Auttakaa kokeneemmat ihmispoloa oikean annoksen valinnassa Sepram lääkkeen kanssa! Olen syönyt kyseistä lääkettä nyt hiukan yli 3 kk ensin annoksella 20 mg ja sitten nostin 5 viikon kohdalla ahdistuksen lisääntyessä annosta 30mg:aan. Välillä sujui jo kivasti ja oli energiaa ilman ahdistusta mutta nyt kun sairastin flunssan niin jälleen paniikki nostaa päätään, ahdistusta en niinkään selkeästi tunne. Otin tänään jo 40 mg ja ihmettelen nyt että onko ok lisätä tälläisessä tapauksessa annosta vai pitäisikö sitä kenties pienentää? Mistä ihmeestä voin olla varma että paniikki ei johdu esim liian suuresta annostuksesta? Olo on ollut tuolla 30 mg annoksella viime aikoina kyllä jotenkin jähmeä ja lamaantunut..mitä ihmettä siis teen jotta tilanne ei ainakaan pahenisi? Kertokaa viisaammat,kiitos!
sepram/mikä on oikea annos???
ihmettelevä
1512473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
muuten tietää kun kokeilemalla.
itse aloitin 10 mg:lla n.3kk jonka jälkeen toinen lääkäri sanoi että pärjäätkö noin pienellä? totta puhuen, en hyvin pärjänny joten nostettiin eka 20:een ja sovittiin että olotilan mukaan voin itse nostaa/laskea.
nyt pari vuotta olen itse säännöstellyt 30-40 mg olojen mukaan ja pärjään erittäin hyvin.
enää lainkaan kun kerrot pärjääväsi oikein hyvin tuolla annoksella? Ajattelin nyt vaan rohkeasti kokeilla mitä seuraa kun nostan 40mg. Aikaisemmalla annoksella olo toisinaan ihan ok mutta ei aivan viimeaikoina kyllä ole siltä enää tuntunut..olen ollut jotenkin jännityneempi ja iloton:( ei auta kun siis kokeilla meneekö metsään vai ei.
paniikkioireita minulla ei ole ollut ollenkaan, vain masennus. mihin ihmisinho sitten lasketaan? ja ahdistus yleensä. nekin oli kuvassa mukana, osittain kyllä edelleen. luonteen muutos pahan sairauden jälkeen, mikä oli tiedossa heti toipumisen alettua, aluksi ihmettelin lääkärien kysymyksiä siitä, että tuntuuko kiristävän päässä. ei se vielä siellä sairaalahoidossa tuntunut, mutta kun arki (aluksi erittäin rajoitettu) alkoi, niin kiristys tuli hyvinkin nopeasti tutuksi sekä itselle että läheisille. kaikki ihmettelivät, miten voi ihminen muuttua noin paljon. ei sitä muuten voi tajuta, ellei ole itse joutunut läpikäymään kuitenkin näinkin nuorena vaihtoehtoja siitä, jääkö a) henkiin b) toipuuko edes hitaasti liikkuvaksi yksilöksi ja kuinka paljon tulevaisuudessa tulee olemaan riippuvainen muista ihmisistä päivittäin (olemaan siis riippana ja avunvinkujana joka kauppareissulle) c) kuinka monta kertaa tämä tapahtuu uudestaan ja mitkä ovat selviytymismahdollisuudet sairauden uusiessa.
minulla on käynyt todella hyvä onni, olen toipunut ennalleni, tietysti lukuunottamatta tuota "luonnevikaa", joka sekin on hallinnassa sepramin avulla.
tulevaisuudesta en tiedä, milloinka sairaus uusii, todennäköisesti uusii kuitenkin. kaksi kertaa niin on käynyt sen ensimmäisen ja kamalimman jälkeen. onneksi olen seurannassa koko ajan.
kyllä sen on jotenkin oppinut tunnistamaan, milloinka alkaa pahempi vaihe painaa päälle ja silloin nostan. viive vaikutuksessa tietty on, mutta pärjään kyllä. minulla on ihana lääkäri, joka luottaa arviointikykyyni harkita itse annostusta.
viitaten jollakin muulla palstalla olevaan ketjuun, jossa väitetään (tutkimustuloksin) että mielialalääkkeet tappaa...en osta tuota väitettä.
todennäköisesti olisin aggressiivisimmassa vaiheessa itse kyennyt tappamaan jonkun muun, jollen olisi apua (lääkkeitä) saanut. Nehän siis tasoittavat mielialaa, ja helpottavat olotilaa.
lääkärin kanssa tuosta annos kysymyksestä?
ja niin on sovittu, että säännöstelen itse.
skitsofrenia joka on skitsofreniamuodoista (3 kpl) lievin ja syön lääkkeeksi 40 mg Sepramia päivässä ja 18 mg Peratsinia päivässä ja olen ollut tuolla lääkitylsellä jo pitkään.En ole ottanut painetta lääkkeiden vähentämisestä koska
kärsin myös erilaisista muista jännitystiloista.
Voisin kyllä ajatella Sepramin laskemista 30 mg/
päivä mutta 20 mg tuntuu jo aika pieneltä.
