Olen 24-vutoias tyttö, tällä hetkellä viidennellä roa-kuurillani. Vanhempani lahjoittivat minulle coctailin ruusufinniä ja hormoniaknea, oireilu alkoi 12-vuotiaana ja jatkuu yhä. Jatkuvilla paikallis- ja sisäisillä hoidoilla olen tähän asti onnistunut pitämään naamani arvettomana, mutta viime kesästä pienet, punaiset pinnalliset arvet ovat tulleet tutuiksi. Käyrä näyttää nousevalta, sillä ihoni on luultavasti ohentunut hoitojen seurauksena ja arpia jää pienimmistäkin näpystä, saati isoista molluskoista.
Ruusufinnin kanssa kamppaileville haluan nostaa hattua, kyseessä on todellakin viheliäinen, elämää rajoittava ja pilaava tauti, joka minulla paheni dramaattisesti ainoan täyspitkän, isolla annostuksella syödyn roa-kuurin jälkeen. Utuutena tulivat tukala kuumotus ja punastelu ja taudin levittäytyminen nenästä ja nenänpielistä poskille punaisina, näppyläisinä ja nykyään arpeutuneina läikkinä. Aurinko aiheuttaa välittömän reaktion, kuumuus, samoin alkoholi, erit. punaviini, kahvi sekä tupakka...tämä on karsinut entisen elämäni nautinnot aika tehokkaasti pois. Kokemuksella kehoitan ruusufinnistä kärsiviä harkitsemaan pitkään, mikäli ihotautilääkäri tarjoaa roaccutania isolla annostuksella ja pitkän kaavan mukaan. Pienet päiväannokset ja lyhyemmät kuurit ovat hellempiä tälle krooniselle taudille, joka erit. todennäköisesti uusii minkä tahansa kuurin loputtua, ja mahdollisesti entistä ärhäkämpänä. Parasta olisi luultavasti unohtaa koko roa ja etsiä hellempiä hoitokeinoja, mutta pahaan, paiseiseen aknen ja ruusufinnin yhdistelmään roa on ainakin omalla kohdallani ollut ainoa keino.
Seurustelevilta ihmisiltä haluaisin tiedustella, miten iho-ongelmanne ovat vaikuttaneet suhteeseenne? Oma 3 vuoden kaukosuhteeni on nyt vaiheessa, jossa yhteenmuutto (viimeinkin) on toteutumassa. Poikaystäväni tietää ongelmastani, mutta ei ehkä aivan ymmärrä myönnytyksiä joita teen JOKA PÄIVÄ ihoni eteen...pelkään että yhteiselämämme tulee kärsimään ongelmastani. Huolimatta hänen vakkuutteluistaan kauneudestani hänen silmissään, häpeän näppyläistä, punoittavaa ihoani hänen siloposkeaan vasten.
Huoh. Kertokaa kokemuksianne.
Ruusufinnin kanssa kamppaileville haluan nostaa hattua, kyseessä on todellakin viheliäinen, elämää rajoittava ja pilaava tauti, joka minulla paheni dramaattisesti ainoan täyspitkän, isolla annostuksella syödyn roa-kuurin jälkeen. Utuutena tulivat tukala kuumotus ja punastelu ja taudin levittäytyminen nenästä ja nenänpielistä poskille punaisina, näppyläisinä ja nykyään arpeutuneina läikkinä. Aurinko aiheuttaa välittömän reaktion, kuumuus, samoin alkoholi, erit. punaviini, kahvi sekä tupakka...tämä on karsinut entisen elämäni nautinnot aika tehokkaasti pois. Kokemuksella kehoitan ruusufinnistä kärsiviä harkitsemaan pitkään, mikäli ihotautilääkäri tarjoaa roaccutania isolla annostuksella ja pitkän kaavan mukaan. Pienet päiväannokset ja lyhyemmät kuurit ovat hellempiä tälle krooniselle taudille, joka erit. todennäköisesti uusii minkä tahansa kuurin loputtua, ja mahdollisesti entistä ärhäkämpänä. Parasta olisi luultavasti unohtaa koko roa ja etsiä hellempiä hoitokeinoja, mutta pahaan, paiseiseen aknen ja ruusufinnin yhdistelmään roa on ainakin omalla kohdallani ollut ainoa keino.
Seurustelevilta ihmisiltä haluaisin tiedustella, miten iho-ongelmanne ovat vaikuttaneet suhteeseenne? Oma 3 vuoden kaukosuhteeni on nyt vaiheessa, jossa yhteenmuutto (viimeinkin) on toteutumassa. Poikaystäväni tietää ongelmastani, mutta ei ehkä aivan ymmärrä myönnytyksiä joita teen JOKA PÄIVÄ ihoni eteen...pelkään että yhteiselämämme tulee kärsimään ongelmastani. Huolimatta hänen vakkuutteluistaan kauneudestani hänen silmissään, häpeän näppyläistä, punoittavaa ihoani hänen siloposkeaan vasten.
