa siirretään enemmän liittyy pitkittäismoottoristen Audin tapaukseen? Niissähän voimanjakosuhde etu- ja taka-akselin välillä on normaalitilanteessa lähes 50/50 ja Torsen-tasauspyörästö pystyy muttamaan sitä suunnilleen välillä 70/30 - 30/70, eli välillä taka-akselille menee jopa enemmän voimaa. Poikkeaako Audin painonjakaumakaan merkttävästi muista vastaavan kokoluokan autoista? Lähes kaikissa etuvetoisissakin kun moottori on etuakselin etupuolella...
Mitä merkitystä sillä loppujen lopuksi on miten päin moottori auton keulalla on? Eikö tärkeintä ole, että ratkaisu on toimiva?
on jatkuva neliveto jaolla 50/50 ja kone on poikittain.
Autosuunnittelun kohdalta olet oikeassa, niinhän se nykyään kulkee.
Subarun osalta hieman kyynisesti ajatellen audin ratkaisu saattoi olla hyvinkin jonkinlaisena esimerkkinä, japanilaiset kun eivät taida kaihtaa suoraa kopiointiakaan.
Se voimanjakautuma akseleiden välille hoidetaan tasauspyörästöllä (missä se on), torsenit ja muut luistonrajoittajat alkavat muuttaa voimasuhdetta vasta kun akseleiden välillä on pyörintäeroa, eikä se liity mitenkään erityisesti Audiin, vaan oli esimerkkinä moottorin sijoitustapojen eduista ja haitoista.
Audi taitaa tietääkseni käyttää tuota 50-50 jakoa, mutta muitakin on käytössä ja jako ei useinkaan noudata painojakautumaa, vaan sillä ilmeisesti haetaan tiettyjä ominaisuuksia peruskäyttäytymiseen.
Kaikilla ratkaisuilla saadaan kyllä aikaan hyvin tai huonosti toimivia tai kestäviä, siitähän nyt ei ollut kysymys, ja jatkuvalla nelivedolla etuvetoisia poikittaiskoneisiakin löytyy lauma, en jaksa hakea, mutta aloita vaikka Alfan uutuudesta, taitaa olla vielä torsenilla toteutettu, vaikka suuntaus näyttää kulkevan elektronisesti ohjattuihin systeemeihin jotka toimii vähän mukavammin kaikenmaailman ajonvakausjärjestelmien kanssa.
Ja itseasiassa on kai aivan samantekevää, mitenpäin moottori on jas paketti vaan toimii.
Tästähän tässä juuri haikailen valaistusta, että onko Audilla joku erityinen syy poiketa muista valmistajista, kun kenelläkään muulla ei näitä pitkittäiskoneita A4-kokoluokan etuvetopohjaisissa ole ollut aikoihin.
Subarun tapauksessa tuskin on kyse kopioinnista, koska se teki ensimmäiset nelivetoisensa liki kymmenen vuotta ennen Audia.
Torsenista sen verran, että se on tasauspyörästötyyppi, jonka ominaisuuksiin kuuluu se, että hitaammin pyörivälle akselille ohjautuu suurempi vääntö kuin nopeammin pyörivälle. Tosin se tarvitsee vastusta myös sille nopeammin pyörivälle puolelle, jotta hitaammin pyörivälle voidaan siirtää vääntöä. Se ei siis ole luistonrajoittaja jolla pyritään jarruttamaan nopeammin pyörivää akselia.
Noita poikittaisella moottorilla olevia jatkuvia nelivetojakin sitten ilmeisesti on olemassa kun tuossa ylempänäkin jo joku kertoi Celicankin olevan sellainen.
Mutta miksi jauhat tuosta Audin etuvetopohjaisuudesta? Näillä palstoilla tuskin kukaan osaa sanoa ovatko Audin nykymalliston nelivedot etuvetopohjaisia vai etuvedot nelivetopohjaisia. Jos muilla ei ole pitkittäiskoneita ollut etuvetoisissa enää aikoihin, niin harvassapa ovat viime aikoina olleet jatkuvat nelivedotkin tuossa luokassa.
