En ole mikään kiihkouskovainen tai mitään herätystä kokenut kirjoittaja. Aina en käy edes joulukirkossa. Siitä huolimatta minä kyllä rukoilen aika usein. Pyydän suojelemaan lapsiani useinmiten. Niistä kun on aina huoli. Joskus pyydän, että asiat työpaikalla sujuisivat mallikkaasti. Minut on opettanut rukoilemaan äiti. Kävin lapsena myös pyhäkoulua.
Ketä Sinä rukoilet ja kuinka usein? Oletko opettanut lapsellesi esim. iltarukouksen?
Ketä Sinä rukoilet ja kuinka usein? Oletko opettanut lapsellesi esim. iltarukouksen?
Vastaukset 33
Vanhimmat
lasten puolesta....tai koko perheen niin ja tietysti kaikkien rakkaiden läheisten, ja vielä monesti ihan tuntemattomienkin puolesta...
Äidiltä minäkin opin....ja elämän vastoinkäymiset on opettaneet...
en ole minäkään mikään kirkoissa käyvä uskova vaan minulla on tämä oma,henkilökohtainen uskoni..:)
siitä on ehkä vaikea puhua edes nimettömänä. Hämmästyin, kun luin tämän päivän lehdestä, että monet kuulemma myöntävät rukoilevansa päivittäin, mutteivat tiedä ketä rukoilevat. Joku arveli, että ehkä enkeliä?
Monesti kuitenkin ahdistavien ajatusten ottaessa vallan, rukous lievittää ja vie pois ahdistuksen. Kyllä silloin rukouksella on Voimaa.
tämä asia ole mitenkään "yksityinen"...vai tarkoitatko että ihmiset eivät "kehtaa" myöntää rukoilevansa? Mä uskon ettei ole montakaan ihmistä maailmassa joka ei olisi rukoillut,vaikka sitten vain hädän hetkellä...
Eiköhän sitä rukoilla yläkerran pääpomoa eikä enkeleitä..:)
aina kun ollaan jotain vailla rukoillaan. Mutta kuin on saatu, niin kiitetäänkö? Tai sitten kun kaikki on ihan OK, muistetaanko silloinkin, rukouksella.
- ja enkelihän se Saatanakin on. Raamatun mukaan.
Kyllä häntäkin apuun moni pyytää.( manaa)
tuntuu,että uskaltaako näitä vähäisiä rukouksia rukoilla,kun näyttää tuolla maalimalla olevan Hänellä niin paljon puuhaa.
sen oliskin Hänelle helpotus joku pikkujuttu järjestellä kuntoon. Kun nuo isot murheet ei näy Häneltäkään kuntoon tulevan.
Eli kokeiles, ihan piruuttasi.
että vain silloin kun olen jotain vailla....
edes joskus vastattaisiin.
kertomuksen,kuinka Jumala lähetti maahan kaksi enkeliä ja antoi molemmille mukaan korin.Toisen piti kerätä koriinsa pyyntöjä ja toisen kiitoksia.Pyyntökorin enkeli ei meinannut jaksaa lentää takasin,mutta kiitoskorin enkeli senkun leijaili.tämän muistaen olen yrittänyt muistaa kiittää,Vaikka en niin uskovainen olekkaan.
mutta viiveellä tai toisella tavalla kuin mitä pyysit rukoillessasi.Vastaus voi tulla huomaamatta tai vuosien päästä.Sen oivaltaa vasta kun kun katselee elämää taaksepäin.
En ole mikään vakaumuksellinen ateisti mutta kun en usko!
En rukoile koskaan! Viimeeksi alle 10-vuotiaana.
Erosin aikanaan taivaallisesta ammattiyhdistyksestä ja liityin maalliseen.
Tämä on ollut paljon halvempaa ja hyödyllisempää!
