Käytin efexoria(75mg) reilun puolivuotta, masennus diaknosoitiin silloin keskivakavaksi, käytön lopettamisesta tulee nyt vuosi, ja tunnen nyt taas tarvitsevani sitä..
Jääkö siihen helposti koukkuun?
lääke toimi hyvin, lopetin sen käytön vähitellen itsenäisesti, en tuntenut enää tarvitsevani sitä, olisi kai pitänyt vielä keskustella lääkärin kanssa..
Nyt vain on helponpaa kun tiedän että ongelmaani on olemassa apua ja ymmärrystä.
En vain haluaisi että parenman elämänlaadun hintana olisi lääkeriippuvuus.
Jääkö siihen helposti koukkuun?
lääke toimi hyvin, lopetin sen käytön vähitellen itsenäisesti, en tuntenut enää tarvitsevani sitä, olisi kai pitänyt vielä keskustella lääkärin kanssa..
Nyt vain on helponpaa kun tiedän että ongelmaani on olemassa apua ja ymmärrystä.
En vain haluaisi että parenman elämänlaadun hintana olisi lääkeriippuvuus.
Vastaukset 8
Vanhimmat
söin efexoria noin vuoden verran ja lopetin kun tunsin olevani kunnossa masennuksen jälkeen. Olo tuntui hyvältä kunnes alkoi paniikkioireet iskeä ja masentavat ajatukset tunkivat mieleeni. Aloitin uudelleen lääkityksen ja taas jaksan "elää täysipainoisesti" eli nautin elämästä. Itse ajattelen näin, että minulla on aivojen kemiassa jotain "häikkää" ja tarvitsen ko. lääkkeen palauttamaan normaalitilan. Koska muuten normaali eläminen tuntuu ylitsepääsemättömältä.
joo tota oon syönyt efexoria noin 9 vuotta. ensin 75 sitten 150. välillä jätettiin lekurin kans pois parikin kertaa, mutta todettiin että aivoni välittäjäaineissa on vaan ikuinen häikkä,koska ulkopuolista masentumisen,pahan olon aiheuttajaa ei ole. elämän perusasiat on ollut ok. se vaan on jotain kemiaa tuolla aivoissa. ei kannata pelätä tällaisia lääkkeitä.hyvä että on jos apua löytyy näistä.muistakaa vain ottaa efexor ruokailun yhteydessä. depot on mielestäni paras vaihtoehto.
.. uudelleen lääkkeen aloittamista.
Tuossa jo ennemmin kyselin lääkkeen lopettamisesta ilman lääkärinmääräystä. Mulla Efexoria meni puolenvuoden aikana ensin 75mg sitten annos tuplattiin ja vielä 75 lisää Annosmäärä oli siis korkeimmillaan 225mg. Voi hyvä luoja mikä olo silloin oli. Metallin maku suussa jatkuvasti ja ajatuksena ainoastaan että - lääkemäärä pienemmäksi.
Kerroin lekurille tunteeni ja lääkkyä pienennettiin 150mg. Kuukauden söin tota määrää ja taas sanoin lekurille että tunnen et vieläki lääkkyä on liikaa. Niinpä annos puolitettiin. 75mg söin kolmisen viikkoa ja sitten aloin itse vähentää määrää niin että otin vain joka toinen päivä pillerin - Sen vaikutuksena päässä oli pientä huminaa. Viikko sitten lopetin lääkkeen itse kokonaan - vaikutus on Nyt kolmatta päivää huimausta. Yritän kestää koska ajattelen sen vain olevan vieroitusoire. Onkohan se sitä?
Toivottavasti meille ei kellekään tuu tuollaisia vuoden päästä uus lääketarve juttuja. Koitetaan olla vahvoja ja selätetään tämä masennus.
Mennään ennemmin terapiaan jos tuntuu et ei muuten jaksa.
Olisikin hieno asia jos meille perustettais sellainen Avoin AA-ryhmä jossa sais käydä kun siltä tuntuu. Vai onko jo sellaisia??
Efexoria olen käyttänyt noinseitsemän vuotta.
Sitä enne pari vuotta paria muuta lääkettä.
Efexorin voimakkuus oli 150 mg.
Vähensin lääkkeen kertalaakista 75 mg.
Kaikennäköisiä tiloja oli.
Vuoden puolentoista kuluttua päätin lopettaa loputkin 75mg. Ja taas kertalaakista.
Pienen ajan kuluttua olin hyppimässä seinille,hajoamassa kappaleiksi,
itkin kuin niagara olisi vuotanut silmistä.
Palasin 75mg:aan.
Se ei auttanut joten paluu 150mg:aan.
Psykoosinesto-lääke tuplattiin.
Unilääke tuplattiin.
Mulla on tällainen joko-tai mentaliteetti.
KAMALAN VÄÄRÄ.Älkää tehkö näin.