Jatkuvan nelivedon vähenemisen henkilöautoista ymmärrän hyvin, ja syytkin on aika perustellut.
Audin sinnikästä pitäytymistä pitkittäisissä moottoreissa en ymmärrä ja suurin motiivi kyselyyn on tiedonhalu.
Ellei se riitä syyksi, niin mikä sitten ?
Onhan noita eri automerkeillä muitakin ratkaisuja, joita muut eivät juurikaan käytä. Subarulla vastaiskumoottorit ja kehyksettömät sivulasit, Porschella myös vastaiskumoottori ja vielä kaiken lisäksi takana (ja pitkittäin, miksi ihmeessä?), Citroënilla kaasunestejousitus... löytyyhän näitä.
Väität että motiivisi kyselyyn on tiedonhalu, mutta jotenkin tekstistäsi silti paistaa läpi se että mielestäsi pitkittäinen moottori on jokin jäänne muinaisuudesta ja se tekee suurista Audeista jotenkin huonompia kuin muista etuvetoisista. Se että jokin valmistaja käyttää erilaisia ratkaisuja kuin suurin osa muista ei mielestäni ole mikään osoitus teknisestä jälkeenjääneisyydestä. Eikö se olisi todella tylsää jos kaikki tekisivät vain ja ainoastaan niitä perheautoluokan etuvetoisia, neliovisia sedaneita, nelisylinterisellä poikittain sijoitetulla rivimmoottorilla ja viisivaihteisella manuaalivaihteistolla?
Esittämäsi poikkeukset tai erilaisuudet eivät herätä samanlaista kummastusta, niin bokserimoottorit kuin takamoottorikin ym ovat selvästi perusteltuja ratkaisuja.
Perusteluista voi olla monta mieltä, mutta ne on kuitenkin myös valmistajan taholta selvästi esitetty.
Yksittäiskappaleina ja pieninä sarjoina valmistettavat erikoisuudet ovat sitten erikseen, mutta Audia olen pitänyt vielä volyymivalmistajana.
Ilmeisesti asia ei täältä selviä tai mitään erikoista syytä ei kenelläkään ole tiedossa, joten on tyytyminen intiuutioon.
Voin olla taas pahasti väärässä, mutta en oikein enää näe muuta järkevää syytä kuin imagon.
Pienemmissä malleissa sillä ei niin suurta merkitystä ole, joten siellä on annettu kehityksen kulkea omaa kulkuaan.
Suuremmissa malleissa pahimmat kilpailijat ovat saman maan pari valmistajaa, joiden arvostus lienee hieman korkeammalla, ja joissa molemmissa moottori on pitkittäin.
Asiakkaalle on luotava kuva, että oma tuote ei tässä segmentissä häpeä konkurenteille, eikä potentiaaliselle ostajalle saa muodostua kuvaa, että tämähän on kuin eukon kauppakassi vain hieman suurennettuna, eli näkymä pellin alla ei ole aivan yhdentekevä, asian huomaa myös siitä, että näkymään on nykyään panostettu reilusti.
Pelkkää ajatusleikkiä, mutta .. ?
olet erikoisuus. Kerro nyt ensin missä autoissa on poikittaiskone ja torsen tyyppinen jakolaatikko? Mieti sitten sitä arvostusta ja maailman paras auto -titteliä uudestaan. Tän vahvempaa rautalankaa ei löydy ja se että yhä kinaat asiasta osoittaa sinut pelkäksi provoksi. Provon tunnistaa juuri siitä että hän ei tyydy mihinkään vastaukseen.
No jopa sattui sinnikäs audifanaatikko.
Naputtele nyt aluksi sinne koneesees vaikka Alfa 3.2 V6 JTS Q4.
Sitten mietit rauhassa mitä sontaa tuli suustaan päästettyä, ja tulet kiltisti pyytämään anteeksi.
