Maatalousmallit

... Mpp ja Jäbä. Teillä kummallakaan ei ole mitään todellista kokemusta ja tietoa maataloudesta. Hupaisinta on, että pidätte pientiloja pelastuksena. Kymmenien vuosien aikana on käynyt ilmi, että pientilat eivät ole kannattavia ja niinpä ne ovat lopettaneet ja edelleen lopettaa vuosittain 2-3 tuhatta tilaa liian pinenä ja kannattamattomana. Jos piebtilavaltaisuus olisi pidetty, niin sitten se vasta tukiaisten tarve olisi suuri.

Mpp:lle toistan:

Et vieläkään tajua, että maailmanlaajuisilla maataloustuilla alennetaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Siksi se ovatkin ainakin Euroopassa sosialidemokraattien kehittämä järjestelmä. Suomessa ajauduttiin tukiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, kun demarit eivät halunneet tuottajahintojen korotusta, koska se heti heijastuu kulutushintoihin. Näin valtio alkoi maksaa osan viljelijöille maataloustulon lakisääteisistä maataloustulon korotuksista suoraan valtion kassasta.

Systeemi on maailmanlaajuinen ja siitä yritetään päästä eroon EU:n ja WTO:n toimesta. Järjestelmä vain pitää purkaa samanaikaisesti kaikkialla. Se tarkoittaa kuluttajahinnan nousua tukiaisten vähenemisen verran. Viljelijä kyllä ottaisi mieluummin tulonsa suoraan kuluttajahintana kuin monimutkaisen byrokratian kautta.

Nyt käytävässä kiistassa on kyse siitä, että EU joutuu vähentämään tukiaan rikkaille vanhoille jäsenmailleen köyhien uusien jäsenmaiden hyväksi. Kaikissa näissä maissa vaaditaan, että vähennykset korvataan kansallisella tuella. Millään yksittäisellä maalla ei ole mahdollisuutta olla pysymättä samalla tukien tasolla muiden kanssa.

Jos näet esim. Suomessa lopetetaan tuet, loppuu täältä samana päivänä viljely. Mutta sitä ei sittenkään kukaan näytä haluavan.

oivahärkönen kirjoitti:

... Mpp ja Jäbä. Teillä kummallakaan ei ole mitään todellista kokemusta ja tietoa maataloudesta. Hupaisinta on, että pidätte pientiloja pelastuksena. Kymmenien vuosien aikana on käynyt ilmi, että pientilat eivät ole kannattavia ja niinpä ne ovat lopettaneet ja edelleen lopettaa vuosittain 2-3 tuhatta tilaa liian pinenä ja kannattamattomana. Jos piebtilavaltaisuus olisi pidetty, niin sitten se vasta tukiaisten tarve olisi suuri.

Mpp:lle toistan:

Et vieläkään tajua, että maailmanlaajuisilla maataloustuilla alennetaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Siksi se ovatkin ainakin Euroopassa sosialidemokraattien kehittämä järjestelmä. Suomessa ajauduttiin tukiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, kun demarit eivät halunneet tuottajahintojen korotusta, koska se heti heijastuu kulutushintoihin. Näin valtio alkoi maksaa osan viljelijöille maataloustulon lakisääteisistä maataloustulon korotuksista suoraan valtion kassasta.

Systeemi on maailmanlaajuinen ja siitä yritetään päästä eroon EU:n ja WTO:n toimesta. Järjestelmä vain pitää purkaa samanaikaisesti kaikkialla. Se tarkoittaa kuluttajahinnan nousua tukiaisten vähenemisen verran. Viljelijä kyllä ottaisi mieluummin tulonsa suoraan kuluttajahintana kuin monimutkaisen byrokratian kautta.

Nyt käytävässä kiistassa on kyse siitä, että EU joutuu vähentämään tukiaan rikkaille vanhoille jäsenmailleen köyhien uusien jäsenmaiden hyväksi. Kaikissa näissä maissa vaaditaan, että vähennykset korvataan kansallisella tuella. Millään yksittäisellä maalla ei ole mahdollisuutta olla pysymättä samalla tukien tasolla muiden kanssa.

Jos näet esim. Suomessa lopetetaan tuet, loppuu täältä samana päivänä viljely. Mutta sitä ei sittenkään kukaan näytä haluavan.

Lue lisää

Oivasta tekee maatalousasiantuntijan kepun jäsenyys. Sehän on perusvaatimus jotta saa ylipäätään maataloudesta puhua, ainakin kepulaisten mielessä.

Osa-aika tai sivutoimiviljely olisi säästänyt maaseudun ja ohjannut sinne myös osan siitä tuotannosta joka nyt on keskittynyt kasvukeskuksiin. Jos pientila antaisi elannon toiselle puolisolle ja teollisuustyö toiselle moni perhe voisi kaupungin sijaan asua maalla. Nyt maalta saa teollisia työpaikkoja hakemalla hakea joitakin pikkupajoja lukuunottamatta.

Kepun politiikka jossa tiloista tehtiin tehotuotantomallin mukaisia yksiköitä on johtanut maaseudun elinkeinojen yksipuolistumiseen ja maaseudun autioitumiseen. Myös tehometsätalous jossa puunkorjuu tehdään vain isoilla koneilla ja päätehakkuina on vienyt maaseudun työpaikkoja. Jos metsäyhtiöt ostaisivat puun pinosta eikä pystystä olisi pienurakoisijoille syntynyt työtä ja metsätkin olisivat jotain muuta kuin puupeltoja. MTK ja sitäkautta kepu metsäyhtiöiden sopimuskumppanina puunhinnoittelussa on ajanut puunpienkorjuun kannattamattomaksi.

kepututkija kirjoitti:

Oivasta tekee maatalousasiantuntijan kepun jäsenyys. Sehän on perusvaatimus jotta saa ylipäätään maataloudesta puhua, ainakin kepulaisten mielessä.

Osa-aika tai sivutoimiviljely olisi säästänyt maaseudun ja ohjannut sinne myös osan siitä tuotannosta joka nyt on keskittynyt kasvukeskuksiin. Jos pientila antaisi elannon toiselle puolisolle ja teollisuustyö toiselle moni perhe voisi kaupungin sijaan asua maalla. Nyt maalta saa teollisia työpaikkoja hakemalla hakea joitakin pikkupajoja lukuunottamatta.

Kepun politiikka jossa tiloista tehtiin tehotuotantomallin mukaisia yksiköitä on johtanut maaseudun elinkeinojen yksipuolistumiseen ja maaseudun autioitumiseen. Myös tehometsätalous jossa puunkorjuu tehdään vain isoilla koneilla ja päätehakkuina on vienyt maaseudun työpaikkoja. Jos metsäyhtiöt ostaisivat puun pinosta eikä pystystä olisi pienurakoisijoille syntynyt työtä ja metsätkin olisivat jotain muuta kuin puupeltoja. MTK ja sitäkautta kepu metsäyhtiöiden sopimuskumppanina puunhinnoittelussa on ajanut puunpienkorjuun kannattamattomaksi.

Lue lisää

Kepu pelaa ja on pelannut aivan päinvastaista aluepolitiikkaa kuin on äänestäjilleen uskotellut.

Kaikki kasvaa samalla tavalla pienen tilan maaperässä kuin suurenkin. Niin yksinkertaista on asia.

oivahärkönen kirjoitti:

... Mpp ja Jäbä. Teillä kummallakaan ei ole mitään todellista kokemusta ja tietoa maataloudesta. Hupaisinta on, että pidätte pientiloja pelastuksena. Kymmenien vuosien aikana on käynyt ilmi, että pientilat eivät ole kannattavia ja niinpä ne ovat lopettaneet ja edelleen lopettaa vuosittain 2-3 tuhatta tilaa liian pinenä ja kannattamattomana. Jos piebtilavaltaisuus olisi pidetty, niin sitten se vasta tukiaisten tarve olisi suuri.

Mpp:lle toistan:

Et vieläkään tajua, että maailmanlaajuisilla maataloustuilla alennetaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Siksi se ovatkin ainakin Euroopassa sosialidemokraattien kehittämä järjestelmä. Suomessa ajauduttiin tukiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, kun demarit eivät halunneet tuottajahintojen korotusta, koska se heti heijastuu kulutushintoihin. Näin valtio alkoi maksaa osan viljelijöille maataloustulon lakisääteisistä maataloustulon korotuksista suoraan valtion kassasta.

Systeemi on maailmanlaajuinen ja siitä yritetään päästä eroon EU:n ja WTO:n toimesta. Järjestelmä vain pitää purkaa samanaikaisesti kaikkialla. Se tarkoittaa kuluttajahinnan nousua tukiaisten vähenemisen verran. Viljelijä kyllä ottaisi mieluummin tulonsa suoraan kuluttajahintana kuin monimutkaisen byrokratian kautta.

Nyt käytävässä kiistassa on kyse siitä, että EU joutuu vähentämään tukiaan rikkaille vanhoille jäsenmailleen köyhien uusien jäsenmaiden hyväksi. Kaikissa näissä maissa vaaditaan, että vähennykset korvataan kansallisella tuella. Millään yksittäisellä maalla ei ole mahdollisuutta olla pysymättä samalla tukien tasolla muiden kanssa.

Jos näet esim. Suomessa lopetetaan tuet, loppuu täältä samana päivänä viljely. Mutta sitä ei sittenkään kukaan näytä haluavan.

Lue lisää

Viittaan ensin sekä kepututkijan että Jaban erinomaisiin kirjoituksiin tässä yhteydessä. Kepututkija toi selkeämmin kuin minä esille tarkoittamani perusajatuksen.

Se mitä et Oiva tässä ymmärrä, ei ole tukipolitiikka sinänsä. Pientilavaltaisuudessa maataloutemme tuettu kokonaiskapasitetti olisi jäänyt vähäisemmäksi kuin ylimitoitettuun maatalouteen johtaneessa tehomaatalousmallissa, koska näitä keskisuuria tuettuja maatiloja oli Suomen elintarviketuotannon tarpeisiin aivan liikaa. Toisin sanoen pientilatuotanto olisi täydentänyt sopivasti suurten tilojen tuotantoa ja maatalous olisi voinut monipuolistua kannattavuuden mukaan. Koko se vuosikymmenien ajan kestänyt ylituotannon tukeminen olisi jäänyt pois. Suuret tilat olisivat myös alun alkaen kannattaneet paremmin pienemmilläkin tuilla, koska niissä investoinnit olivat alun alkaen pitemmällä.