Huoh. Kertokaa kokemuksianne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Turha surra mitä poikaystäväsi ajattelee näppylöistäsi. Jos hän niitä häpeää eihän se sit oikeaa rakkautta ole.
Itsellelläni on myös ruusufinni, tosin lievänä. Ilmaantui vasta viisikymppisenä. Käytän päivittäin värivoidetta peittämään punoituksen kun olen ihmisten ilmoilla.
Auringonotto piti unohtaa taudin puhjettua.
Oletko kokeillut käyttää B6 vitamiinia? Yks tuttuni sai nuorena ihonsa todella hyvään kuntoon käyttämällä B6- vitamiinivalmistetta.
Tsemppiä sinulle!
Olen nyt monta iltaa googlannut ruusufinniin liittyviä asioita. B-vitamiinista on monessa paikassa ja viestissä todettu, että se saattaisi aiheuttaa oireita ruusufinniselle - saman olen todennut itse, tuskin vain olisin tajunnut niiden yhteyttä ilman näitä viestejä. Mulle tuli kauheita paiseita, kun olin ottanut parina päivänä B-vitamiinitabletteja. Joku sanoi, että oli todennut samaa monivitamiinitableteista, onhan niissäkin B-vitamiinia.
Seuraavien välttämistä ihonhoitotuotteissa voisi kokeilla:
- bentsyyliberoksisi
- mentholi
- alkoholi
- taikapähkinä eli hamamelis
- glygolihappo
- salisyylihappo
Minä huomasin ainakin, että alkoholipitoisen puhdistusveden käyttö (ja echinaforce näppyihin) aiheuttaa selvän reaktion.
Itse epäilen vähän myös keliakiaa itselläni, ja olen kaksi päivää syönyt vain gluteenitonta ruokaa. En tiedä, voiko se vaikuttaa näin nopeasti vai kuvittelenko, mutta mielestäni kasvoni iho on parempi eli punaisuus on vähentynyt samoin muut oireet, korvantauksen möhnä on hävinnyt ja päänahka ei kutise enää... Outoja juttuja nämä. Monella ilmeisesti keliakia ja ruusufinni (tai ihokeliakia?) liittyvät yhteen.Mutta empiiriset tutkimukseni jatkuvat... Jos gluteeniton ruokavalio auttaa, pitää palata tavalliseen ruokavalioon ja sitten mennä keliakiatestiin. Muutoin kai testeissä ei keliakia näy, jos on gluteenittomalla ruokavaliolla.
edelliseen jatkaakseni unohdin sanoa, että eräs kosmetologi sanoi, että hyvin usein ruusufinnistä kärsivillä on sinkin puute, joten sinkkitabletteja ajattelin myös ostaa, tuskin siitä mitään haittaakaan on.
Epäilen itselläni ruusufinniä. Äitini kertoi, että hänelläkin oli n. 20 vuotta sitten ruusufinni. Hän kävi akupunktiossa ja sillä se lähti, sitä ennen oli turhaan syönyt antibiootteja ym. tavallisia hoitoja. Jos olisi nyt rahaa, niin kokeilisin itsekin sitä. Soitinkin yhteen paikkaan, ja hyviäkin kokemuksia kuulemma on, tietenkään mitään varmaa ei akupunktiota antava henkilö luvannut. 5-6 kertaa on kuulemma tavallinen hoitokertamäärä, ja muistaakseni yksi kerta maksoi noin 60 €. Veljeltä hoidettiin allergioita akupunktiolla ja hänkin kuulemma sai apua siitä.
Mulla on ollut keskivaikea akne koko kaksivuotisen seurustelun ajan ja täytyy sanoa, että itsetunto-ongelmani vuoksi en oikein tiedä, onko suhde aivan normaali. Hävettää vaikka toinen onkin jo niin tuttu ja turvallinen ja kehuupa vielä kauniiksikin. Miehellä tietysti virheetön iho. Meidänkin suhde kaukosuhde,mutta tuleva yhteenmuutto on pelottava ajatus jos ei akne katoa. Hän ei ymmärrä, kuinka ison osan iho-ongelma vie elämästä ja ajatuksista ja asiasta puhuminen on minulle aina tuskallista.
