Nykyisen hallituspohjan vaihtoehtona voisi olla Keskusta, Kokoomus ja Vihreät. Tällaiselle koalitiolle on olemassa useita perusteluita. Ensinnäkin suomalaisten enemmistö kannattaa keskustastaan ja siitä oikealle sijoittuvia puolueita. Toiseksi presidentin vaaleissa Keskusta ja Kokoomus tekivät yhteistyötä, mikä antaa aiheen odottaa, että suuria ideologisia esteitä ei ole olemassa myöskään hallitusyhteistyölle . Vihreiden suuntaan pääministerillä on jo vuonna -80 ollut yhteistyötavoitteita. Nimittäin "syyskuussa 1980 hän opetti puoluehallituksessa, että eräisiin kuntiin syntyneitä vihreitä liikkeitä ei pitäisi kohdella kunnallisvaaleissa kilpailijoina. - Olisi asetettava tavoitteeksi liittolaisuus näiden ryhmien kanssa". (suora lainaus Vanhasen kirjasta,Se on ihan Matti). Vanhanen on myös esittänyt hyvinkin vihreitä ajatuksia ympäristöpolitiikasta. Nykyisellä ja seuraavalla hallituksella ovat edessä merkittävät linjaukset , siitä mihin Suomen energiapolitiikkaa suunnataan.
Vihreiden kannalta hallitusyhteistyö voisi olla suuri mahdollisuus vaikuttaa käytännössä ympäristöön. Samalla olisi tilaisuus yhteensovittaa vastuullisesti luonnonsuojelu ja talouspolitiikka. Asiantuntemusta ja teoreettista osaamista puolueesta kyllä löytyy.
Myös Kokoomuksen ympäristöpoliittiset kannanotot, varsinkin MEP Eija-Riitta Korholan ajatukset ja toimet ovat moderneja ja luovia.
SDP:n ympäristöpoliittiset toimet eivät etene, koska sen perimmäinen pelko maaseudun hyvinvoinnista ja Keskustan kannatuksen kasvusta estää todelliset uudistukset. Sama ongelma näkyy talouspolitiikassa, jossa SDP keskittyy liikaa saavutettujen etujen puolustamiseen SAK:n avulla.
Työn tekemistä ulkoistetaan Suomesta vauhdilla, mikä aiheuttaa SAK:n vaikutusvallan pienenemistä. Sen vuoksi ei-vasemmistolaisella hallituksella voi olla mahdollisuudet kehittää Suomea aivan uudella tavalla. Työelämän rakenteita voidaan muokata paremmin nykyaikaan sopivaksi, kun ei tarvitse jatkuvasti pelätä yleislakon alkamista. SDP-SAK-akselin asemasota globalisaatiota vastaan ajaa Suomen perikatoon.
Tietysti tällaiset teoreettiset pohdiskelut vaativat paljon kompromisseja toteutuakseen käytännössä.
Vihreiden kannalta hallitusyhteistyö voisi olla suuri mahdollisuus vaikuttaa käytännössä ympäristöön. Samalla olisi tilaisuus yhteensovittaa vastuullisesti luonnonsuojelu ja talouspolitiikka. Asiantuntemusta ja teoreettista osaamista puolueesta kyllä löytyy.
Myös Kokoomuksen ympäristöpoliittiset kannanotot, varsinkin MEP Eija-Riitta Korholan ajatukset ja toimet ovat moderneja ja luovia.
SDP:n ympäristöpoliittiset toimet eivät etene, koska sen perimmäinen pelko maaseudun hyvinvoinnista ja Keskustan kannatuksen kasvusta estää todelliset uudistukset. Sama ongelma näkyy talouspolitiikassa, jossa SDP keskittyy liikaa saavutettujen etujen puolustamiseen SAK:n avulla.
Työn tekemistä ulkoistetaan Suomesta vauhdilla, mikä aiheuttaa SAK:n vaikutusvallan pienenemistä. Sen vuoksi ei-vasemmistolaisella hallituksella voi olla mahdollisuudet kehittää Suomea aivan uudella tavalla. Työelämän rakenteita voidaan muokata paremmin nykyaikaan sopivaksi, kun ei tarvitse jatkuvasti pelätä yleislakon alkamista. SDP-SAK-akselin asemasota globalisaatiota vastaan ajaa Suomen perikatoon.
Tietysti tällaiset teoreettiset pohdiskelut vaativat paljon kompromisseja toteutuakseen käytännössä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Katsoin sunnuntaina Maailmannäyttämöllä ohjelman, jossa haastateltiin menestystarinoiden tekijöitä Sixten Korkmania ja Esko Ahoa. Mukana oli myös Sak-pomo Viialainen. Kyllä olivat pojat omaa luokkaansa. Niinistö ja Vanhanen puhuivat vaalien aikaan samoista asioista, siis rohkeista päätöksistä ja muutoksista, niiden välttämättömyydestä, jos aiotaan maailmalla pärjätä. Halonenkin sanoi ykskerta heikkona hetkenään, että Aho on erittäin arvostettu asiantuntija EU:ssa. Voi veljet, kun olisi päästetty pojat hommiin, ei olisi Suomella ja EU:lla mitään hätää. Koska tulee seuraava tilaisuus ja onko silloin kansakin jo jyvällä, mikä sille oikeasti olisi hyväksi.