Luulen, että Ruotissa on juuri menetelty näin eli ei ole lähdetty suosimaan keskisuurta maataloutta siinä määrin kuin meillä. Tämä on johtanut siihen, että ruotsalaiset tilakoot ovat nyt optimaalisemmat kuin meillä ja maatalousyrittäjiä ei ole liiaksi. Tämä puolestaan on vaikuttanut siihen, että Ruotsissa ei koskaan ole ollut sellaista kitinää maataloustuista kuin Suomessa. Ruotsi on tässä suhteessa hyvä esimerkki sitä, kuinka toisin toimimalla maatalouspolitiikan aiheuttamat vahingot olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Tämä hyvän maatalouspolitiikan tulokset näkyvät myös Ruotsin puoluerakenteessa. Keskusta on siellä marginaalinen 5-10 %:n puolue.

Mielipidepankki kirjoitti:

Viittaan ensin sekä kepututkijan että Jaban erinomaisiin kirjoituksiin tässä yhteydessä. Kepututkija toi selkeämmin kuin minä esille tarkoittamani perusajatuksen.

Se mitä et Oiva tässä ymmärrä, ei ole tukipolitiikka sinänsä. Pientilavaltaisuudessa maataloutemme tuettu kokonaiskapasitetti olisi jäänyt vähäisemmäksi kuin ylimitoitettuun maatalouteen johtaneessa tehomaatalousmallissa, koska näitä keskisuuria tuettuja maatiloja oli Suomen elintarviketuotannon tarpeisiin aivan liikaa. Toisin sanoen pientilatuotanto olisi täydentänyt sopivasti suurten tilojen tuotantoa ja maatalous olisi voinut monipuolistua kannattavuuden mukaan. Koko se vuosikymmenien ajan kestänyt ylituotannon tukeminen olisi jäänyt pois. Suuret tilat olisivat myös alun alkaen kannattaneet paremmin pienemmilläkin tuilla, koska niissä investoinnit olivat alun alkaen pitemmällä.

Luulen, että Ruotissa on juuri menetelty näin eli ei ole lähdetty suosimaan keskisuurta maataloutta siinä määrin kuin meillä. Tämä on johtanut siihen, että ruotsalaiset tilakoot ovat nyt optimaalisemmat kuin meillä ja maatalousyrittäjiä ei ole liiaksi. Tämä puolestaan on vaikuttanut siihen, että Ruotsissa ei koskaan ole ollut sellaista kitinää maataloustuista kuin Suomessa. Ruotsi on tässä suhteessa hyvä esimerkki sitä, kuinka toisin toimimalla maatalouspolitiikan aiheuttamat vahingot olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Tämä hyvän maatalouspolitiikan tulokset näkyvät myös Ruotsin puoluerakenteessa. Keskusta on siellä marginaalinen 5-10 %:n puolue.

Lue lisää

että tässä mallissa tietysti kyläsuutarit tekisivät kengät, räätälit vaatteet, läkkisepät astiat jne. jne. Tietysti myös puut kaadettaisiin pokasahalla, vedettäisiin metsästä hevosilla, sahattaisiin kenttäsirkkeleillä jne. Maailma olisi pysäytettu, kuten Pentti Linkola ja Heikki Turunen ehdottavat. Palkoissakin pystyttäisiin kilpailemaan ainakin virolaisten ja ehkäpä jopa kiinalaisten kanssa.

Tällä ei ole muuten mitään tekemistä Ruotsin kanssa.

vain lisätä, kirjoitti:

että tässä mallissa tietysti kyläsuutarit tekisivät kengät, räätälit vaatteet, läkkisepät astiat jne. jne. Tietysti myös puut kaadettaisiin pokasahalla, vedettäisiin metsästä hevosilla, sahattaisiin kenttäsirkkeleillä jne. Maailma olisi pysäytettu, kuten Pentti Linkola ja Heikki Turunen ehdottavat. Palkoissakin pystyttäisiin kilpailemaan ainakin virolaisten ja ehkäpä jopa kiinalaisten kanssa.

Tällä ei ole muuten mitään tekemistä Ruotsin kanssa.

Lue lisää

Miten se, ettei meillä olisi lähdetty niin pontevasti tukemaan keskisuurta maataloutta, olisi johtanut mihinkään Linkolan tai Turusen maalailemaan kehitykseen?

Mielipidepankki kirjoitti:

Viittaan ensin sekä kepututkijan että Jaban erinomaisiin kirjoituksiin tässä yhteydessä. Kepututkija toi selkeämmin kuin minä esille tarkoittamani perusajatuksen.

Se mitä et Oiva tässä ymmärrä, ei ole tukipolitiikka sinänsä. Pientilavaltaisuudessa maataloutemme tuettu kokonaiskapasitetti olisi jäänyt vähäisemmäksi kuin ylimitoitettuun maatalouteen johtaneessa tehomaatalousmallissa, koska näitä keskisuuria tuettuja maatiloja oli Suomen elintarviketuotannon tarpeisiin aivan liikaa. Toisin sanoen pientilatuotanto olisi täydentänyt sopivasti suurten tilojen tuotantoa ja maatalous olisi voinut monipuolistua kannattavuuden mukaan. Koko se vuosikymmenien ajan kestänyt ylituotannon tukeminen olisi jäänyt pois. Suuret tilat olisivat myös alun alkaen kannattaneet paremmin pienemmilläkin tuilla, koska niissä investoinnit olivat alun alkaen pitemmällä.

Luulen, että Ruotissa on juuri menetelty näin eli ei ole lähdetty suosimaan keskisuurta maataloutta siinä määrin kuin meillä. Tämä on johtanut siihen, että ruotsalaiset tilakoot ovat nyt optimaalisemmat kuin meillä ja maatalousyrittäjiä ei ole liiaksi. Tämä puolestaan on vaikuttanut siihen, että Ruotsissa ei koskaan ole ollut sellaista kitinää maataloustuista kuin Suomessa. Ruotsi on tässä suhteessa hyvä esimerkki sitä, kuinka toisin toimimalla maatalouspolitiikan aiheuttamat vahingot olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Tämä hyvän maatalouspolitiikan tulokset näkyvät myös Ruotsin puoluerakenteessa. Keskusta on siellä marginaalinen 5-10 %:n puolue.

Lue lisää

1995 EU vuonna suonessa maatalous tulo oli 6 miljadi markkaa kuten oli RUOTSILLA samaan aikaan.(Eli maajussit oli yhtä köyhiä)

2005 suomessa maatalous tulo on 1 miljadia euroa(6miljardi markkaa )vastaavasti RUOTSISSA maatalous tulo on 300 miljoonaa euroa.

Eli täytyy ihmetellä kuinka kauan Ruotsissa viljellään tai tuotetaan elintarvikkeita.

Onhan se nähtävillä Ruotsalaisten omavaraisuus prosenteista.


Ps. vielä 10 vuotta voimme vain nauraa sosialisti ruotsalaisten viisaudelle.
Ei se koko ratkaise jos joka hehtaari on alusta asti tappiollista.
Ruotsalaiset on sen verran viisaita kun poisti perintöveron....eihän niitä veroja olisi kukaan pystynyt maksamaan!!

mitä maanviljelijät perustivat olivat hyvin kilpailukykyisiä, siihen niiden voima perustui. Kyllähän meijerin olisi voinut kuka tahansa perustaa, mutta kannattavuus olisi ollut heikko.

Tämä Edistyksellinen osuustoimintaliike kyllä myös pyrki maatalousmarkkinoille, oli teurastomoja, meijereitäkin, mutta heikosti heidän kävi.

Ihmettelen tätä käsitystä että olisi joskus valittu jokin suurmaatalous linja, ihme kun en ole sitä nähnyt vaikka olen ikäni maalla asunut. Tuottajahintojen aleneminen on pakottanut tiloja suurenemaan, ei mikään muu valittu linja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miten se, ettei meillä olisi lähdetty niin pontevasti tukemaan keskisuurta maataloutta, olisi johtanut mihinkään Linkolan tai Turusen maalailemaan kehitykseen?

olisivat osa-aikaisia ja maaltapakoa ei olisi tullut. Ei kai siellä muita työpaikkoja voisi olla kuin noita mainitsemiani vai olisiko siellä myös pieniä hajautettuja sellutehtaita, paperitehtaita jne. Nepä ne vasta olisivat kilpailukykyisitä.

että pientilat kirjoitti:

olisivat osa-aikaisia ja maaltapakoa ei olisi tullut. Ei kai siellä muita työpaikkoja voisi olla kuin noita mainitsemiani vai olisiko siellä myös pieniä hajautettuja sellutehtaita, paperitehtaita jne. Nepä ne vasta olisivat kilpailukykyisitä.

Lue lisää

Meillähän oli sotien jälkeen paljon erilaista teollisuutta, mm. huonekaluteollisuutta ja vaateteollisuutta sekä konepajateollisuutta. Tällainen teollisuus olisi voinut aivan hyvin sijoittautua tasaisemmin Suomeen, jos väestöpohjista olisi pidetty kiinni toisenlaista politiikkaa harjoittamalla.

kepututkija kirjoitti:

Oivasta tekee maatalousasiantuntijan kepun jäsenyys. Sehän on perusvaatimus jotta saa ylipäätään maataloudesta puhua, ainakin kepulaisten mielessä.

Osa-aika tai sivutoimiviljely olisi säästänyt maaseudun ja ohjannut sinne myös osan siitä tuotannosta joka nyt on keskittynyt kasvukeskuksiin. Jos pientila antaisi elannon toiselle puolisolle ja teollisuustyö toiselle moni perhe voisi kaupungin sijaan asua maalla. Nyt maalta saa teollisia työpaikkoja hakemalla hakea joitakin pikkupajoja lukuunottamatta.

Kepun politiikka jossa tiloista tehtiin tehotuotantomallin mukaisia yksiköitä on johtanut maaseudun elinkeinojen yksipuolistumiseen ja maaseudun autioitumiseen. Myös tehometsätalous jossa puunkorjuu tehdään vain isoilla koneilla ja päätehakkuina on vienyt maaseudun työpaikkoja. Jos metsäyhtiöt ostaisivat puun pinosta eikä pystystä olisi pienurakoisijoille syntynyt työtä ja metsätkin olisivat jotain muuta kuin puupeltoja. MTK ja sitäkautta kepu metsäyhtiöiden sopimuskumppanina puunhinnoittelussa on ajanut puunpienkorjuun kannattamattomaksi.