Jos ei luonto anna periksi, niin käy sitten vaikka vähäksi aikaa huilaamaan.
Eiks joo.
vaan tehdään mieluummin niin että sinä lopetat ton provoilun ja paskanjauhannan ja siirryt muihin aiheisiin.
Eiks joo...
K.Lehtonen, olet provokaattorityperys helvetin ISOLLA K:lla!! Julistaudut muka tekniikasta kiinnostuneena ihmettelemään Audin ratkaisua pitää moottorin asento sellaisena kuin se on koko merkin historian ajan ollut, etkä hyväksy maallikkojen asiallisia arvailuja aiheesta, vaan menet henkilökohtaisuuksiin käyttäen vasta-argumenttina jotain marginaalista Alfa-mallia. Häpeä!!
Jokaisella on tietenkin oikeus nolata itsensä niinkuin haluaa, mutta toisilta se näyttää onnistuvan useamminkin lyhyen ajan sisällä.
Yleensä näin käy, kun silmälapuilla varustettu tosiuskovainen yrittää esiintyä uskottavana asiantuntijana.
Siinä vaiheessa kun huomaa olevansa umpikujassa tarinoidensa kanssa ja odottamiensa aplodien sijasta seurauksena onkin arvostelua, on sitten parempi siirtyä asiasta henkilökohtaisuuksiin ja tahostaa solvauksiaan vielä toisen nimimerkin takaa.
Tällaisiako te olette kaikki. ?
sinä tosiaan tarvitset, mutta sen luontoista mitä täältä ei saa. Luuletko sinä helvetin pässi tosiaan että minä kirjoittelen täällä useammalla nimimerkillä? Sen mitä kirjoitan, on aina tällä nimimerkillä ja faktaa. Ton tasoiset vikisijät voi väittää mitä lystää, ketään ei kiinnosta.
Lopeta nyt ihmeessä, juttusi ei naurata enää edes minua. Maailma pärjää hyvin ilman provojakin. Minä ainakin lopetan tämän "keskustelun" tähän.
Lähes kaikki Renaultin etuvetomallit olivat aiemmin tällaisia pitkittäismoottorisia,siis noin vuodesta 1963 vuoteen n.1990.
olisit heti kysynyt niin oltaishan me kerrottu. Jos on sellaisella asenteella liikenteessä kuin tuolla toisella palstalla (kuules jamppa sun jutut on ihan syvältä) niin ei saa kuin naurua osakseen. Toisaalta parhaat huvit irtosi kateellisten puheista, vieläkin huvittaa. Mutta mitäs jos otettais ihan reilu meininki ja unohdettais se edellinen ja puhutaan asiaa?
"Miltei kaikki muut etuvetoon perustuvat, (en tarkoita Subarua, tai muita erikoisuuksia) myös nelivetoiset, ovat jo vuosikymmeniä sitten kääntäneet moottorin poikittain koska sillä saavutetaan kiistämättämiä etuja, mutta tämä kehitys on vasta aluillaan audin tapauksessa ? "
-Juuri tämä sävy ärsyttää ihmisiä, pitää olla faktat selvillä ennen kuin arvostelee. Nelivetoisia, pitkittäismoottorisia autoja on vaikka kuinka paljon, eikä subaru ole mikään erikoisuus, vaan ihan tavallinen auto. Kiistämättömiä etuja on toki kummassakin konetyypissä. Poikittainen vie vähemmän tilaa toiseen suuntaan, sekä vie painopistettä taakse. Pitkittäinen tarjoaa sivuille tilaa ja on siten yleensä helpompi huoltaa. Mitään ratkaisevaa etua tai haittaa ei ole kummastakaan. Audilla on ollut poikittaiskoneisia autoja jo yli 30 vuotta sitten.
Pitkittäinen kone juontaa juurensa aikojen alkuun, eli sinne missä kaikissa autoissa oli pitkittäinen kone. Ei se olisi poikittain mahtunutkaan kun autot oli sen mallisia mitä olivat. Suurin osahan oli takavetoisia, eräät tunnetuimmat etuvedot oli Citroen ja Audi.
