kulttuurierot

semmonen kirja olis tehty?

Jos osaat ruotsin kieltä tarpeeksi niin löytyy tietoa kirjoista ja verkosta.

Åke Daun on kirjoittanut parinkin kirjaa eroista. Jonkin verran hänen esitelmiään on luettavissa internetistäkin.

Jos haet googlen avulla skillnader svensk finsk mentalitet, niin saat esille melkoisesti tietoa

ja jopa suomeksi asiasta löytyy tietoa
kokeilin eniron avulla hakua
suomalaisten ruotsalaisten erot
ja tietoa löytyi.

Olen asunut molemmissa valtioissa ja erot ovat todella suuret. Paljon suuremmat kuin yhteinen raja edellyttäisi. Paitsi,että Ruotsi on kuningaskunta niin yhteiskuntajärjestelmä on täysin erilainen. Tässä lyhyesti.

1) Kielienemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on vain kielienemmistön kielellä).

2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä

3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.

4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.

5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.

6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.

7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut).

8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.

9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa.)

10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti Ruotsi ottaa vastaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).

11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia eikä paluumuuttajia.

12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Perustuslaki on kirjoitettu vain kielienemmistön kielellä.

13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.

14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (ks. ”meänkieli”).

15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa esim. maatalousministeriössä. Silloin kun Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä puhuvien asemasta selvityksiä.

16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)

17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.

18) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.

19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä

20) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väeöstönlaskennassam, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä.

21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole kielletty minkä johdosta Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa.
Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistukset lopetettiin jo v. 1958 Ruotsin kouluylihallituksen määräyksestä.

22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää vähemmistöille.

Tämä on paras näkemäni analyysi Ruotsin ja Suomen kulttuurieroista. Lista on vielä lyhyt,mutta kuitenkin aika kattava eri elämänalueilta.

Tottahan toki aiheesta on kirjoitettu. Kyseessä on kaksi hyvinkin erilaista kulttuuria, joka tosiasia varsinkin työelämässä tulee eteen. Tähän ovat törmänneet monet fuusioituneet firmat (Tieto-Enator mm. josta on paljon esimerkkejä mm. tv-sarjassa Kulttuurikompassi)

Mutta kannattaa ehdottomasti lukea kirja "Kohtaaminen" (Mötet) tuo on tehty sekä suomen- että ruotsinkielisenä versiona. Kirjoittajina ovat Anita Ekwall ja Svenolof Karlsson.

Meidän firmassa pidettiin kulttuurivalmennuksia otsikolla "Työskentely ruotsalaisten kanssa". Ajattelin, että kuka nyt tuollaista kurssia tarvii. Mutta toiset oli ajatukset kun sitten muutin töihin konsernin Linköpingin-toimipisteeseen. Onneksi kulttuurikoulutusta järjestettiin vielä sielläkin. Pahimmista kompastuskivistä päästiin.

Ruotsi on oikein kiva maa ja kiinnostava kulttuuri, jahka sen oppii tuntemaan.

Netissä tuota kirjaa esitteli ainakin tämmöinen taho
http://www.storkamp.com/finskt_fi.html

Lycka till!