Lue lisää

Tosiasia on nytkin, että puolella viljelijöistä on muuta yritystoimintaa tai käyvät tilan ulkopuolella töissä. Pienemmillä tiloilla ei elä yksin maataloudesta. Mutta siinä ei ole järkeä, että oikein valtiovallan toimesta ruvettaisiin ohjaamaan maataloutta takaisin pienviljelyyn. Se on pienellä tilalla aina kalliimpaa, mutta sivutoiminen viljelijä ei niin tarkkaan laske omia töitään eikä hänellä ole koko toimeentulo kiinni siitä tilasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Meillähän oli sotien jälkeen paljon erilaista teollisuutta, mm. huonekaluteollisuutta ja vaateteollisuutta sekä konepajateollisuutta. Tällainen teollisuus olisi voinut aivan hyvin sijoittautua tasaisemmin Suomeen, jos väestöpohjista olisi pidetty kiinni toisenlaista politiikkaa harjoittamalla.

Lue lisää

Huonekaluteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja ollut paljolti IKEA:n ostojen varassa. Kyllä minä muistan ajat, kun nikkariverstas oli joka kylässä, mutta tuskin IKEA tai muut ketjut edes neuvottelisivat niiden kanssa. Vaateteollisuudessa pärjäävät vain erittäin laadukkaat ja markkinoinita osaavat brandit. Niin, Marimekko on kai Kiteellä, mutta kuinka kauan ja se on poikkeus. Muitakin on ja hyvä niin. Mutta kyllä siellä maaseudun tukirahoilla rakennetuissa halleissa tehdyt vaatteet menivät lähinnä Neuvostoliittoon ja ne lopetti kysynnän ja kipailukyvyn puute, ei se, että töihin ei saatu osapäiväisiä maanviljelijöitä. Tätä voisi jatkaa loputtomiin, muuta pääosin suuruuden ekonomia on rautainen laki kaikkialla. Tietysti voi olla erittäin laadukkaita pieniä high tech-yrityksiä, mutta tuskin niissä on ihmisiä, jotka erityisesti haluavat asua korvessa ilman korkeatasoisia kulttuuri- ym. palveluja. Tuskin edes SIWA ja työväen laulupiiri auttavat. Täytyy vain ihmetellä, että joko tämä haaveileva sosialidemokratia, joka tähän asti halaillut koko maailmaa, on saanut myös impivaaralaisen haaran. Oletko muuuten esitellyt malliasi Raimo Sailakselle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Viittaan ensin sekä kepututkijan että Jaban erinomaisiin kirjoituksiin tässä yhteydessä. Kepututkija toi selkeämmin kuin minä esille tarkoittamani perusajatuksen.

Se mitä et Oiva tässä ymmärrä, ei ole tukipolitiikka sinänsä. Pientilavaltaisuudessa maataloutemme tuettu kokonaiskapasitetti olisi jäänyt vähäisemmäksi kuin ylimitoitettuun maatalouteen johtaneessa tehomaatalousmallissa, koska näitä keskisuuria tuettuja maatiloja oli Suomen elintarviketuotannon tarpeisiin aivan liikaa. Toisin sanoen pientilatuotanto olisi täydentänyt sopivasti suurten tilojen tuotantoa ja maatalous olisi voinut monipuolistua kannattavuuden mukaan. Koko se vuosikymmenien ajan kestänyt ylituotannon tukeminen olisi jäänyt pois. Suuret tilat olisivat myös alun alkaen kannattaneet paremmin pienemmilläkin tuilla, koska niissä investoinnit olivat alun alkaen pitemmällä.

Luulen, että Ruotissa on juuri menetelty näin eli ei ole lähdetty suosimaan keskisuurta maataloutta siinä määrin kuin meillä. Tämä on johtanut siihen, että ruotsalaiset tilakoot ovat nyt optimaalisemmat kuin meillä ja maatalousyrittäjiä ei ole liiaksi. Tämä puolestaan on vaikuttanut siihen, että Ruotsissa ei koskaan ole ollut sellaista kitinää maataloustuista kuin Suomessa. Ruotsi on tässä suhteessa hyvä esimerkki sitä, kuinka toisin toimimalla maatalouspolitiikan aiheuttamat vahingot olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Tämä hyvän maatalouspolitiikan tulokset näkyvät myös Ruotsin puoluerakenteessa. Keskusta on siellä marginaalinen 5-10 %:n puolue.

Lue lisää

... kirjoittanut, nytkin puolet tiloista ovat osa-aikaisia pientiloja. Mutta viljely pientiloilla ei ole niin kannattavaa kuin suuremmilla. Sillä, onko kyse pien- vai suurtilasta ei ole vaikutusta nykyään tukiin. Joskus vuoskymmeniä sitten oli tuki nimeltään pinta-alalisä, jolla tuettiin pieniä tiloja. Siitä luovuttiin juuri sen takia, että se ohjasi tuotantoa kannattamattomiin ja enmmän tukea tarvitseviin pientiloihin.

Suomessa ei ole nykyään merkittävää ylituotantoa. Sitä rajoitetaan silläkin, että viljelijät itse joutuvat osallistumaan mahdollisen ylituotannon vientikustannuksiin.

Lapsellisuutesi tulee esiin siinä, että näytät vaativan maatalouden alasajoa, jotta saataisiin Keskusta pienemään Ruotsin tasolle. Eihän nytkään kepun kannattajista ole kuin 7-8 prosenttia viljelijöitä. Keskusta on yleispuolue, joka on Suomen pitänyt ryhdissä niin, ettei täällä sossut ole päässeet juhlimaan niin kuin Ruotsissa.

Minusta olisi aivan paikallaan, että et munaisi itseäsi enempää noilla maatalouskirjoituksillasi. Sinä et tosiaan tunne tapausta.

oivahärkönen kirjoitti:

... kirjoittanut, nytkin puolet tiloista ovat osa-aikaisia pientiloja. Mutta viljely pientiloilla ei ole niin kannattavaa kuin suuremmilla. Sillä, onko kyse pien- vai suurtilasta ei ole vaikutusta nykyään tukiin. Joskus vuoskymmeniä sitten oli tuki nimeltään pinta-alalisä, jolla tuettiin pieniä tiloja. Siitä luovuttiin juuri sen takia, että se ohjasi tuotantoa kannattamattomiin ja enmmän tukea tarvitseviin pientiloihin.

Suomessa ei ole nykyään merkittävää ylituotantoa. Sitä rajoitetaan silläkin, että viljelijät itse joutuvat osallistumaan mahdollisen ylituotannon vientikustannuksiin.

Lapsellisuutesi tulee esiin siinä, että näytät vaativan maatalouden alasajoa, jotta saataisiin Keskusta pienemään Ruotsin tasolle. Eihän nytkään kepun kannattajista ole kuin 7-8 prosenttia viljelijöitä. Keskusta on yleispuolue, joka on Suomen pitänyt ryhdissä niin, ettei täällä sossut ole päässeet juhlimaan niin kuin Ruotsissa.

Minusta olisi aivan paikallaan, että et munaisi itseäsi enempää noilla maatalouskirjoituksillasi. Sinä et tosiaan tunne tapausta.

Lue lisää

Minunkin mielestä ruotsalaiset ei ole juurikaan marisseet maataloustuista, joten siellä Kepun pienuus on ollut siunaukseksi maalle ja maanviljelijöille.

Kepun kannattajista on n. 50% saa jollain lailla tuloja/etuuksia ym. hyvää maataloudesta; onhan kepun kansanedustajistakin iso osa harrasteviljelijöitä.

tukilisäjenkka kirjoitti:

Minunkin mielestä ruotsalaiset ei ole juurikaan marisseet maataloustuista, joten siellä Kepun pienuus on ollut siunaukseksi maalle ja maanviljelijöille.

Kepun kannattajista on n. 50% saa jollain lailla tuloja/etuuksia ym. hyvää maataloudesta; onhan kepun kansanedustajistakin iso osa harrasteviljelijöitä.

Lue lisää

Voidaan ajatella viljelijöitä olevan 100000, joista puolella on muutkin yritystoimintaa tai käyvät muissa töissä. Keskustan kannattajia on noin miljoona. Nuo 100 tuhatta viljelijää eivät kaikki edes kannata keskustaa. Joukossa on rkpläisiä, kristillisiä ja jokunen kokoomukselainen. Yhtään demariviljelijää en tunne enkä tiedä.

oivahärkönen kirjoitti:

Tosiasia on nytkin, että puolella viljelijöistä on muuta yritystoimintaa tai käyvät tilan ulkopuolella töissä. Pienemmillä tiloilla ei elä yksin maataloudesta. Mutta siinä ei ole järkeä, että oikein valtiovallan toimesta ruvettaisiin ohjaamaan maataloutta takaisin pienviljelyyn. Se on pienellä tilalla aina kalliimpaa, mutta sivutoiminen viljelijä ei niin tarkkaan laske omia töitään eikä hänellä ole koko toimeentulo kiinni siitä tilasta.

Lue lisää

Ei kehitystä enää saa takaisin, en siis vaadi pienviljelyyn palaamista. Maatalouspolitiikan tehtyjä virheitä tässä on kerrottu, virheitä joiden seurauksena maaseutu on tyhjentynyt ja loputkin järkevän toimeentulon mahdollisuudet menneet. Paitsi niiltä suurtiloilta joille tukea tulee riittävästi.

Kepu on profiloitunut maaseutupuolueeksi, viimeksi tuo nähtiin kuluneella viikolla. Maataloustukipolitiikka luotiin 60-luvulta lähtien ja sen arkkitehtinä häärivät mitä suurimmassa määrin juuri kepulaiset ministerit, Kekkosen aikakaudella monelta muulta olikin hallitusovet kiinni, yleisistä syistä kuten tiedämme. Tuon tukipolitiikan avulla tuotantoa on säädelty, koko ajan tavoitteena on kuitenkin ollut tuotannon tehostaminen ja tilakoon kasvattaminen. Tuki on kohdistettu yksittäiselle viljelijälle, ei maataloudelle yleisesti.

Tilakohtainen tuki on käytännössä estänyt esimerkiksi koneosuuskuntien synnyn, sehän olisi ollut järkevä tapa hoitaa pientilojen välttämättömät koneellistamistarpeet. Tukemalla koneiden yhteiskäyttöä olisi pienenkin tilan tuotantokustannus yksikköä kohden saatu isojen tilojen tasolle eikä viljely pienellä tilalla olisi sen kallimpaa kuin isollakaan. Ja jos muu aluetuki olisi siltarumpujen sijaan kohdistettu teollisten työpaikkojen luomiseen olisi näille pientilojen isännille ja emännille ollut sivutöitä täydentämään toimeentuloa.

Kepun yksisilmäisyys ja vain omien peruskannattajien edun valvonta ilman kokonaisuuden vaalimista on johtanut nykytilanteeseen josta ei, kuten aluksi totesin, ole tosiaankaan enää paluuta. Kaikki tämä tukipolitiikka on tullut ja tulee edelleen kalliiksi meille veronmaksajille.

kepututkija kirjoitti:

Ei kehitystä enää saa takaisin, en siis vaadi pienviljelyyn palaamista. Maatalouspolitiikan tehtyjä virheitä tässä on kerrottu, virheitä joiden seurauksena maaseutu on tyhjentynyt ja loputkin järkevän toimeentulon mahdollisuudet menneet. Paitsi niiltä suurtiloilta joille tukea tulee riittävästi.

