"Japanilainen jättää harvemmin tielle kuin euroauto"
Näin kertoo uusimmassa Tekniikka&Talous lehdessä julkaistu Saksalainen tutkimus.
Kyseissä tutkimuksessa Saab komeili viimeisellä sijalla Japanilaisten vallatessa kärkipaikat.
Tielle jättäviä vikoja 1000:sta saabista oli tutkimuksen mukaan lähes 70:ssä.
Ja silmiin pistävää oli myös se että saabin lähisukuilaisia(Fiat, Alfa Romeo ym.) löytyi samasta suunnasta..Kuten myös Volvo..
Kyseisen tutkimuksen autojen ikä vaihteli 3-5 vuoteen..
Näin Saksassa..
Mikä lie on sitten yleensä syy Saabissa jos sattuu välille jäämään?
Vielä ei ole onneksi näin päässyt käymään..
Näin kertoo uusimmassa Tekniikka&Talous lehdessä julkaistu Saksalainen tutkimus.
Kyseissä tutkimuksessa Saab komeili viimeisellä sijalla Japanilaisten vallatessa kärkipaikat.
Tielle jättäviä vikoja 1000:sta saabista oli tutkimuksen mukaan lähes 70:ssä.
Ja silmiin pistävää oli myös se että saabin lähisukuilaisia(Fiat, Alfa Romeo ym.) löytyi samasta suunnasta..Kuten myös Volvo..
Kyseisen tutkimuksen autojen ikä vaihteli 3-5 vuoteen..
Näin Saksassa..
Mikä lie on sitten yleensä syy Saabissa jos sattuu välille jäämään?
Vielä ei ole onneksi näin päässyt käymään..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ne japanilaiset on huomattavasti vähemillä kilometreillä.ainakin täällä suomessa kun seuraa niin vähemmän noihi japanilasiin tulee kilometrejä kun esim saabeihin.vähä ajettu saabi on paljon vaikeampi löytää kun joku japsi. Tai sitten niihin on huolloissa jo keritty vaihtaa rikkoutuvat osat
Kyllä ne japsit ovat viattomia mutta muuta niissä ei sitten olekkaan. esim. mulla oli 1993 Mazda 626 2.2 150000km eikä yhtään vikaa(eikä ajo-ominaisuuksia)ja huollossa en käynyt. Saabeilla on tullut viat tutuiksi A(ACC)-Ö(öljystefa) mutta kun sain ekan saabin ja kävin sillä samana ilta hesassa(500km) tajusin mikä ero on japsissa ja saabissa. Ei se viattomuus ole tärkeintä autossa ainakaan minulla.
Oman kokemuksen perusteella ns. laatuautot eivät ole loppujen lopuksi yhtään luotettavampia kuin japanilaiset bulkkituotteet... joskus jopa päinvastoin.
Toki vanha kaasarikoneinen 900, 200-sarjan Volvo, 500-sarjan bemari jne kestivät vaikka mitä ja lähes poikkeuksetta ne vie liikenteestä pois se että ei enää niin paljoa ehjää peltiä että kannattaisi paikkailla. Uudemmissa ns. laatuautoissa erinäköiset widgettimet, joita 20v sitten ei juuri ollut, alkavat kuitenkin aiheuttaa vanhemmiten luotettavuusongelmia. Hyvä esimerkki ovat esim nykyisten autojen apulaitehihnat. Ennen vanhaan kun hihna meni poikki niin ajettiin lähimmälle huoltikselle ja toivottiin ettei keitä ennen kuin päästään sinne, huoltiksella sitten ostettiin uusi hihna, kaivettiin jakoavain peräkontista, vaihdettiin ja matka jatkui vartin päästä. Nykyään kun hihna menee poikki niin on paras kaivaa kännykkä esiin ja soittaa hinausauto... vaikka hihnan saisikin lähihuoltamolta niin sitä ei tienpäällä ja mukana olevilla työkaluilla vaihdeta.
Autoille ei juuri MTBF:iä laskeskella, mutta uskoisin japanilaisen perheautoluokan valtaavan kärjen aika suvereenisti. Japanilaisissa taas kun mennään kalliiseen päähän niin taitaa käydä niin päin että vastaavat eurooppalaiset korjaavat kärkisijat.
En usko että auton valmistus- ja suunnittelulaatu näkyvät hintalapussa. Hintalapussa näkyy laadun mielikuvasta perittävä lisä. Laadun mielikuva on juuri sitä mistä autolehdet puhuvat ja mistä näillä palstoilla puhutaan laatuna... sillä ei ole mitään tekemistä todellisen laadun kanssa sellaisena kuin insinöörin se pitäisi käsittää.
Jos haluaa luotettavan ja keskimääräisen mukavan auton niin tuskin kannattaa rahojaan haaskata ns. laatumerkkeihin. Jos haluaa vielä kahden viikon päästä uuden auton ostosta muistaa minkä auton osti ja nauttia muustakin kuin pienistä ylläpitokuluista niin kannattaa harkita muita vaihtoehtoja japanilaiselle perheautolle.
Ensiksi: Kommentti apulaitteiden hihnan vaihdon ongelmista oli ihan tosi mutta ongelmia on vanhemmissakin autoissa saatavuuden kanssa. Olin hiljattain työmatkalla 150 km päässä kotoa kun toinen laturin/vesipumpun hihnoista sanoi sopimuksen irti Treen lähellä. Onneksi toinen kesti hieman vinkuen ja pysähtelin sitten huoltamoilla kyselemässä uutta hihnaa. Kolmannen huoltamon jälkeen annoin periksi kun nuori myyjätyttö kysyi "Mikä se on?" ja ajoin sitten sydän syrjällään kotiin.
Toiseksi: Autotehtaat ovat hyvin kiinnostuneita MTBF:stä eli vikaantumisvälistä. Yleisesti tehtaat määrittelevät sallitun vuosittaisen vikaantumisen (annual FFR) yksittäiselle komponentille. Komponentti saattaa olla jopa hyvin monimutkainen elektroniikkayksikkö. Yleisin FFR-vaatimus on 0.3%/vuosi. Lisäksi tehtaat haluavat ko. komponentin toimittajalta raportin jokaisen vaihdetun (palautetun) komponentin viasta sekä tarvittaessa siihen tehtävästä parannuksesta.
Olisikohan uudemmissa Saabeissa syynä surullisen kuuluisa DI-kasetti, joka on poksahtanut aika monesta autosta.