Suurin osa autovalmistajista käänsi koneen poikittain samalla kun vaihtoi etuvetoon. Audithan on olleet aina etuvetoja, joten tälläistä tilannetta ei ole syntynyt ikinä. Sen sijaan 70-luvun alussa volkkari siirtyi etuvetoon ja tuli firman ensimmäiset poikittaismoottoriset pikkuautot, VW Golf ja Audi 50. Audiin perustuvaan passattiin jäi kone pitkittäin kuten muihinkin isompiin firman autoihin. Ilmeisesti ei katsottu missään vaiheessa aiheelliseksi muuttaa hyväksi havaittua rakennetta. Audissahan on siis etuperä koneen ja askin välissä.
Tämä linja on pysynyt firmassa tähän päivään saakka, pikkuautoissa on tilankäytön takia poikittaiset koneet.
Nelivetotekniikkahan oli alusta asti torsen-tyyppisellä jakoaskilla toteutettu, joka käytännössä edellyttää pitkittäistä mottoria. Tämä oli varmasti yksi syy vähemmän muuttaa rakennetta. Pieniin autoihin ei ole torsenia saatu vaan on käytetty viskotyyppisiä ja Haldex-tyyppisiä jakoaskeja.
Passatissahan on konetta käännetty -88 poikittain, -97 pitkittäin ja taas viime vuonna poikittain. Syinä varmaan korien muotoilut, tuotantokustannukset jne.
Yhteenvetona voidaan todeta että tuohon audin pitkittäismoottoriin ei ole tyhjentävää selitystä vaan se on monesta eri asiasta johtuva asia. Eli korien muotoilu ja tilankäyttö, voimansiirto, valmistuksen kustannukset ja helppous sekä mahdollisesti muita asioita joita ei meille edes kerrota.
"-Juuri tämä sävy ärsyttää ihmisiä, pitää olla faktat selvillä ennen kuin arvostelee "
Jaahas //
Enpä olisi uskonut että joillekin on tärkeämpää se minkä merkkisen auton tekniikasta puhutaan, ja millä äänensävyllä, kuin itse tekniikka, ja "väärät" kysymyksetkin tulkitaan näköjään arvosteluksi.
Ilmeisesti jos kyseessä olisi joku muu merkki, niin keskustelua olisi helpompi käydä asiallisemminkin.
No kirjoitit että samanlaisia pitkittäismoottoriratkaisuja on vaikka kuinka paljon ? ?
Kuulisin mielelläni muutaman, siis nykyaikaisen sarjatuotannossa olevan henkilöauton, jossa moottori on edessä pitkittäin ja joka täyttää tuon etuvetopohjaisuuden, eli etutasauspyörästö on vaihteistoon integroituna.( tästä pois ne Subarut sun muut poikkeukset, joissa poikittainen moottori ei tule kysymykseen), tai mallia joka on etuvetoinen, niin ei tarvitse jatkaa keskustelua siitä, mikä on faktaa.
Loppuosa on sitten tarinaa josta ei oikein tiedä, miten siihen suhtautuisi !
> > > - Pitkittäinen kone juontaa juurensa aikojen alkuun, eli sinne missä kaikissa autoissa oli pitkittäinen kone
- Suurin osa autovalmistajista käänsi koneen poikittain samalla kun vaihtoi etuvetoon. Audithan on olleet aina etuvetoja, joten tälläistä tilannetta ei ole syntynyt ikinä
- Tämä linja on pysynyt firmassa tähän päivään saakka < < <
- ? ? ? Niin , juuri näin on käynyt, myös kaikki ne valmistajat jotka ovat valmistaneet etuvetoisia pitkittäismoottorilla (Audi ei ollut ainoa etuvetoinen) ovat siirtyneet poikittaismoottoreihin, paitsi Audi ! ! !