Kepu on profiloitunut maaseutupuolueeksi, viimeksi tuo nähtiin kuluneella viikolla. Maataloustukipolitiikka luotiin 60-luvulta lähtien ja sen arkkitehtinä häärivät mitä suurimmassa määrin juuri kepulaiset ministerit, Kekkosen aikakaudella monelta muulta olikin hallitusovet kiinni, yleisistä syistä kuten tiedämme. Tuon tukipolitiikan avulla tuotantoa on säädelty, koko ajan tavoitteena on kuitenkin ollut tuotannon tehostaminen ja tilakoon kasvattaminen. Tuki on kohdistettu yksittäiselle viljelijälle, ei maataloudelle yleisesti.

Tilakohtainen tuki on käytännössä estänyt esimerkiksi koneosuuskuntien synnyn, sehän olisi ollut järkevä tapa hoitaa pientilojen välttämättömät koneellistamistarpeet. Tukemalla koneiden yhteiskäyttöä olisi pienenkin tilan tuotantokustannus yksikköä kohden saatu isojen tilojen tasolle eikä viljely pienellä tilalla olisi sen kallimpaa kuin isollakaan. Ja jos muu aluetuki olisi siltarumpujen sijaan kohdistettu teollisten työpaikkojen luomiseen olisi näille pientilojen isännille ja emännille ollut sivutöitä täydentämään toimeentuloa.

Kepun yksisilmäisyys ja vain omien peruskannattajien edun valvonta ilman kokonaisuuden vaalimista on johtanut nykytilanteeseen josta ei, kuten aluksi totesin, ole tosiaankaan enää paluuta. Kaikki tämä tukipolitiikka on tullut ja tulee edelleen kalliiksi meille veronmaksajille.

Lue lisää

yksityisille viljelijöille.

Höpö, höpö. Nyt on pitänyt jo pitkään esim. konehankinnat perustella juuri sillä että niillä on käyttöä oman tilan ulkopuolella. Jos puimurin ostoon on hakenut tukea on pitänyt olla joidenkin naapurien allekirjoituket että puittavat. Tarkastus voi tulla koska tahansa ja on pystyttävä todistamaan että näin on myös toimittu.

Siinäkin olet täysin väärässä ettei täällä ole järkevän toimeentulon mahdollisuuksia. Mistä tuollaisia typeryyksiä voi mieleen tulla.

Kyllä tukia on ollut saatavissa teollisten työpaikkojen lisäämiseksi koko ajan. Sitä en tiedä mistä näihin siltarumpuihin saa tukea, voit ehkä kertoa.

oivahärkönen kirjoitti:

... Mpp ja Jäbä. Teillä kummallakaan ei ole mitään todellista kokemusta ja tietoa maataloudesta. Hupaisinta on, että pidätte pientiloja pelastuksena. Kymmenien vuosien aikana on käynyt ilmi, että pientilat eivät ole kannattavia ja niinpä ne ovat lopettaneet ja edelleen lopettaa vuosittain 2-3 tuhatta tilaa liian pinenä ja kannattamattomana. Jos piebtilavaltaisuus olisi pidetty, niin sitten se vasta tukiaisten tarve olisi suuri.

Mpp:lle toistan:

Et vieläkään tajua, että maailmanlaajuisilla maataloustuilla alennetaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Siksi se ovatkin ainakin Euroopassa sosialidemokraattien kehittämä järjestelmä. Suomessa ajauduttiin tukiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, kun demarit eivät halunneet tuottajahintojen korotusta, koska se heti heijastuu kulutushintoihin. Näin valtio alkoi maksaa osan viljelijöille maataloustulon lakisääteisistä maataloustulon korotuksista suoraan valtion kassasta.

Systeemi on maailmanlaajuinen ja siitä yritetään päästä eroon EU:n ja WTO:n toimesta. Järjestelmä vain pitää purkaa samanaikaisesti kaikkialla. Se tarkoittaa kuluttajahinnan nousua tukiaisten vähenemisen verran. Viljelijä kyllä ottaisi mieluummin tulonsa suoraan kuluttajahintana kuin monimutkaisen byrokratian kautta.

Nyt käytävässä kiistassa on kyse siitä, että EU joutuu vähentämään tukiaan rikkaille vanhoille jäsenmailleen köyhien uusien jäsenmaiden hyväksi. Kaikissa näissä maissa vaaditaan, että vähennykset korvataan kansallisella tuella. Millään yksittäisellä maalla ei ole mahdollisuutta olla pysymättä samalla tukien tasolla muiden kanssa.

Jos näet esim. Suomessa lopetetaan tuet, loppuu täältä samana päivänä viljely. Mutta sitä ei sittenkään kukaan näytä haluavan.

Lue lisää

Toistan silti aiemminkin usein sanomani, että elintarvikkeiden lähituotantoa kannattaisi vakavasti selvittää.

Se voi olla paras keino varmistaa riittävän suuri elintarvikeomavaraisuus kriisien varalle.

Se voi olla paras keino varmistaa maaseudun elinvoimaisuus, eli vähentää tuen tarvetta syrjäseutujen elättämisessä.

Se voi olla paras keino jopa muuttoliikkeen kääntämseen kaupungeista maaseudulle, kun lähituotanto loisi maalle mielekästä työtä.

Kannattamatonta tuotantoahan ei tarvitse synnyttää, jos kannattavuuden edellytyksiä ei ole.

mvv kirjoitti:

mitä maanviljelijät perustivat olivat hyvin kilpailukykyisiä, siihen niiden voima perustui. Kyllähän meijerin olisi voinut kuka tahansa perustaa, mutta kannattavuus olisi ollut heikko.

Tämä Edistyksellinen osuustoimintaliike kyllä myös pyrki maatalousmarkkinoille, oli teurastomoja, meijereitäkin, mutta heikosti heidän kävi.

Ihmettelen tätä käsitystä että olisi joskus valittu jokin suurmaatalous linja, ihme kun en ole sitä nähnyt vaikka olen ikäni maalla asunut. Tuottajahintojen aleneminen on pakottanut tiloja suurenemaan, ei mikään muu valittu linja.

Lue lisää

Silloin kun maataloustuloratkaisuilla lähdettin suljetussa taloudessa tukemaan tilakoon kasvattamista, lähdettin tukemaan kustannustehokkuutta, jotta elintarviketeollisuus saisi halvempaa raaka-ainetta, eli tavoite oli juuri tuottajahintojen alentaminen.

kun tähän pannaan mukaan kaupan keskittyminen, niin se pani myös elintarviketeollisuuden keskittymään, että pystyttäisi myymään kaupalle halvemmalla ja saaman parempi tuotto itselle, kun suuret tuotantoyksiköt ovat pieniä kustannustehokkaampia.

Näin siis suljetun talouden Suomessa, mutta nyt on tilanne toinen, kun on avoimet markkinat ja todellaisot toimijat työntyvät yli rajojen Suomen markkinoille.

Nyt voisi oieni olla jälleen paikallisesti kilpailukyyistä ja tehdä maaseudusta nykyistä elävämmän.

Romantikko taidan olla, mutta olen sitä ihan vakavalla mielellä.

Jaba_43 kirjoitti:

Toistan silti aiemminkin usein sanomani, että elintarvikkeiden lähituotantoa kannattaisi vakavasti selvittää.

Se voi olla paras keino varmistaa riittävän suuri elintarvikeomavaraisuus kriisien varalle.

Se voi olla paras keino varmistaa maaseudun elinvoimaisuus, eli vähentää tuen tarvetta syrjäseutujen elättämisessä.

Se voi olla paras keino jopa muuttoliikkeen kääntämseen kaupungeista maaseudulle, kun lähituotanto loisi maalle mielekästä työtä.

Kannattamatonta tuotantoahan ei tarvitse synnyttää, jos kannattavuuden edellytyksiä ei ole.

Lue lisää

Olet oikeassa.

Kannattavaa tuotantoa syntyy lähituotantoon helposti kun käytetään järkeä. Ei kaikkea ruokaa tarvitse kaupan keskusvaraston kautta kierrättää. Eikä jokaista lihapalaa tarvitse Atrian muovipaketissa myydä valmiiksi pilkottuna.

Kuluttajallakin on oma vastuunsa. Kun uusavuttomat perheenäidit ja -isät osaavat tuskin kananmunaa keittää saati kalaa perata niin ruoka ostetaa hyllyltä uuniin ja suoraan pöytään periaatteella. Silloin vain tehotuotanto pärjää kilpailussa ulkomailta tuotua tavaraa vastaan.

Lähituotannossa jalostusaste ei voi olla yhtä korkea kuin valmisruuassa. Siksi kuluttajan pitää osata paitsi käsitellä raaka-ainetta (lihaa, jauhoja jne) myös valmistaa se ruuaksi. Moniko leipoo itse leipänsä? Onnistuuko kalan fileointi? Kokonaisen linnun paloittelu?

Jaba_43 kirjoitti:

Toistan silti aiemminkin usein sanomani, että elintarvikkeiden lähituotantoa kannattaisi vakavasti selvittää.

Se voi olla paras keino varmistaa riittävän suuri elintarvikeomavaraisuus kriisien varalle.

Se voi olla paras keino varmistaa maaseudun elinvoimaisuus, eli vähentää tuen tarvetta syrjäseutujen elättämisessä.

Se voi olla paras keino jopa muuttoliikkeen kääntämseen kaupungeista maaseudulle, kun lähituotanto loisi maalle mielekästä työtä.

Kannattamatonta tuotantoahan ei tarvitse synnyttää, jos kannattavuuden edellytyksiä ei ole.

Lue lisää

... tuo lähituotanto tarkoittaa. Olen kirjoituksistsi vuosien varrella arvannut sen tarkoittavan juuri pienviljelystä. Ei siihen ole paluuta. Se on kannattamatonta ja vaatisi tosiasiassa enemmän tukiaisia kuin rationaalinen tuotanto riittävän isoilla tiloilla.

Jaba_43 kirjoitti:

Silloin kun maataloustuloratkaisuilla lähdettin suljetussa taloudessa tukemaan tilakoon kasvattamista, lähdettin tukemaan kustannustehokkuutta, jotta elintarviketeollisuus saisi halvempaa raaka-ainetta, eli tavoite oli juuri tuottajahintojen alentaminen.

kun tähän pannaan mukaan kaupan keskittyminen, niin se pani myös elintarviketeollisuuden keskittymään, että pystyttäisi myymään kaupalle halvemmalla ja saaman parempi tuotto itselle, kun suuret tuotantoyksiköt ovat pieniä kustannustehokkaampia.

