Sanotaan, että Neuvostoliitto vaikutti Suomen asioihin tämän valtiojohdon väitetyn "rähmimällään olemisen" takia.
Kuitenkin,
Kohta 1. Suomi ei suostunut yhteisiin sotaharjoituksiin Neuvostoliiton kanssa(painostuksesta huolimatta), vaikka nyt EU/NATO:n kanssa suostuukin.
Kohta 2. Suomen rahaksi ei tullut ruplaa, vaikka mm. edistyksellinen nuoriso keulahahmonaan nuori maisteri Paavo Lipponen sitä vaati: entistä läheisempiä suhteita Neuvostoliittoon. Nyt suomen raha on korvattu ulkomaisen Pankin rahalla, eurolla, liittovaltiovaluutalla, jollainen oli myös neuvostorupla.
Kohta 3. Neuvostoliitto ei lähettänyt Suomen noudatettavaksi kymmeniä tuhansia liuskoja direktiivejä ja säädöksiä, kuten lännen N(EU)vostoliitto nyt tekee.
Kohta 4. Suomen ei tarvinnut maksaa jäsenmaksuja ja tullitulojaan Neuvostoliittoon, vaikka nämä on nyt suoritettava lännen vastaavan "suuren ja mahtavan" pohjattomiin kassoihin.
Kohta 5. Tiedotusvälineet eivät olleet Neuvostoliiton aikana niin pahan sensuurin alaisena kuin nyt, EU-neuvostoliiton koillisen kolhoosin Suomen valtamedin korpivaelluksen aikana. Totuutta EU:sta ei hevin kerrota kansalaisille. EU-rahaa tulee ovista ja ikkunoista, vaikka journalistien olisi syytä tutkia taulukoita. Tässä EU-avustusten saamisen pitämisessä unionin suurena ansiona olisi paikallaan tietty rauhallisuus.
Kohta 6. Jos Neuvostoliiton aikaan ei oltu rähmällään, niin nyt ollaan. Mutta ei itään vaan Euroopan Neuvostoliiton suuntaan. Suomen päättäjät ainoina Euroopassa hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen ehdoitta kaikkine EMU:ineen ja yhteisine ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Minkä siis Neuvostoliitto jätti, sen EU vei. Suomen edustajat ovat vähiten vastustaneet EU:n komission, Neuvoston (sic) esityksiä. Muut maat lähtevät omien etujensa huolehtimisesta tai ainakin jossakin määrin toisin kuin Lipposen Suomi, jota pidetään kaikkein liittovaltiomnyönteisimpänä maana, joka on valmis luovuttamaan asiansa kulttuuriaan myöten EU:n hoteisiin.
Kuitenkin,
Kohta 1. Suomi ei suostunut yhteisiin sotaharjoituksiin Neuvostoliiton kanssa(painostuksesta huolimatta), vaikka nyt EU/NATO:n kanssa suostuukin.
Kohta 2. Suomen rahaksi ei tullut ruplaa, vaikka mm. edistyksellinen nuoriso keulahahmonaan nuori maisteri Paavo Lipponen sitä vaati: entistä läheisempiä suhteita Neuvostoliittoon. Nyt suomen raha on korvattu ulkomaisen Pankin rahalla, eurolla, liittovaltiovaluutalla, jollainen oli myös neuvostorupla.
Kohta 3. Neuvostoliitto ei lähettänyt Suomen noudatettavaksi kymmeniä tuhansia liuskoja direktiivejä ja säädöksiä, kuten lännen N(EU)vostoliitto nyt tekee.
Kohta 4. Suomen ei tarvinnut maksaa jäsenmaksuja ja tullitulojaan Neuvostoliittoon, vaikka nämä on nyt suoritettava lännen vastaavan "suuren ja mahtavan" pohjattomiin kassoihin.
Kohta 5. Tiedotusvälineet eivät olleet Neuvostoliiton aikana niin pahan sensuurin alaisena kuin nyt, EU-neuvostoliiton koillisen kolhoosin Suomen valtamedin korpivaelluksen aikana. Totuutta EU:sta ei hevin kerrota kansalaisille. EU-rahaa tulee ovista ja ikkunoista, vaikka journalistien olisi syytä tutkia taulukoita. Tässä EU-avustusten saamisen pitämisessä unionin suurena ansiona olisi paikallaan tietty rauhallisuus.
Kohta 6. Jos Neuvostoliiton aikaan ei oltu rähmällään, niin nyt ollaan. Mutta ei itään vaan Euroopan Neuvostoliiton suuntaan. Suomen päättäjät ainoina Euroopassa hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen ehdoitta kaikkine EMU:ineen ja yhteisine ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Minkä siis Neuvostoliitto jätti, sen EU vei. Suomen edustajat ovat vähiten vastustaneet EU:n komission, Neuvoston (sic) esityksiä. Muut maat lähtevät omien etujensa huolehtimisesta tai ainakin jossakin määrin toisin kuin Lipposen Suomi, jota pidetään kaikkein liittovaltiomnyönteisimpänä maana, joka on valmis luovuttamaan asiansa kulttuuriaan myöten EU:n hoteisiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei demokratialla ja diktatuurilla ole eroa ollenkaan?
en edes lukenut sun juttuus, mut eka ero lienee se, ettei sitä olis NL:n vaikutuksen alla edes julkaistu.