Minusta kannattaisi ottaa järki käteen, sitä sepramia ei todellakaan kuulu annostella miten sattuu. Itselläni on masennus parantunut 20mg vahvuisella sepram-kuurilla, tosin se on vieläkin menossa. Mitään rajuja muutoksia ei kestä tehdä tuon sepramin annostuksen kanssa, se pitäisi aloittaa hyvin hitaasti, alussa esimerkiksi 10mg ensimmäinen viikko ja sen jälkeen 20mg annoksella seurata esim. kuukauden ajan, minkä jälkeen voisi nostaa annosta 30:een ja seurata taas muutama viikko ja sen jälkeen vasta mennä 40 milligrammalla jos siltä tuntuu ettei pienempi annos tehoa. Ne sepramin aiheuttamat muutokset aivoissa tapahtuu sen verran hitaasti että lääkkeen annostusta liian tiuhaan muuteltaessa ei itsekään pysy kärryillä siitä mikä on se oikea annos itselle. Itse olen lukenut että paniikkihäiriöön suositeltava annos on 10 milligrammaa, masennukseen vähintään se 20mg. Mutta mitä tahansa muutoksia sen lääkkeen kanssa tekeekin, kannattaa muistaa ettei ihan yhtäkkiä vaihda annosta vaan tosi hitaaseen tahtiin että elimistö tottuu. Minusta 30-40 milligrammaa on aika iso annos pelkän paniikkihäiriön oireisiin, mutta kannattaa tosiaan varata soittoaika sille lääkärille ja kysäistä.
pelkkään paniikkihäiriöön 40 mg.
sepramin nostoissa. Diagnoosina ahdistuneisuushäiriö johon liittyy toisinaan paniikinomaisia tuntemuksia. Ekan viikon käytin 10mg sitten 5 viikkoa 20mg ja sen jälkeen 9 viikkoa 30mg ja nyt muutaman päivän 40mg. Olo on jo hiukka parempi ja mietinkin että taka-alalla huonoon henkiseen oloon saattoi vaikuttaa ns toipilas olotila flunssasta, mene ja tiedä sitten. Pitänee laskea annosta mikäli olo ok,luulen. Lääkärini on antanut minulle luvan nostaa annosta omatoimisesti näillä käyttöalueilla joten olen luottanut siihen että näin voin toimia mikä mielestäni hyvä asia.
korkeampaaa annostusta yleensä 40-60mg sepram. masennukseen aloittaessa ja vanhuksille 10-20mg.
..onko Sepram auttanut teillä ahdistukseen? Itse oloen syönyt Sepramia n. 3,5 vuotta, aloitin 10:llä ja 40:llä olen sitten varsinaisesti vasta saanut avun masennukseen.
Ahdistus ei kuitenkaan ota lähteäkseen. Juuri äsken kävin psykiatrilla, joka oli sitä mieltä, että annostusta pitäis laskea takaisin 30:een, että tuo 40 on niin iso annos että saattaa jo itsessään aiheuttaa levottomuutta ja rauhattomuutta.
Oletteko te muut kokeneet samaan, että ahdistus ei ota lähteäkseen Sepramilla, ja jos, niin miten olette ongelman taklanneet?
Tylsää, kun ahistaa ja kiukuttaa ja harmittaa päivittäin ilman järkevää syytä.
mutta mietin kyllä samaa ennen kuin nostin 40 mg:aan hiljattain että onko tuskainen olo siitä että jo 30mg:aa on liikaa..Nyt ainakin tuntuu ihan hyvältä mutta eipä tuota kai vielä osaa sanoa kun 40mg menee vasta neljättä päivää. Toisaalta jos 30 olisi ollut liikaa olisi olo kaiketi jo paljon huonompi..vaikeeta! Mistäpä näistä tietääkään ennenkuin kokeilee,ollaan niin yksilöitä kaikki.
voi jo itsessään aiheuttaa ahdistusta. Silloin annosta kannattaa ehdottomasti pienentää, mutta vähitellen, ja lääkärin ohjeiden mukaan. Itse en kokenut saavani apua Sepramista, sivuoireet vain vaivasivat, tehoa ei ollut (käytin muutaman kk:n). Ehkä voisit kokeilla lääkkeen vaihtoa johonkin toiseen merkkiin? Tai sitten tosiaan vähennät sitä annosta. Usein annosta täytyy "säätää" sopivaksi...
mene hyvä ihminen lääkäriin, lääkäri osaa varmasti sanoa mikä annos on sopiva, et voi ite päättää sitä! ties mitä siitä käy jos otat liikaa niitä lääkkeitä...
Vanha ketju, mutta vastaan myös. Itse olen syonyt vuosia jo Sepramia; 10-20mg, masennukseen ja ahdistukseen. Nyt vasta olen viime aikoina tajunnut, että ei tuollainen annos auta kohdallani kuin siihen että "jotenkin rämmin päivästä toiseen". Luin psykiatri Sami Anttilan sivuilta, että juuri mm. Sepramin (ja muiden vastaavien, eri kauppanimet) ssri-lääkkeitä määräävien lääkäreiden virhe on se, että pidetään kuukausia tai jopa vuosia annostus liian matalalla ja tarvittavaa tehoa ei saavuteta.
30-40 mg vuorokaudessa, on aivan normaali annos masennuksessa ja paniikkihäiriössä, joten se ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri annos. Aloitusannos on usein vain tuo 10 mg/vrk, josta nostetaan annosta 20, 30 tai 40 mg:aan. Joillakin jopa 50 -60 mg/vrk. (60mg max. annos vuorokaudessa.) Mikään ei ole turhauttavanpaa, kuin syödä lääkettä vuosia, liian pienellä annoksella ja kärsiä silti masennuksesta. Ymmärrän hyvin tuon "omakohtaisen titraamisen"; masennuspotilas tunnistaa itsessään muutoksia herkästi, itse ainakin ja silloin lähden nostamaan annosta.