Näin siis suljetun talouden Suomessa, mutta nyt on tilanne toinen, kun on avoimet markkinat ja todellaisot toimijat työntyvät yli rajojen Suomen markkinoille.

Nyt voisi oieni olla jälleen paikallisesti kilpailukyyistä ja tehdä maaseudusta nykyistä elävämmän.

Romantikko taidan olla, mutta olen sitä ihan vakavalla mielellä.

Lue lisää

siten, että aluksi laskettiin kustannusten nousu. Silloin siihen tuli palkkojen nousun vaikutus ym. asiat energia, lannoitteet ja kaikki. Kun tästä oli päästy sopimukseen tuli varsinainen viljelijäin tulolisäys neuvoteltavaksi. Siinä pyrittiin samaan kun palkansaajilla.

Tästä oli seurauksena nopea elintarvikkeiden hinnan nousu. Liikeelämä nosti hintoja kun ajatteli, ne korvataan joka tapauksessa viljelijälle.

Viljelijät huomasivat sitten itse asian. Traktorit oli Euroopassa muualla paljon halvempia kun Suomessa, alkoi käytettyjen koneiden tuonti. Koneliikkeet joutuivat koville, tuli konkursseja, väkeä potkittiin pois maatalouskaupasta, verkosto tehostui nopeasti. Tämäkin lisäsi työttömyyttä laman vuosina. Muistat esim. Hankkijan lopettamisen. OTK lopetti maatalouskaupan ja paljon muuta.
Pienimuotoiselle jollekkin tuotteiden myynnille voi olla jonkin verran sijaa isojen asutuskeskusten lähellä, ei kauempana. Esim. teurastuksessa on erittäin kovat vaatimukset viranomaisten taholta, ei se monelle ole mahdollista. Joskun 15 vuotta sitten näitä tälläisiä myymälöitä perustettiin, ovat lopettaneet yleensä.
Osuuskaupat perustettiin aikanaan sen takia ettei kaikkia tarvitse hakea eri paikoista, miksi palata sata vuotta taaksepäin.

oivahärkönen kirjoitti:

... tuo lähituotanto tarkoittaa. Olen kirjoituksistsi vuosien varrella arvannut sen tarkoittavan juuri pienviljelystä. Ei siihen ole paluuta. Se on kannattamatonta ja vaatisi tosiasiassa enemmän tukiaisia kuin rationaalinen tuotanto riittävän isoilla tiloilla.

Lue lisää

...kuvittelisin, että se tarkottaa elintarviketuotannon, jalostuksen ja kaupan ketjua, jossa elintarvikkeet jalostetaan, myydään ja kulutetaan lähellä niitä tiloja, joilla tuotanto tapahtuu.

Jaba_43 kirjoitti:

Toistan silti aiemminkin usein sanomani, että elintarvikkeiden lähituotantoa kannattaisi vakavasti selvittää.

Se voi olla paras keino varmistaa riittävän suuri elintarvikeomavaraisuus kriisien varalle.

Se voi olla paras keino varmistaa maaseudun elinvoimaisuus, eli vähentää tuen tarvetta syrjäseutujen elättämisessä.

Se voi olla paras keino jopa muuttoliikkeen kääntämseen kaupungeista maaseudulle, kun lähituotanto loisi maalle mielekästä työtä.

Kannattamatonta tuotantoahan ei tarvitse synnyttää, jos kannattavuuden edellytyksiä ei ole.

Lue lisää

Kunhan tuo lähituotannon suosiminen ei johda tehottomaan näpertelyyn yhteiskunnan tukemana mitä esim. luomuviljely on.
Maatalous toimii normaalien markkinatalouden lakien mukaisesti jolloin tuotantoyksiköt suurenevat ja elinkelvottomat yksiköt kuolevat pois. Siis silloin kun asiaa ei sotketa vääränalaisella tukipolitiikalla.
Maaseutu voidaan kyllä pitää elinvoimaisena jos se tapahtuu markkinatalouden lakien mukaisesti. Ei muuten.
Miksi ihmeessä meidän pitäisi kääntää kehityksen pyörää taaksepäin usuttamalla ihmisiä kaupungista takaisin maalle.

punkki on. Ymmärtäkää. Mies ei tiedä mitään, kunhan vain kirjoittelee.
Oiva Härkönen on ainut, joka kirjoittaa asiantuntevasti ja fiksusti. Hyvä Oiva.

En sanonut, että meillä tuettiin suurmaatiloja, vaan alettiin suosia tehomaatalouden lisääntymistä. Meillä siis suosittiin nimenomaan mainitsemiasi keskisuuria tiloja, mistä sitten aiheutui maatalouden ylimitoitusongelma ja se kehitys, minkä olen edellä kuvannut.

Pientilat ovat aivan elinkelpoisia silloin, kun ne perustuvat harrastepohjalle. Pienviljelyvaltaisuus olisi kehittynyt harrasteeksi eikä tulisi tullut maatalousongelmaa. Maaseudun väestöpohja olisi pysynyt ainakin pitempään suurempana ja korvaavaa teollisuutta olisi hyvinkin syntynyt tasaisemmin maan eri puolille. Tämän saman asian toi tässä ketjussa esille nimimerkki "kepututkija".

Eivät osa-aikaiset pienviljelijät mitää Kpeun kannatuspohjaa olisi olleet. Jos teollisuus olisi levinnyt tasaisemmin maahan, niissä työskentelevät osa-aika- ja harrasteviljelijät tuskin olisivat kannattaneet Maalaisliittoa. Toiseksi Maalaisliitossa oli niin vahva valta näillä ökyisännillä, että heillä kiilsi rahanhimo silmissä. Turhaa kilpailua piti saada karsittua pois ja kun tukimarkkojen varassa elää pienempi määrä väkeä, niin isännät saivat enemmän lompsaansa paksuutta maataloustuista.

Ei meillä enää ole suuria mahdollisuuksia siirtyä takaisin pientilatuotantoon, kun väärälle tielle on lähdetty aikoinaan. Sen vuoksi kuntia pitää nyt kehittää esim. aluekeskusmallin mukaan. Nämä aluekeskukset olisivat syntyneet jo aiemmin luontevasti pitkin Suomea, jos osa-aikaviljely olisi ollut pääsääntöistä.

Maatalousyksikkö suurenevat ja tiloja kuolee. Se on juuri se mitä ennustin ja mikä oli jo kauan sitten ennustettavissa. Tämä vaan tekee nyt kipeää siksi, että valittiin ylimitoitukseen johtanut malli.

On se vähän kumma, kun on kyse metsäyhtiön työpaikkojen vähentämisestä, niin se on järkevää rationalisointia, jotta toimintakykyisyys tulevaisuudessakin säilyisi. Mutta heti kun on kyse maataloudesta, nämä samat opit eivät enää pädekään. Silloin otetaan kyllä esiin brassilihan orjatuotanto, mutta metsäteollisuuden osalta ei puhuta orjatyövoiman käytöstä ja sademetsien tuhoamisesta. Jotain johdonmukaisuutta toivoisin kuitenkin, please.

Kattelepa tuota Ruotsin kehitystä ja ihmettele, miksei siellä ole ollut selaisia ongelmia kuin meillä.

Psykoosissa kirjoitti:

punkki on. Ymmärtäkää. Mies ei tiedä mitään, kunhan vain kirjoittelee.
Oiva Härkönen on ainut, joka kirjoittaa asiantuntevasti ja fiksusti. Hyvä Oiva.

Ottaisit nyt "jo vain" iltalääkkeesi ja menisit nukkumaan. Nukkuessasi sinusta on eniten hyötyä tälle yhteiskunnalle. Jotkut ovat vaan hyödyllisimmillään silloin, kun ovat poissa jaloista ja sinä kuulut siihen lajiin. Hyviä öitä!

Mielipidepankki kirjoitti:

En sanonut, että meillä tuettiin suurmaatiloja, vaan alettiin suosia tehomaatalouden lisääntymistä. Meillä siis suosittiin nimenomaan mainitsemiasi keskisuuria tiloja, mistä sitten aiheutui maatalouden ylimitoitusongelma ja se kehitys, minkä olen edellä kuvannut.

Pientilat ovat aivan elinkelpoisia silloin, kun ne perustuvat harrastepohjalle. Pienviljelyvaltaisuus olisi kehittynyt harrasteeksi eikä tulisi tullut maatalousongelmaa. Maaseudun väestöpohja olisi pysynyt ainakin pitempään suurempana ja korvaavaa teollisuutta olisi hyvinkin syntynyt tasaisemmin maan eri puolille. Tämän saman asian toi tässä ketjussa esille nimimerkki "kepututkija".

Eivät osa-aikaiset pienviljelijät mitää Kpeun kannatuspohjaa olisi olleet. Jos teollisuus olisi levinnyt tasaisemmin maahan, niissä työskentelevät osa-aika- ja harrasteviljelijät tuskin olisivat kannattaneet Maalaisliittoa. Toiseksi Maalaisliitossa oli niin vahva valta näillä ökyisännillä, että heillä kiilsi rahanhimo silmissä. Turhaa kilpailua piti saada karsittua pois ja kun tukimarkkojen varassa elää pienempi määrä väkeä, niin isännät saivat enemmän lompsaansa paksuutta maataloustuista.

Ei meillä enää ole suuria mahdollisuuksia siirtyä takaisin pientilatuotantoon, kun väärälle tielle on lähdetty aikoinaan. Sen vuoksi kuntia pitää nyt kehittää esim. aluekeskusmallin mukaan. Nämä aluekeskukset olisivat syntyneet jo aiemmin luontevasti pitkin Suomea, jos osa-aikaviljely olisi ollut pääsääntöistä.

Maatalousyksikkö suurenevat ja tiloja kuolee. Se on juuri se mitä ennustin ja mikä oli jo kauan sitten ennustettavissa. Tämä vaan tekee nyt kipeää siksi, että valittiin ylimitoitukseen johtanut malli.

On se vähän kumma, kun on kyse metsäyhtiön työpaikkojen vähentämisestä, niin se on järkevää rationalisointia, jotta toimintakykyisyys tulevaisuudessakin säilyisi. Mutta heti kun on kyse maataloudesta, nämä samat opit eivät enää pädekään. Silloin otetaan kyllä esiin brassilihan orjatuotanto, mutta metsäteollisuuden osalta ei puhuta orjatyövoiman käytöstä ja sademetsien tuhoamisesta. Jotain johdonmukaisuutta toivoisin kuitenkin, please.

