se että on kavereita, mutta tuntuu kuitenkin että olisin heille vain vara kaveri. Yksikseni paskan olon pidän sisälläni. Aina muut heidän kaverinsa menevät minun edelleni, se on väärin. Viikonloput aina istun näin talvisin kotona, kun kukaan ei voi olla.
Inhottavaa katsoa vierestä, kun siskolla on jätkäkaveri ja on niin onnellinen. Onhan se hyvä ,että on löytänyt jonkun ei siinä mitää. Mutta kun ei minulla ole koskaan ollut ketään ja tuntuu vaan että ei tule olemaankaan. Ääähh.. koulujakin pitäs jaksaa vielä käydä. Tuntuu vaan että mitä järkee tässä elämässä enään on ,kun oon muille kun ilmaa vaan..
Inhottavaa katsoa vierestä, kun siskolla on jätkäkaveri ja on niin onnellinen. Onhan se hyvä ,että on löytänyt jonkun ei siinä mitää. Mutta kun ei minulla ole koskaan ollut ketään ja tuntuu vaan että ei tule olemaankaan. Ääähh.. koulujakin pitäs jaksaa vielä käydä. Tuntuu vaan että mitä järkee tässä elämässä enään on ,kun oon muille kun ilmaa vaan..
Vastaukset 4
Vanhimmat
varmasti muiden mielestä mukava ja ihastuttava ihminen, jahka pääset vain sieltä kotoolta jonnekin menemään :)
Ja tällä en nyt todellakaan tarkoita missään baareissa ramppaamista, vaan yleensäkin liikkumista siellä, missä on muita. Tuttu lista siis: harrastukset, opiskelupaikka, nuorisotalot. Anna uusille ihmisille mahdollisuus tutustua sinuun, äläkä jää roikkumaan vanhoihin tuttuihin, jotka eivät edes ansaitse sinua!
Jos joku ei osaa kohdella sinua hyvin, vaan pitää sinua tosiaan jonkinmoisena "varakaverina", niin sano hänelle suoraan asiasta. Ei siinä muu auta. Ihminen pystyy huomauttelemaan mielestäni korrektisti, ilman että tilanne kärjistyy kuitenkaan suunsoitoksi. Sinä, joka olet kirjoituksesi perusteella harkitsevaisen ja maltillisen oloinen, pystyt tähän melko varmasti. Lisäksi, pakkohan asioista on puhua, jos ne mieltä vaivaavat.
Toinen asia, jonka haluan sanoa, on se että jos ei sinua oteta jossain seurassa vakavasti, niin älä sinäkään ota heitä. Doctor Phil on esimerkiksi sanonut: "Älä ikinä -ikinä!- panosta ihmissuhteeseen enempää kuin mitä sinulla on siinä vaarana menettää". Toisin sanoen, jos toinen ei pistä kaveruudessa tikkuakaan ristiin, niin miksi toisenkaan pitäisi tehdä yhtikäs mitään? Eihän siitä tulisi kuitenkaan mitään, jos toinen osapuoli olisi lujasti päättänyt olla kunnioittamatta toista. Neuvoni on siis tämä: ole noiden heikkotasoisten kavereidesi kanssa sen verran tekemisissä kuin itseä huvittaa. Älä näe mitään vaivaa/stressiä heidän eteensä, vaan ota silloin heihin yhteyttä, kun huvittaa. Sillä jos koko ajan yrität nähdä heidän eteensä vaivaa, he saattavat ajatella että olet heistä niin riippuvainen että he saavat kohdella sinua ihan miten tahansa, etkä kuitenkaan lähde heidän luotaan. Normaalisti ihmiset eivät ajattele tuolla tavalla raukkamaisesti, mutta nuo kaverisi näköjään ajattelevat. Outoja kuin ovat. Jos sinä olet heille varakaveri, niin anna myös heidänkin olla sinulle pelkkiä varakavereita. Siihen asti, kunnes saat parempia.
Jaksamisia ja kaikkea hyvää sulle! :)
Itse olen ollut vuosi sitten suunnilleen samanlaisessa tilanteessa. Eräs kaverini arvosteli minua silloin jatkuvasti ja kohteli kuin jotain saamarin "sijaistuttavaa" (kunnioitti muita paljon enemmän!). Päätin pistää välit poikki häneen ja siitä lähtien oloni on ollut paljon parempi. Kun alan laskea, huomaan että olen lempannut viime vuoden aikana oikeastaan yhteensä kolme kaveria! Nuo kaksi ovat tahallaan unohtuneet, mutta tuolla edellä mainitsemalleni sanoin tosiaan suorat sanat.
Minulla on muutoin samanlainen vaihe kuin sinulla paitsi että en omista ystäviä, koska kaikki puukottavat selkään..
älä angstaile teini! kohta alkaa kesäloma ja voit keimailla piitsillä