Nyt tuntuisi siltä, että akne olisi paranemaan päin. Apuna siihen on ollut diane nova ja ihonhoitotuotteiden vaihtaminen kuivattavista herkän ihon tuotteisiin. Toivon nyt että tämä tosiaan parantuisi, ettei enää tarvitsisi miettiä, häpeääkö kultani naamaani vai ei. Onnea teille, toivottavasti saat ihosi kuntoon ja suhteesi jatkumaan!!! Iho-ongelmat tosiaan vaikuttavat seurusteluun todella häiritsevästi mutta toisaalta seurustelu tuo näppylänaamaisellekin sitä paljon kaivattua itsetuntoa edes hiukan.
Hei. Poikaystäväsi on rakastunut sinuun juuri sinuun sellaisena kuin olet. Näppyinesi päivineen, joita hän tuskin enää edes ajattelee. Samanlaisen perimän omaavana vanhempana tätinä (yhä finnisenä ja kuoppaisena) ymmärrän hyvin tunteesi. Ymmärrän myös käytännön vaikudet, mitä rajoituksia (oikeita ja kuviteltuja) tuo tauti elämään tuo. Mutta mieti myös sitä, ettet pilaa suhdettanne keskittymällä itse liikaa nassuusi. Muista säilyttää suhteellisuudentaju elämän olennaisten asioiden edessä.
Kauneus on katsojan silmässä. Kulunut sanonta, mutta niin kovin tosi.
Onnea vaan yhteiselle elämäntaipaleelle. Ja tehkää paljon lisää pikku finninaamoja tätä maailmaa kaunistmaan - sitten kun ja jos.... ;)
Ja vielä lohdutuksen sana vanhalta tädiltä kaikille finniprinsessoille. Vaikka nassu on ollut vähemmän siloinen, ei yksinäisyyttä ole tarvinnut valittaa. On niitä poikaystäviä elämän varrelle riittänyt, ihan vakituiseksikin saakka :) Ja finnejä....
Hei, itsen kärsin myös ruusufinnistä vai pitäisikö sanoa rinofyyman alusta ennemminkin. Todella kiusallinen tauti. Sanotaan että ruusufinniä ei voi parantaa, mutta oireet ja "näkyvyys" pystytään karsimaan niin minimiin että ne eivät haittaa. Roaccutan isolla annoksella on yksi mitä todellakaan ei kannata kokeilla. Useilla se todellakin vain pahentaa asiaa, niinkuin itsekkin huomasit. Kannattaa sensijaan koittaa roaccutania pienellä annoksella pitkään. Eli tyyliin 10mg päivä (jos 20mg tabl. niin syö yksi jokatoinen päivä), tai jopa 5mg päiväannoksella. 3 kuukautta ei tee vielä mitään, vaan joudut luultavasti syömään kauemmin että tulokset näkyvät. Toinen keino on laserhoito jota tekee ainakin helsingissä sairaala Laser (www.laseri.fi), tästä en sitten tiedä.
Tässä linkki jonka taannoin postitin foorumille ruusufinnistä kärsiville: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000037&posting=22000000013371690 (itse olen tullut siihen tulokseen että nuo voiteet tuossa linkissä ovat potaskaa suurimmaksi osaksi, tosin mikään ei estä kokeilemsta ja tuo syrokomskyn sivu myös)
http://rosaceagroup.org/search.cgi?q=Search for&cmd=Go!
mutta rumuus se pysyy ja senkun paranee.
Pitkään todistelit, vataan samalla mitalla ;)
Ystävällinen viestisi kertoo, että uskot minun voivan vielä joskus parantuvan. Ei taida olla mahdollista, enkä enää välitäkään kunhan joskus satunnaisesti haaveilen että rypyt olisivat jo syrjäyttäneet finnit. Olet sen verran sinnikkäästi markkinoinut ajatustasi täällä, että pudotan vähän maan pinnalle:
Roaccutania olen kokeillut sekä pitkänä tehokuurina että pitkänä lievempänä kuurina. Molemmat invalidisoivat elämäni pahasti. Eikä se vanhalle tädille ole enää kivaa. Finnit jäivät.
Oma käsitykseni taudin syyhyn on hormonitoiminnan häiriö, ja sitähän 60-luvulta saakka on häiritty kaiken ikää. Viimekädessä vielä vaihdevuosien hormonihoidolla.
Kävin noilla mainostamillasi sivuilla, olen käynyt ennenkin, ja jotenkin haiskahtaa mainos ja se, että ainakin rahaa menee.
Lueteltiinpa siellä nekin tutut asiat, joita tulisi välttää
- suora auringon säteily - sitä kyllä vältän parhaani mukaan
- korkeat lämpötilat - mihinkä näitä hellekesiä pakenet, Lapissa oli viime kesänä vielä lämpimämäpää kuin vyätärön kohdalla
- sauna - en ole koskaan tykännyt
- kuuma suihku - pakko käydä päivittäin, mutta lämmin riittää
- teholiikunta - ikätädille on kunnon säilyttäminen tärkempää kuin naaman, on jo kyse oikeasti elämän laadusta, siis hikijumppa kaksi kertaa viikossa on must.