Kattelepa tuota Ruotsin kehitystä ja ihmettele, miksei siellä ole ollut selaisia ongelmia kuin meillä.

Lue lisää

..mutkille ja päästelee poliittisia hätäpaskoja harhautusmielessa. Onhan se nähty kuinka tämä Kepun saitille ruikkiva(sossu)rakki vetää ,tekosensa tehtyään, mutkat älyvapaasti suoriksi ja panee tarvittaissa puurot ja vellit sekaisin.
Kun toiminnan motiivit löytyvät tältä tasolta, on syytä pitää mielessä se vanha viisaus, että turha haaskata ruutia harakoihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

En sanonut, että meillä tuettiin suurmaatiloja, vaan alettiin suosia tehomaatalouden lisääntymistä. Meillä siis suosittiin nimenomaan mainitsemiasi keskisuuria tiloja, mistä sitten aiheutui maatalouden ylimitoitusongelma ja se kehitys, minkä olen edellä kuvannut.

Pientilat ovat aivan elinkelpoisia silloin, kun ne perustuvat harrastepohjalle. Pienviljelyvaltaisuus olisi kehittynyt harrasteeksi eikä tulisi tullut maatalousongelmaa. Maaseudun väestöpohja olisi pysynyt ainakin pitempään suurempana ja korvaavaa teollisuutta olisi hyvinkin syntynyt tasaisemmin maan eri puolille. Tämän saman asian toi tässä ketjussa esille nimimerkki "kepututkija".

Eivät osa-aikaiset pienviljelijät mitää Kpeun kannatuspohjaa olisi olleet. Jos teollisuus olisi levinnyt tasaisemmin maahan, niissä työskentelevät osa-aika- ja harrasteviljelijät tuskin olisivat kannattaneet Maalaisliittoa. Toiseksi Maalaisliitossa oli niin vahva valta näillä ökyisännillä, että heillä kiilsi rahanhimo silmissä. Turhaa kilpailua piti saada karsittua pois ja kun tukimarkkojen varassa elää pienempi määrä väkeä, niin isännät saivat enemmän lompsaansa paksuutta maataloustuista.

Ei meillä enää ole suuria mahdollisuuksia siirtyä takaisin pientilatuotantoon, kun väärälle tielle on lähdetty aikoinaan. Sen vuoksi kuntia pitää nyt kehittää esim. aluekeskusmallin mukaan. Nämä aluekeskukset olisivat syntyneet jo aiemmin luontevasti pitkin Suomea, jos osa-aikaviljely olisi ollut pääsääntöistä.

Maatalousyksikkö suurenevat ja tiloja kuolee. Se on juuri se mitä ennustin ja mikä oli jo kauan sitten ennustettavissa. Tämä vaan tekee nyt kipeää siksi, että valittiin ylimitoitukseen johtanut malli.

On se vähän kumma, kun on kyse metsäyhtiön työpaikkojen vähentämisestä, niin se on järkevää rationalisointia, jotta toimintakykyisyys tulevaisuudessakin säilyisi. Mutta heti kun on kyse maataloudesta, nämä samat opit eivät enää pädekään. Silloin otetaan kyllä esiin brassilihan orjatuotanto, mutta metsäteollisuuden osalta ei puhuta orjatyövoiman käytöstä ja sademetsien tuhoamisesta. Jotain johdonmukaisuutta toivoisin kuitenkin, please.

Kattelepa tuota Ruotsin kehitystä ja ihmettele, miksei siellä ole ollut selaisia ongelmia kuin meillä.

Lue lisää

Ruotsi sai valmistaa laakereita ja muuta tärkeää koko Euroopalle. Suomi joutui asuttamaan alueelleen luovutettujen alueiden siirtolaiset. Heille monille annettiin maatilkku jossa olisi pitänyt elää.Ruoti vaurastui sodasta, Suomi köyhtyi. Ruotsista tuli teollisuusmaa paljon enemmin kun Suomesta. Ruotsissa oli paljon helpompi siirtyä siihen suurmaatalouteen kun meillä. Lisäksi Ruotsin maatalousalue on kokonaisuudessaan Suomen vastaavaa Etelämpänä.
Nykyisin ei kyllä Ruotsinkaan maataloudella mene hyvin.

Kyllä Suomessa on pyritty harjoittamaan sellaista maatalouspolitiikkaa että olisimme omavaraisia. Välillä on ylituotantoa ollut jonkin verran. Sen vienti oli aikoinaan vaikeaa kun maailmanmarkkinahinnat olivat paljon alemmat kun Suomen hinnat. Nyt ei niin suurta ongelmaa ole kun EU:hun liittyessämme osa tuotteiden hinnasta maksetaan suoraan tukena.

Kyllä pientilalle on aina voinut jäädä asumaan, mutta se on vaatinut sen työpaikan lähelle, eikä niitä ole ollut. Yrityksiä on maaseutupitäjiin joskus yritetty lähes väkisin saada, mutta usein huonolla menestyksellä.

Tämä Eteläpohjanmaa ei saanut aikoinaan suurteollisuutta eikä valtiolta mitään, mutta täällä on kuitenkin pärjätty aika hyvin. Yksi syy valtion nurjaan suhtautumiseen Pohjanmaahan on ollut nimenomaan Vapaussota, vasemmisto on halunnut kostaa tappionsa Pohjanmaalle.

Kallion ilmaisutaidon lukio on entinen Helsingin II lukio, eli Tossu. Sitä ovat käyneet mm. Suomen ensimmäinen vihreä kokoomuslainen, Pertti Salolainen, joka lähti pelastamaan merikotkaa jo 30 vuotta sitten, ja myös kuuluisa stadilainen työväenkirjailija Alpo Ruuth, vasemmistoliiton nykyisen puoluesihteerin isobroidi.

Havumajat käytiin kesäisin rakentamassa mm. Kivinokan ja Herttoniemen metsiin, joista katajat katosivat jousipyssyjen kaariksi.

Jaba_43 kirjoitti:

Kallion ilmaisutaidon lukio on entinen Helsingin II lukio, eli Tossu. Sitä ovat käyneet mm. Suomen ensimmäinen vihreä kokoomuslainen, Pertti Salolainen, joka lähti pelastamaan merikotkaa jo 30 vuotta sitten, ja myös kuuluisa stadilainen työväenkirjailija Alpo Ruuth, vasemmistoliiton nykyisen puoluesihteerin isobroidi.

Havumajat käytiin kesäisin rakentamassa mm. Kivinokan ja Herttoniemen metsiin, joista katajat katosivat jousipyssyjen kaariksi.

Lue lisää

Kallion ilmaisutaidon lukio on entinen Kallion lukio, mistä Tarja Halonen kirjoittautui ylioppilaaksi. Kallion luki sijaitsee melko lähellä Kallion kirkkoa, joka näkyy pitkälle ja kaukaa Hakaniemen suunnasta katsottina.

Tossu taas on nykyisin Torkkelimäen kuvataidelukiona. Entinen Tossu sijaitsee siis Torkkelinmäelle Kallion ilmaisutaidon lukiosta Helsinginkadun suuntaan kuljettaessa. Tossu oli valtion ylläpitämä oppikoulu, Kallion koulu ns. yksityiskoulu.

Muut työväenluokan alueella sijaitsevat oppikoulut olivat Mäkelänrinteen lukio Vallilassa ja Käpylän lukio eli Hykkylä Käpylässä. Näillä seuduin asui niihin aikoihin paljon lapsiperheitä. Ne olivat myös ns. yksityiskouluja.

Pertti Salolainen oli nimenomaan Tossun oppilaita. Tossusta ei tullut niin lahjakkaita ylioppilaita kuin esim. Norssista ja Ressusta, mutta kyllä sieltäkin lahjakkuuksia nousi, vaikka oppilaiden geeniperimässä ei ollutkaan lääkäri- ym. sukuja taustalla. Nämä työväen alueen koulut olivat vaan vähän sellaisessa kovien poikien maineessa, missä oli paljon mukana myyttistä liioittelua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kallion ilmaisutaidon lukio on entinen Kallion lukio, mistä Tarja Halonen kirjoittautui ylioppilaaksi. Kallion luki sijaitsee melko lähellä Kallion kirkkoa, joka näkyy pitkälle ja kaukaa Hakaniemen suunnasta katsottina.

Tossu taas on nykyisin Torkkelimäen kuvataidelukiona. Entinen Tossu sijaitsee siis Torkkelinmäelle Kallion ilmaisutaidon lukiosta Helsinginkadun suuntaan kuljettaessa. Tossu oli valtion ylläpitämä oppikoulu, Kallion koulu ns. yksityiskoulu.

Muut työväenluokan alueella sijaitsevat oppikoulut olivat Mäkelänrinteen lukio Vallilassa ja Käpylän lukio eli Hykkylä Käpylässä. Näillä seuduin asui niihin aikoihin paljon lapsiperheitä. Ne olivat myös ns. yksityiskouluja.

Pertti Salolainen oli nimenomaan Tossun oppilaita. Tossusta ei tullut niin lahjakkaita ylioppilaita kuin esim. Norssista ja Ressusta, mutta kyllä sieltäkin lahjakkuuksia nousi, vaikka oppilaiden geeniperimässä ei ollutkaan lääkäri- ym. sukuja taustalla. Nämä työväen alueen koulut olivat vaan vähän sellaisessa kovien poikien maineessa, missä oli paljon mukana myyttistä liioittelua.

Lue lisää

Ainakin poikani käydessä Hykkylässä 1980-luvun alussa se ei ollut yksityiskoulu. Käsittäneeksi se sen vuoksi juuri oli hyvä koulu. Pieni lukukausimaksu veti erityisesti puoleensa ja siten oppilasaines parani. Hyvät oppilaat taas vetivät puoleensa hyviä opettajia ja koulu oli silloin hyvä ja sinne oli vaikea päästä.

korjaus kirjoitti:

Ainakin poikani käydessä Hykkylässä 1980-luvun alussa se ei ollut yksityiskoulu. Käsittäneeksi se sen vuoksi juuri oli hyvä koulu. Pieni lukukausimaksu veti erityisesti puoleensa ja siten oppilasaines parani. Hyvät oppilaat taas vetivät puoleensa hyviä opettajia ja koulu oli silloin hyvä ja sinne oli vaikea päästä.

Lue lisää

Niinpä taitaa olla. Hykkylän oikea nimi oli muistaakseni Helsingin kaksoisyhteislyseo.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kallion ilmaisutaidon lukio on entinen Kallion lukio, mistä Tarja Halonen kirjoittautui ylioppilaaksi. Kallion luki sijaitsee melko lähellä Kallion kirkkoa, joka näkyy pitkälle ja kaukaa Hakaniemen suunnasta katsottina.

