Otsikko kertoneekin kaiken. Haluaisin tietää, miten ko. veneet käytännössä eroavat, tietoa kun en mistään meinaa löytää. 245:n sisällä olen päässyt käymään, ensimainittua en ole koskaan nähnytkään... Kaikista vastauksista olen kovin kiitollinen
Avance 245 / Avance 24 eroavaisuudet??
skip
64803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lyhyt Google-silmäily oli paljastavinaan minulle, että 245 on tehty alun perin sisämoottorilla pukattavaksi, kun taas vanhempi 24 on suunniteltu perätuupparille. Ilmeisesti tästä johtuu myös parin-kolmensadan kilon painoero.
VENE-lehdessä 24 esiintyy numerossa 7/76 (koeajo) ja 9/76 (vertailu); 245 puolestaan nroissa 1/83 ja 2/88 (v) sekä 6/94 (k). Lehti toimittanee pikku maksua vastaan valokopioita ko. artikkeleista. www.venelehti.fi
24/245 eroja tarkasteltaessa ensimmäisenä tulee huomio kiinnittymään kansirakenteeseen. 24 "kajuutta" muistuttaa melkoisesti esim Albin Expressin kansirakennetta, kun taas 245 kajuutta on rakennettu hieman pidemmäksi vähentämällä istumalaatikon kokoa. Näin ollaan saatu vessan tila välilaipioiden väliin. Joissakin malleissa on 245:ssa vesi wc, kun taas 24:ssa ainakin vakiona on kemiallinen. Olen kuitenkin lukenut monista tapauksista, joissa 24:seen on asennettu vesi wC, vieläpä septitankilla varustettuna.
Runkomuodoltaan ei 24/245 eroA mitenkään. Molemmat ovat melko raskaita veneitä, 245 ehkä vielä hieman raskaampi, mutta todella hyvin purjehtivia. Turvallisia kelillä kuin kelillä, kantaa hyvin täydet purjeet kovemmassakin kelissä, mutta silti vene on iloisa ja ketterä vaatimallekkin purjehtijalle.
Hinta ero on 24 ja 245:n välillä melkoinen. Halvimpia 24 alkaa saamaan siinä noin 8000-9000€, kun taas 245 halvimmillaankin maksaa ainakin 11000-12000€. Olempa nähnyt 245:sta pyydettävän jopa 15000€, joka mielestäni on melkoisen paljon tämän kokoluokan veneestä.
Takila on kummassakin venetyypoissä aivan sama, samoin kuin vakio purjekerratkin.
Ostatpa kumman tahansa, et varmasti tule pettymään. Veneet on rakennettu aikakaudella, jolloin lasikuitua EI säästelty, ja näin ollen veneistä on saatu todella vankkoja ja turvallisia.
SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI!!!!!
Lasikuidun määrä ei ratkaise, vaan se, miten runko on jäykistetty pituus- ja poikittaissuuntaisilla jäykisteillä (stringers). Avancen pohjan ilmeistä heikkoutta käytettiin muuten esimerkkinä katsastusmieskursseilla kymmenisen vuotta sitten. Itse olen todennut hiushalkeamia kölialueella kaikissa katsastamissani 24 / 245:ssa. Se siitä "vanhojen konstruktioiden" ihannoidusta paremmuudesta ja lujuudesta.
Kun kerran halkeamia lähes joka veneessä löytyy, kysynpä sinulta katsastushemmo, mitä asialle pitäisi mahdollisesti tehdä. Omassani tarkastuksen mukaan ei halkeamia ole, mutta niillä onnettomilla, joita niitä löytyy, miten heidän tulisi toimia ja korjata asia, jotta asia saataisiin kuntoon.
Minulla on ko vene, eikä pohjaa ole kertaakaan tarkastettu oikein kunnolla. Silmin nähden pohjassa, esim. kölin juuressa ei näy mitään halkeamia. Maali on kuitenkin pieneltä matkalta lohkeillut pois, joten onko mahdollista olettaa näissä kohdissa löytyvän "hiushalkeamia"? Miten asian voisi korjata itse? Maalit kunnolla pois ja lasikuitua päälle, vai kuinka? Mistä näen, onko runkossa jo joitain vaurioita?
Auttakaahan miestä mäessä, koska en halua, että veneeni imee vuosien varellla runkonsa täyteen vettä.
Hiushalkeamat johtunevat puuttuvista kölitukeista. Kovalla kryssillä vinossa kulkevan veneen kölin paino vääntää laminaattia ja samanaikainen vasta-aallokossa ryskiminen väsyttää lopulta sen ja hiushalkeamia syntyy.
Itse toimisin seuraavasti:
- todella huolellinen kölialueen pesu voimakkaalla liuottimella, kuivaus.
- tarkista näkyykö hiushalkeamia (hiuksen hienoja rungon pituussuuntaisia tummia raitoja) kölitaskun ja rungon raja-alueella. Valkoisessa puhtaassa topcoatissa ne näkyvät selvästi jos niitä on.
- hio 40- karkeuksisella lamellilaikalla kulmahiomakoneella juovien alueelta topcoat pois n 10 cm juovasta kaikkiin suuntiin.
- tarkista paljastuneesta laminaatista jatkuvatko vauriot sinne. Todennäköisesti eivät.
- anna kuivua kevääseen tai varmista laminaatin kuivuus kosteusmittarilla
- puhdista alue asetonilla huolellisesti
- laminoi (mielellään epoksilla, esim WEST-SYSTEM) puhtaaksihiotulle KUIVALLE alueelle muutama mattokerros.
- harkitse kölitukkien tekemistä samalla, esim 100 kiloisesta (ominaispaino) polyuretaanilevystä saat sellaiset helposti tehdyksi. Kato mallia jostain tunetusti tukevasti rakennetusta veneestä (esim Avance 33...)
- hio tulevien kölitukkien alue puhtaaksi noin 10cm näiden tulevien kölitukkien ympäriltä
- liimaa piituhkalla paksunnetulla epoksilla kölitukit paljaaseen laminaattiin
- laminoi tukkien yli vaikkapa tavallisella polyesterihartsilla (halvempaa) vuoronperään rowing-mattoa ja tavallista nelisatasta mattoa, kuness laminaattipaksuus on noin 6-7 mm, eli 6-7 mattokerrosta. Huomioi tämä paksuus, kun teet kölitukkeja, ettei turkkilevyt jää keikkumaan näiden päälle.
- yritä tehdä kulmista mahdollisimman jouhevia, ovat lujuusmielessä vahvimpia silloin
- kevyt hionta tikkujen poistamiseksi, topcoatia päälle ja valmis on!
Eiköhän noilla selviä. Muuten 24 / 245:t ovat mielestäni erittäin hienosti tehtyä veneitä kokoluokassaan.