- voimakkaat mausteet - mikä on voimakas? Maukas ruokako?
- kuumat juomat - ??? vähän kahvia
- alkoholijuomat - jos pitää vielä viinistäkin luopua naaman takia, niin menköön koko elämänilo ja aloitan kokopäiväisen maanisen kauneudenpalvonnan
En tosiaan usko, että se ruusufinni minusta ikinä lähtee. Ihotautilääkärini sanoi, että vanhin asiakas oli yli 80 vee.
Mutta palatakseni keskustelun aloittajan aiheeseen, elämäni läheisiin ihmissuhteisiin ja onneen en ole sitten nuoruuden tuntenut tämän ruusuisen asian mitenkään vaikuttaneen. Rakkautta on piisannut, kunhan vaan olen omat kompleksini unohtanut.
Kosmetologini, joka on erikoistunut aknen hoitoon jo lähes 20 vuoden ajan, niin kertoi minulle, että hän olisi saanut ruusufinnin nujerrettua asiakkaalla, joka oli kaikki lääkekuurit ja muut kokeillut, mutta ei ollut saanut tulosta. En kysynyt, että miten ja nyt harmittaa, kun en kysynyt. Jos siis sulla on halua vielä kokeilla keinoja, niin ota selvää kosmetologista, joka on hoitoihin tosiaan paneutunut. Kyllä niitä "turhiakin" kosmetologeja on, tiedän, mutta tämä vaikutti ainakin tosi pätevältä.
Ja vaikka et apua löytäisikään, niin uskon, että miesystäväsi tosiaan pitää sinusta ja tietää, että joudut asian kanssa kamppailemaan, ja siis ymmärtää. Kyllä teille tulee hyvä tulevaisuus:) Itselläni ollut samat mietteet tavallisen aknen osalta, mutta olen ymmärtänyt, että ainakaan iho ei määrittele meidän suhteemme syvyyttä.
..että miten tämä kosmetologi sen teki. Ihan mielenkiinnosta vaikka :)
Juu, painiskelen ihan saman ongelman kanssa kuin sinäkin. Eli olen mahdollisesti löytänyt itselleni ihanan poikaystävän(tapailemme vasta). Mutta aina välillä huomaan ajattelevani ettei hän voi minusta oikeasti tyttöystävää haluta akneni takia, vaikka muuta vakuuttaakin. Eli jonkinlainen itsetuntoongelma täälläkin, kun mies tuntuu olevan niin täydellinen. Toivottavasti juuri aloittamani dianenova auttaisi, niin pääsisin epäilyistäni eroon. Tätä suhteen alkua en halua pilata. :)
ihmeellistä kuulla naisilta tuollaisia juttuja. itse näen yleensä aknea/ruusufinnia pojilla. ja itsekkin olen poika jolla taitaa olla ruusufinni. en siis ole varma mutta nenäni punoittaa aika usein ja muutamia finnejä löytyy. ja mulla tää juttu on toisin päin. eli pelkään että tyttöystäväni rupeaa jotenkin "vainoharhaiseksi" tai joksikin näiden finnien takia. mutta toivotaan parasta :)
Sinulle sanon, vaikka et ehkä nyt vielä usko tätä jos naamasi kovasti loistaa ja on kovin aktiivisessa vaiheessa. Sanon silti, että miehen naama on eri juttu, jos siihen vaikka tulee arpia.
Ne luovat jopa karismaa. Kuinka epäreilua :(
Katso vaikka Matti Hautamäkeä, eikös sillä ole melkoisen rokonarpinen nassu. Komea poika, kun vielä joskus edes vähän hymyilis.
Siloisempaa elämää sinullekin toivottaen ja jos se tyttöystävä häipyy, niin syyt ovat jossain ihan muussa.
Moi!äidilläni oli ruusufinni n.13v sitten.Kun hänellä todettiin keliakia ja alkoi noudattamaan gluteenitonta dieettiä,hän parani ruusufinnistä.Tiedän myös toisen samanlaisen tapauksen.En tiedä mistä johtui mutta keliaakikoilla ei ainakaan ravintoaineet imeydy kunnolla koska suolinukka vaurioitunut(nukka paranee gluteenittomalla ruokavaliolla)heillä usein puutosta juuri B-vitamiineista.Ja ei se parisuhde mihinkään iho-ongelmiin kaadu jos muuten on hyvä olla yhdessä.
Hei, tuosta tulikin mieleen, että luin joskus ihokeliakiasta. Sellainen on olemassa! Kannattaa tosiaan selvittää sekin.