Tossu taas on nykyisin Torkkelimäen kuvataidelukiona. Entinen Tossu sijaitsee siis Torkkelinmäelle Kallion ilmaisutaidon lukiosta Helsinginkadun suuntaan kuljettaessa. Tossu oli valtion ylläpitämä oppikoulu, Kallion koulu ns. yksityiskoulu.

Muut työväenluokan alueella sijaitsevat oppikoulut olivat Mäkelänrinteen lukio Vallilassa ja Käpylän lukio eli Hykkylä Käpylässä. Näillä seuduin asui niihin aikoihin paljon lapsiperheitä. Ne olivat myös ns. yksityiskouluja.

Pertti Salolainen oli nimenomaan Tossun oppilaita. Tossusta ei tullut niin lahjakkaita ylioppilaita kuin esim. Norssista ja Ressusta, mutta kyllä sieltäkin lahjakkuuksia nousi, vaikka oppilaiden geeniperimässä ei ollutkaan lääkäri- ym. sukuja taustalla. Nämä työväen alueen koulut olivat vaan vähän sellaisessa kovien poikien maineessa, missä oli paljon mukana myyttistä liioittelua.

Lue lisää

Mulla menee aina sekaisin tämä ilmaisutaidon lukio ja taidelukio, sorry.

Kallion lukio oli Tossun aikaan muistaakseni nimeltään Kallion yhteiskoulu, eli sitä kävivät pojat ja tytöt samoissa luokissa, kun Tossu (Helsingin II lukio) oli puhtaaqsti poikakoulu, ei tytön tyttöä.

Tossun ylioppilaskirjoituksissa pärjäämisen tasosta piti Salolaisen opiskeluaikoina huolta rehtori Jouko Palonen, joka piti suht. tiukan opettajakunnan kanssa rimaa niin korkealla, että suurten ikäluokkien eturintaman aloittaessa keskikoulun 1. luokalta jopa neljän rinnakkaisluokan voimin, oli joukosta 8. luokalle ja kirjoituksiin saavuttaessa jäljellä enää yksi luokka, sekin pienempi kuin luokat keskimäärin.

Ylioppilaita tuli todella vähemmän, mutta Palosen rehtorikaudella yksikään ei Tossusta reputtanut kirjoituksissa.

Työväen alueen kouluista toki oli kyse, ei Tossussa juurikaan akateemisten vanhempien lapsia näkynyt, lonkalta heittäisin, että enintään 10% oppilaista jompi kumpi vahemmista olisi suorittanut akateemisen tutkinnon. Salolaisenkin isä oli poliisi Ja Ruuthin Alpon faija piti suutarinliikettä Pääskylänkujalla. Alpon pääteoksena pidetty "Kämppä" antaa aika hyvän kuvan siitä ajasta ja elinympäristöstä, jossa Tarja Halonenkin kasvoi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Niinpä taitaa olla. Hykkylän oikea nimi oli muistaakseni Helsingin kaksoisyhteislyseo.

Jokin hämärä muistikuva pyrkii pintaan, että Hykkylä olisi ollut aiemmalta nimeltään Karjalan yhteiskyseo ja Tossun alivuokralaisena vielä 1954, mutta muutti juuri noihin aikoihin omaan uuteen rakennukseensa, jolloin - näin kuvittelen - myös nimi olisi muuttunut.

Satutteko muistamaan, vai sekoilenko tässäkin asiassa?

Jaba_43 kirjoitti:

Jokin hämärä muistikuva pyrkii pintaan, että Hykkylä olisi ollut aiemmalta nimeltään Karjalan yhteiskyseo ja Tossun alivuokralaisena vielä 1954, mutta muutti juuri noihin aikoihin omaan uuteen rakennukseensa, jolloin - näin kuvittelen - myös nimi olisi muuttunut.

Satutteko muistamaan, vai sekoilenko tässäkin asiassa?

Lue lisää

todella Helsingin Kaksoisyhteislyseo ja aikaisempi nimi Viipurin Kaksoisyhteislyseo. Koulun vanhoja oppilaita oli mm. Johannes Virolainen, joka poikani ollessa koulussa vieraili siellä. Minun tutustuessani kouluun sillä oli jo oma koulurakennus Käpylässä. Aikaisempia vaiheita Helsingissä en tunne.

nimi oli kirjoitti:

todella Helsingin Kaksoisyhteislyseo ja aikaisempi nimi Viipurin Kaksoisyhteislyseo. Koulun vanhoja oppilaita oli mm. Johannes Virolainen, joka poikani ollessa koulussa vieraili siellä. Minun tutustuessani kouluun sillä oli jo oma koulurakennus Käpylässä. Aikaisempia vaiheita Helsingissä en tunne.

Lue lisää

Saatamme puhua samasta koulusta Hykkylän edeltäjänä, mutta en ole varma. Pitäisi kaivaa Tossun vanhat vuosikertomukset jostain...

Jaba_43 kirjoitti:

Mulla menee aina sekaisin tämä ilmaisutaidon lukio ja taidelukio, sorry.

Kallion lukio oli Tossun aikaan muistaakseni nimeltään Kallion yhteiskoulu, eli sitä kävivät pojat ja tytöt samoissa luokissa, kun Tossu (Helsingin II lukio) oli puhtaaqsti poikakoulu, ei tytön tyttöä.

Tossun ylioppilaskirjoituksissa pärjäämisen tasosta piti Salolaisen opiskeluaikoina huolta rehtori Jouko Palonen, joka piti suht. tiukan opettajakunnan kanssa rimaa niin korkealla, että suurten ikäluokkien eturintaman aloittaessa keskikoulun 1. luokalta jopa neljän rinnakkaisluokan voimin, oli joukosta 8. luokalle ja kirjoituksiin saavuttaessa jäljellä enää yksi luokka, sekin pienempi kuin luokat keskimäärin.

Ylioppilaita tuli todella vähemmän, mutta Palosen rehtorikaudella yksikään ei Tossusta reputtanut kirjoituksissa.

Työväen alueen kouluista toki oli kyse, ei Tossussa juurikaan akateemisten vanhempien lapsia näkynyt, lonkalta heittäisin, että enintään 10% oppilaista jompi kumpi vahemmista olisi suorittanut akateemisen tutkinnon. Salolaisenkin isä oli poliisi Ja Ruuthin Alpon faija piti suutarinliikettä Pääskylänkujalla. Alpon pääteoksena pidetty "Kämppä" antaa aika hyvän kuvan siitä ajasta ja elinympäristöstä, jossa Tarja Halonenkin kasvoi.

Lue lisää

Tossusta reputti yksi vuonna 1964.

MPP:n ja kumppanien ajatuksille. Kyllä sinä nyt tuet sosialidemokraatti MPP:tä ihan Leninin tapaan. Leninhän sanoi, että tuemme sosialidemokraatteja kuten köysi tukee hirtettyä. Lenin nyt tarkotti vähän muuta, mutta kyllä sinun tukesi on yhtä arvokasta.

kirjoittaa maalla eläneenä , kuinka minä näen tapahtuneen. Yllä en ole kirjoittanut mitään siitä mitä itse haluan.

Tämä seuraava on on ajatuksiani.

Minä olen äänestänyt EU:lle ,kyllä. Mielestäni se oli ainut keino siinä tilanteessa kuinka maatalouden asema turvataan. Enkä ole katunut hetkeäkään päätöstäni. Parantamisen varaa on tietysti aina, ei mihinkään perusteettomaan tyytyväisyyteen ole aihetta. Pääosin asiat ovat kuitenkin kunnossa.

Mielipidepankkia näytät pitävän maatalouden asiantuntijana, minä en pidä, tässä meillä on ero.

Härkönen myös , vaikka on kaupunkilainen tuntuu hyvin tuntevan maatalouden asiat. Tosiasiat pitää osata tunnustaa vaikka eri puoluetta äänestääkin.

Kaksi kanaa voi kyllä olla hyvä ratkaisu, jos syöt munan päivässä ne kaksi hyvin riittää. Pitäähän monet muitakin lintuja huoneisaan, eikä ne muni yhtäkään munaa syötäväksi.

Mustalainen kerran myös kehui kuinka maanviljelijällä menee hyvin, kun säkin kylvää niin kaksi saa. Mutta tietääkö Mielipidepankki tai Korhonen paljonko säkillisen kylvämisestä voi odottaa.

mvv kirjoitti:

kirjoittaa maalla eläneenä , kuinka minä näen tapahtuneen. Yllä en ole kirjoittanut mitään siitä mitä itse haluan.

Tämä seuraava on on ajatuksiani.

Minä olen äänestänyt EU:lle ,kyllä. Mielestäni se oli ainut keino siinä tilanteessa kuinka maatalouden asema turvataan. Enkä ole katunut hetkeäkään päätöstäni. Parantamisen varaa on tietysti aina, ei mihinkään perusteettomaan tyytyväisyyteen ole aihetta. Pääosin asiat ovat kuitenkin kunnossa.

Mielipidepankkia näytät pitävän maatalouden asiantuntijana, minä en pidä, tässä meillä on ero.

Härkönen myös , vaikka on kaupunkilainen tuntuu hyvin tuntevan maatalouden asiat. Tosiasiat pitää osata tunnustaa vaikka eri puoluetta äänestääkin.

Kaksi kanaa voi kyllä olla hyvä ratkaisu, jos syöt munan päivässä ne kaksi hyvin riittää. Pitäähän monet muitakin lintuja huoneisaan, eikä ne muni yhtäkään munaa syötäväksi.

Mustalainen kerran myös kehui kuinka maanviljelijällä menee hyvin, kun säkin kylvää niin kaksi saa. Mutta tietääkö Mielipidepankki tai Korhonen paljonko säkillisen kylvämisestä voi odottaa.

Lue lisää

En ole väittänytkään, että tuntisin maatalouden tilaa ikään kuin sisältä päin, viljelijänä. Sellaista asiantuntemusta minulla ei ole. Minusta taas sinun ja monen kepulaisen ongelmana tai paremminkin vaikeutena tässä on se, että mileipiteet maataloudesta ovat rajoittuneet sellaiseen malliin, joka on toteutunut. Te ette näe sille vaihtoehtoa, koska olette omaan todellisuuteenne hirtettyinä. Se on sellaista näin on aina ollut ja näin pitää vastakin olla -ajattelua.