(onhan Audillakin toki jo poikittaismoottorisia malleja, myös 4-vedolla)
Miksi näin on tapahtunut, on juuri koko kysymykseni ydin, onko Audeissa jotain erikoista, vai kuinka perustellaan täysin poikkeavaa käytäntöä, vai ovatko kaikki muut autonvalmistajat pahasti väärässä, vai tuleeko Audi näin paljon kehityksen jäljessä, vai haetaanko poikkeavuutta vain imagosyistä vai liittyykö tämä johonkin tuotantoprosessin optimointiin ?
Ja kysymykseen pitkittäismoottorin eduista palataan taas jo edeltävien väärien itsestäänselvyyksien toistoon.
-- "Nelivetotekniikkahan oli alusta asti torsen-tyyppisellä jakoaskilla toteutettu,joka käytännössä edellyttää pitkittäistä mottoria. "
Tähän törmää tuon tuostakin selityksenä, joka näyttää kelpaavan vastaukseksi silloin kun muuta ei keksitä.
Jos tasauspyörästön kartiohammaspyörät korvataan kierukkapyöräparilla, ( = torsen ) niin mikä tässä on se syy joka edellyttää pitkittäistä moottoria ?
Taidatpa itsekin tietää puhuvasi sitä itseään ja myös sen että toisilta ( Audiltakin) onnistuu torsenin käyttö myös poikittaismoottorin kera.
Se taas onko pikkuautossa mitään järkeä käyttää torsenia, tai yleensäkin sen käyttö keskitasauspyörästössä, on jo eri juttu.
" > " Yhteenvetona voidaan todeta että tuohon audin pitkittäismoottoriin ei ole tyhjentävää selitystä vaan se on monesta eri asiasta johtuva asia. " < "
Niin, niitä asioitahan tässä juuri koitetaan hakea, ja tutkailla olisiko joukossa joitain selvästi perusteltuja syitä.
ps.
Ne tarinas siellä edellä oli kyllä tosiaan jopa naurettavan syvältä.
meininki ei siis kelpaa? No, kai se on annettava periksi ja todettava että olet provo ja paskanjauhaja. Luulin jo hetken että sulla olisi ollut todellista kiinnostusta asiaan. Siksi selitin tilanteen niin perusteellisesti kuin osaan.
Mutta ei sulle ei kelpaa se, että audilla oli 70-luvulla poikittaismoottori. Audi on sun mielestä silti kehityksestä jäljessä. Sinä intät ja intät vaikka sulle taittaisi rautalangasta. Asennevammaiselle perustellut faktatkin ovat "tarinoita". Autoissa nyt vaan sattuu olemaan erilaisia teknisiä ratkaisuja. Ja sitten vielä sellainen juttu että etuvedosta ei tule nelivetoa lisäämällä perään jotain kierukkapyöriä. Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi ollenkaan?
Sitten tämä käsitteesi, etuvetopohjainen on ihan tuubaa. kyllähän sen pässikin tajuaa että jos nelivetomalleissa on pitkittäinen kone, ei sitä käännetä kaksivetoiseen malliin toisin päin koska se maksaa. Niin ja odotan innolla listaa autoista joissa on poikittaismoottori ja torsen-tyyppinen jakoaski! Tulee varmaan pitkä ja kattava lista?
Vilkaisin nopeasti noita riitelytekstejä, mutta kukaan ei kai ollu hoksannu niin tavallista asiaa kuin mahtuminen. Poikittaismoottorin yks ongelma on pitkän moottorin, kytkimen ja vaihteiston mahtuminen etupyöräkoteloiden väliin.
Esim. 1: moni on kirjoitellut, että Fiestan (1976-89?) työntötankokone on sama Kent kuin Escortissa. Eipäs ole kuin Fiestassa on Valencia, joka on lyhyempi. 1,0 ja 1,1 ovat kolmella runkolaakerilla, joka lyhentää.
Esim. 2: Volvon 5-sylinterinen on harvinaisuus. Ennen oli 4 ja 6-sylinterisiä rivimoottoreita, muttei 5. Piti kehittää 5, kun ei rivi-6 mahtunut.