Juuri palkitun Kimmo Rentolan avaa salaisuuden verhoa Suomen muuttamisesta sosialistiseksi valtioksi. Kreml lähetti v.1970 Juri Beljakovin suunnitelmaa toteuttamaan. Kekkonen osoittautui niin juoniksi mieheksi, ettei hänen kaatamisensa ja korvaamisensa sosialistipresidentillä onnistunut vielä silloin. Beljakov joutui lähtemään maasta tyhjin käsin. Vasta 1982 Kekkosen terveyden lopullisesti petettyä, Suomesta tuli sosialistinen valtio.
http://www.raahe.fi/koulut/lukio/verkkari/kirjat2005-6/KimmoRentola_2005.html
”…Tuliko siis Beljakov 1970 tekemään Suomeen vallankumousta? - Ei ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Kremlissä näyttäisi olleen ajatuksena, että Suomessa voitiin ottaa askel sosialismin suuntaan ajamalla Kekkosen seuraajaksi vasemmistopresidentti, joka nojaisi puolueiden lisäksi lakkoliikkeeseen ja radikalisoituvaan nuorisoon. Lakot voisivat johtaa kriisiin, joka nopeuttaisi kehitystä, mutta kaikki tapahtuisi laillista tietä.
Kuten tiedämme, näin ei käynyt. Hanke kaatui siihen, että Suomen yhteiskunnallinen murros - lakkoineen ja vasemmistoradikaaleineen - ei ollut niin syvä kuin Moskovassa luultiin. Jakautuneet kommunistit eivät yhdistyneetkään radikaalin vähemmistön johdolla, samoin sosiaalidemokraatit omaksuivat maltillisen linjan. Kekkonen, joka uskoi vallankumousaikeisiin, Kykenikin Neuvostoliiton otaksumaa voimakkaampaan vastarintaan ja jatkoi uraansa suureksi osaksi juuri vuoden 1970 tapahtumien vuoksi…”
http://www.raahe.fi/koulut/lukio/verkkari/kirjat2005-6/KimmoRentola_2005.html
”…Tuliko siis Beljakov 1970 tekemään Suomeen vallankumousta? - Ei ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Kremlissä näyttäisi olleen ajatuksena, että Suomessa voitiin ottaa askel sosialismin suuntaan ajamalla Kekkosen seuraajaksi vasemmistopresidentti, joka nojaisi puolueiden lisäksi lakkoliikkeeseen ja radikalisoituvaan nuorisoon. Lakot voisivat johtaa kriisiin, joka nopeuttaisi kehitystä, mutta kaikki tapahtuisi laillista tietä.
Kuten tiedämme, näin ei käynyt. Hanke kaatui siihen, että Suomen yhteiskunnallinen murros - lakkoineen ja vasemmistoradikaaleineen - ei ollut niin syvä kuin Moskovassa luultiin. Jakautuneet kommunistit eivät yhdistyneetkään radikaalin vähemmistön johdolla, samoin sosiaalidemokraatit omaksuivat maltillisen linjan. Kekkonen, joka uskoi vallankumousaikeisiin, Kykenikin Neuvostoliiton otaksumaa voimakkaampaan vastarintaan ja jatkoi uraansa suureksi osaksi juuri vuoden 1970 tapahtumien vuoksi…”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.