Maatalous ei ole ollut likimainkaan vain maatalouden tuotantoprosessiin eli substanssiin liittyvä asia. Maatalouten sisältöä ja merkitystä ovat muokanneet paljon enemmän harjoitettu politiikka. Ei vain Suomessa, vaan paljon laajemmin. Siinä politiikassa keskeinen kysymys on ollut maatalousprotektionismi. On haluttu suojata omaa maataloutta kilpailulta ja pyritty elintarvikeomavaraisuuteen. Tällainen pyrkimys on ajan mittaan vääristänyt koko globaalia maataloutta pahanlaatuisesti. Sen lieveilmiöinä ovat jatkuva ylituotanto, tehomaatalouden ympäristöongelmat sekä ylituotannon dumppaaminen kolmansiin maihin kilpailun rajoittamiseksi silläkin tavoin sekä vielä kehitysmaiden ryöstöviljely. Tässä viitekehyksessä toimii yhtenä osana Suomenkin maatalous ja sitä on säädelty sotien jälkeen erittäin monipolvisen normiviidakon avulla. Se ei ole silloin enää ensisijaisesti maataloutta vaan ohjeistettua maataloutta eli suunnitelmataloutta.

Suunnitelmataloudellisia malleja voi olla useammanlaisia. Meillä on otettu käyttöön oma malli ja sitten jotkut luulottelevat sen perusteella, että se on ainoa oikea malli. Jos tällaista luulottelua toimintamallien suhteen esiintyisi oikeilla yrittämisen aloilla, Suomessa ei olisi enää lainkaan yritystoimintaa. Muu yritystoiminta pyrkii Suomessa aina olemaan kehityksen edelle. Se on ainakin tavoite. Maataloudessa tällaisia tavoiteita on vaikea havaita.

Kun eletetään tukimaataloudessa, on aivan selvää, että tuet ohjaavat enemmän tuotantoa kuin markkinaehtoinen kannattavuus tai edes kysäntäpotentiaalinen näkyvissä oleva kasvu. Tällainen tukitalous ei jähmetä vain maataloutta vaan kaikkea yritystoimintaa, missä yrittämistä ohjaavat tuet eikä kysyntä.

Nykyisessäkin tilanteessa voisi aivan hyvin miettiä sitä, onko mitään järkeä maksaa esim. kansallista pohjoista tukea ja ohjata maataloutta maan sisälläkin alueilla, missä se on kannattamattomampaa. Tällaisia asioita ei olla valmiita pohtimaan, kun kepulaisen politkoinnin paine ohjaa kehitystä maaseudulla.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole väittänytkään, että tuntisin maatalouden tilaa ikään kuin sisältä päin, viljelijänä. Sellaista asiantuntemusta minulla ei ole. Minusta taas sinun ja monen kepulaisen ongelmana tai paremminkin vaikeutena tässä on se, että mileipiteet maataloudesta ovat rajoittuneet sellaiseen malliin, joka on toteutunut. Te ette näe sille vaihtoehtoa, koska olette omaan todellisuuteenne hirtettyinä. Se on sellaista näin on aina ollut ja näin pitää vastakin olla -ajattelua.

Maatalous ei ole ollut likimainkaan vain maatalouden tuotantoprosessiin eli substanssiin liittyvä asia. Maatalouten sisältöä ja merkitystä ovat muokanneet paljon enemmän harjoitettu politiikka. Ei vain Suomessa, vaan paljon laajemmin. Siinä politiikassa keskeinen kysymys on ollut maatalousprotektionismi. On haluttu suojata omaa maataloutta kilpailulta ja pyritty elintarvikeomavaraisuuteen. Tällainen pyrkimys on ajan mittaan vääristänyt koko globaalia maataloutta pahanlaatuisesti. Sen lieveilmiöinä ovat jatkuva ylituotanto, tehomaatalouden ympäristöongelmat sekä ylituotannon dumppaaminen kolmansiin maihin kilpailun rajoittamiseksi silläkin tavoin sekä vielä kehitysmaiden ryöstöviljely. Tässä viitekehyksessä toimii yhtenä osana Suomenkin maatalous ja sitä on säädelty sotien jälkeen erittäin monipolvisen normiviidakon avulla. Se ei ole silloin enää ensisijaisesti maataloutta vaan ohjeistettua maataloutta eli suunnitelmataloutta.

Suunnitelmataloudellisia malleja voi olla useammanlaisia. Meillä on otettu käyttöön oma malli ja sitten jotkut luulottelevat sen perusteella, että se on ainoa oikea malli. Jos tällaista luulottelua toimintamallien suhteen esiintyisi oikeilla yrittämisen aloilla, Suomessa ei olisi enää lainkaan yritystoimintaa. Muu yritystoiminta pyrkii Suomessa aina olemaan kehityksen edelle. Se on ainakin tavoite. Maataloudessa tällaisia tavoiteita on vaikea havaita.

Kun eletetään tukimaataloudessa, on aivan selvää, että tuet ohjaavat enemmän tuotantoa kuin markkinaehtoinen kannattavuus tai edes kysäntäpotentiaalinen näkyvissä oleva kasvu. Tällainen tukitalous ei jähmetä vain maataloutta vaan kaikkea yritystoimintaa, missä yrittämistä ohjaavat tuet eikä kysyntä.

Nykyisessäkin tilanteessa voisi aivan hyvin miettiä sitä, onko mitään järkeä maksaa esim. kansallista pohjoista tukea ja ohjata maataloutta maan sisälläkin alueilla, missä se on kannattamattomampaa. Tällaisia asioita ei olla valmiita pohtimaan, kun kepulaisen politkoinnin paine ohjaa kehitystä maaseudulla.

Lue lisää

että huomaat olleesi täysin väärässä. Olet tietysti siinä oikeassa, että korjaamisen varaa maatalouspolitiikassakin on. Ehkä nyt kuitenkin huomaat, että ei nyt aivan pystymetsästä voi lähteä asiantuntijaksi. Siinä helposti käy niin, että kolmen markan suutari tekee viiden markan vahingon. Onneksi ehdotuksesti ole harvinaisen vieras erityisesti sosialidemokraateille. Ehdotan, että puutut seuraavaksi työllisyyspolitiikkaam. Siellä Filatovin alueella saattaisi sokeakin kana löytää jyviä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole väittänytkään, että tuntisin maatalouden tilaa ikään kuin sisältä päin, viljelijänä. Sellaista asiantuntemusta minulla ei ole. Minusta taas sinun ja monen kepulaisen ongelmana tai paremminkin vaikeutena tässä on se, että mileipiteet maataloudesta ovat rajoittuneet sellaiseen malliin, joka on toteutunut. Te ette näe sille vaihtoehtoa, koska olette omaan todellisuuteenne hirtettyinä. Se on sellaista näin on aina ollut ja näin pitää vastakin olla -ajattelua.

Maatalous ei ole ollut likimainkaan vain maatalouden tuotantoprosessiin eli substanssiin liittyvä asia. Maatalouten sisältöä ja merkitystä ovat muokanneet paljon enemmän harjoitettu politiikka. Ei vain Suomessa, vaan paljon laajemmin. Siinä politiikassa keskeinen kysymys on ollut maatalousprotektionismi. On haluttu suojata omaa maataloutta kilpailulta ja pyritty elintarvikeomavaraisuuteen. Tällainen pyrkimys on ajan mittaan vääristänyt koko globaalia maataloutta pahanlaatuisesti. Sen lieveilmiöinä ovat jatkuva ylituotanto, tehomaatalouden ympäristöongelmat sekä ylituotannon dumppaaminen kolmansiin maihin kilpailun rajoittamiseksi silläkin tavoin sekä vielä kehitysmaiden ryöstöviljely. Tässä viitekehyksessä toimii yhtenä osana Suomenkin maatalous ja sitä on säädelty sotien jälkeen erittäin monipolvisen normiviidakon avulla. Se ei ole silloin enää ensisijaisesti maataloutta vaan ohjeistettua maataloutta eli suunnitelmataloutta.

Suunnitelmataloudellisia malleja voi olla useammanlaisia. Meillä on otettu käyttöön oma malli ja sitten jotkut luulottelevat sen perusteella, että se on ainoa oikea malli. Jos tällaista luulottelua toimintamallien suhteen esiintyisi oikeilla yrittämisen aloilla, Suomessa ei olisi enää lainkaan yritystoimintaa. Muu yritystoiminta pyrkii Suomessa aina olemaan kehityksen edelle. Se on ainakin tavoite. Maataloudessa tällaisia tavoiteita on vaikea havaita.

Kun eletetään tukimaataloudessa, on aivan selvää, että tuet ohjaavat enemmän tuotantoa kuin markkinaehtoinen kannattavuus tai edes kysäntäpotentiaalinen näkyvissä oleva kasvu. Tällainen tukitalous ei jähmetä vain maataloutta vaan kaikkea yritystoimintaa, missä yrittämistä ohjaavat tuet eikä kysyntä.

Nykyisessäkin tilanteessa voisi aivan hyvin miettiä sitä, onko mitään järkeä maksaa esim. kansallista pohjoista tukea ja ohjata maataloutta maan sisälläkin alueilla, missä se on kannattamattomampaa. Tällaisia asioita ei olla valmiita pohtimaan, kun kepulaisen politkoinnin paine ohjaa kehitystä maaseudulla.

Lue lisää

Nyt eletään näillä ehdoilla ja toimitaan sen mukaan. Sosialidemokraatit ovat Euroopassa suuri puolue ja vaikuttavat sitn kyllä maatalouteen aika paljon.

Kirjoituksessasi on ristiriitoja. Toisaalta kiinnität huomiota ympäristölle haitallisiin vaikutuksiin maataloudesta, sitten heti samassa kirjoituksessa arvostelet Pohjoisen tuen maksamista. Tämä Pohjoinen tuki takaa sen ettei maatalous keskity pienelle alueelle Eteläsuomeen. Silloin ovat ympäristöhaitat suuria, siellähän on muutenkin asutusta paljon.

Maatalouden ympäristöhaitat ovat Euroopan suurissa maatalousmaissa suuria, kuten Tanskassa ja Hollannissa. Suomessa ne eivät ole läheskään sitä luokkaa. Mutta niidenkin vähentämiseksi tehdään koko ajan työtä.

Kyllä maataloudessa jatkuvasti kehitetään uutta, tulee uusia kasveja viljelyyn. Nyt on enrgia asiat tulossa tärkeiksi. Niistä varmasti jotakin sarkaa löytyy maataloudelle. Niistä ei kuitenkaan pidä innostua liikaa, ettei tule pettymyksiä.

Nämä ryöstöviljelyt ja dumppaukset eivät ole Suomen maatalouden aikaansaannoksia. Sinähän mielelläsi ostat näitä dumpattuja tuotteita.

Oma maataloustuotanto on joka tapauksessa tärkeä, kaikki maailman katastrofit ovat aina mahdollisia, silloin Suomesta voitaisiin myös viedä ruokaa.