Minä pelkään oikein ahdistusta.Se on niin kammottavaa.Ajattelin että jos se nyt tää depis
pysyy näillä pillereillä aisoissa niin okei,käytän,en kiusaa itseäni.
Seuraavan kerran olen yhteistyössä lääkärin kanssa.Hän sanoikin mulle että jos et tekisi enää tällaisia koeiluja.No, en totisesti tee.
Tälläkin lääkityksellä kotiyöt on useimmiten ahdistavia.Ei ole keskittymiskykyä.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ollut v.2000 eteenpäin,vielä olen alle 50v.
ensinnäkin efexoriin ei jää koukkuun niinkuin ei mihinkään muuhunkaan masennuslääkkeeseen..
ahdistuslääkkeet on niitä joihin jää koukkuun..
keskivaikean masennuksen hoito kestää pitkään; kuukausia vähintään, usein vuosia. Sitä ei missään nimessä kannata lopettaa ominpäin vaan tarkoin lääkärin ohjeen mukaan.. moni tekee sen virheen että lopettaa lääkityksen kun masennus on voitettu.. mutta kun masennuksella on taipumus myös uusiutua hiljaa hiipimällä.. masennuslääkitys toimii myös estolääkkeenä, siksi ei koskaan kiirus lopettamisen kanssa.. kärsivällisyyttä masennuspotilaille.. toipuminen vie aina aikaa kun kyseessä keskivaikea ja vaikea masennus..
lääkitystä, se vain sekoittaa systeemin. Itse yrittänyt monta kertaa kaikenlaista, mutta pitkäaikainen lääkehoito Efexorilla tuntuu olevan ainoa jonkinverran auttava, tosin ahdistuneisuus ei katoa kokonaan. Eihän sen ahdistuksen syytä lääke poista mihinkään, auttaa vain kestämään vähän paremmin.
Lopetin omatoimisesti efexorin (150mg)käytön n. puolitoista vuotta sitten (käytin n. 8 kk), kun asiat tuntuivat taas luistavan ja tunsin itseni terveeksi, myös pillerien nappailu tympäisi, kun en muutoin juuri koskaan sairastele ja joudu käyttämään lääkkeitä. Vieroitusoireet tosin olivat karmeat (vihlovia kipuja päässä), vaikka puolitin annokset lopussa. Virhe! Pikku hiljaa n. vuodessa masennus hiipi takaisin, jopa rajumpana tavallaan, ja aloitin tänään uuden kuurin. Mutta koetan vielä lisäksi päästä terapiaan, jotta ongelmien juuret löytyisivät... joka tapauksessa, niin kuin tänne monet jo kirjoittivatkin, omatoimista lopettamista ilman lääkärin konsultointia en missään nimessä suosittele, ihan noiden vieroitusoireidenkaan takia. Itse lääkkeestä on jäänyt ihan ok kuva (tehoaa), tosin muista aineista ei ole kokemuksia.
Moi! Olen syönyt masennuslääkkeitä kohta kolme vuotta. Ensin söin citalopram lääkettä ja minulla on ollut monia muitakin lääkkkeitä, jotka olen aina ottanut tunnollisesti. Nyt minulla on enää kaksi lääkettä ja näin on jatkunut yli vuoden. Minun lääkitys oli kolme viikkoa sitten 150mg efexor depot ja abilify 15 mg. Lääkäri sanoi, että jos ottaisin abilify lääkettä vielä toisen puolikkaan lisää eli n. 30 mg. Olen syönyt tätä kyseistä lääkettä kohta kaksi ja puoli vuotta. Minulla on todettu psykoottinen masennus vuonna 2006 eli vaikea asteinen masennustila. Kolme viikkoa sitten kypsyin lääkkeiden syömiseen ja päätin itse vähentää puolella molempia lääkkeitä. Nyt kolmen viikon jälkeen ei ainakaan vielä oireen oiretta! Tuntuu, että olen nukkunut paremmin yöt ja en tunne enää niin suurta riippuvuutta asioita kohtaan. Mistäköhän tämä johtuu? Olen miettinyt, että onko tämä jotain huumaa vain aluksi... Olen miettinyt, että mahtaakohan oireeni palautua pahoina takaisin vai onko niin että todella masennus on ohi ja voitettu lopullisesti.Minulle on sanottu, että voisin päästä lääkkeistä jopa vuoden loppuun mennessä. Olen jo kauan taistellut masennuksen kanssa ja syönyt lääkettä kauan. Minulla ei ole mitään iltalääkettä. Ainoastaan aamulla otan kaksi lääkettä. Lääkkeet ovat minun kohdalla auttaneet hyvin. Sisarukseni ja sairaanhoitaja, jonka luona olen käynyt säännöllisesti ovat käskeneet olla varovaisia ja sairaanhoitaja on käskenyt seuraamaan vointiani.