Samoin vaimo ja aikuiset lapsemme. He tekivät ratkaisunsa aikuisiässä.
koko perhekunnalla varmaan tulee olemaan lämpimät paikat siellä jossain tai sitten ei. Ei mikään organisaatio sitä pelastusta tee. Rukoillahan voit vaikka siellä Sak:n kokouksessa niiden asioiden puolesta jotka sulle ovat sillä hetkellä tärkeitä. Kokeile ihan uteliaisuuttas!!!
Meillä AKAVAssa ja Kansallisessa Kokoomuksessa eivät uskon asiat ole päällimmäisiä.
Jos jumala olisi olemassa meikäläisten uskomassa muodossa niin miten olisi mahdollista että hän olisi tuominnut helvettiin 2/3 osan ihmiskunnasta vain siksi ettei se ole koskaan kuullut tästä ainoasta oikeasta opista?
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kirkkokuntien maalliset organisatiot ovat ennen kaikkea vallan käytön välineitä!
Samoin kuin kommunismi valtiollisine poliiseineen oli!
se ei ole kiinni rukoileeko vai ei. Tuskin kuulut akavaan ,mutta se onkin siten toinen juttu ja vielä vähemmän jäljempänä mainitsemaasi puolueeseen.Kun sinua noin tuo ihmiskunta ja sen tulevaisuus kiinnostaa ,niin lue myös se siitä miksi noin käy kuten mainitsit. Tässäkin asiassa osittain on niin ettei tarjonta vastaa kysyntää ja myös sitä ,että ylpeys ei anna omavoimaisuuden murentua. Valinta mikä valinta. Minusta kommunistit olivat hyvän aatteen asialla ja ajattele ,meilläkin olisi tasapalkka .Teimmepä mitä teimme työksemme. Sinä et ole ateisti vaan aknostikko.
Merkillistä mietn voit tietää minua paremmin ammatillisen järjestäytymiseni ja yhteiskunnallisen asennoitumiseni.
AKAVAn suhteen olet siinä määrin oikeassa etten ole kahteen vuoteen maksanut jäsenmaksuani.
Lopetin 60-vuotiaana jäsenyyteni jäätyäni työttömyyseläkkeelle.
Puolueeseen kuulun eläkeeduin.
Joko olet äärimmäisen epäluuloinen toisten kirjoitusten suhteen tai opettajatätimäisen itseriittoinen kuvitellussa kaikkitietävyydessäsi!
Ateisti / aknostikko eivät termeinä, eivätkä asioina kiinnosta!
ja ihan monenkertainen!!Höpö kukaan tai mikään puolue ei rivijäsenelle maksa mitään eläkkeitä.Sinähän taidat olla ekspertti analysoimaan toisia kirjoitusten perusteella jospa peukalo näyttääkin sinua kun osoitat minua ,nimittäin opettajamaisuudesssa.Yleensä pikkuporvarit ovat tuontyylisiä esiintymisisssään kuin sinä. Jospa vanha koira oppisi vielä istumaan esim. sinä! Olen iloinen jos olen tätimäinen ,mutten runsaan ystäjoukon mukaan olen kaikkea muuta kuin itseriittoinen jospa sinä olet se joka ihastui kuvaansa lähteen pinnassa ,ettei muistanut syödä ,ei juoda? Sinua ei varmaankaan kiinnosta nuo kaksi sanaa kun et tiedä niiden eroa ja tarkoitusta. Voi ,sinua tosikkoa!!!
Asiat jotka ovat vallassani teen muutenkin, asioita jotka eivät ole vallassani en pysty millään magialla muuttamaan.
Lapset saavat uskoa mihin haluavat, toivottavasti uskovat myös itseensä.
laulaa, en mie muuta..
Sympatiaa teille monille, kaikillekin. En ole kai varsinainen uskovainen, uskon tavallani, en tyrkytä tai kiihkoile, joskus rukoilenkin. Minusta se että sanoo rukoilevansa joskus kertoo ihmisestä ja hänen sisimmästään niin tavattoman paljon positiivista, sellaista hyvyyttä jota ei voi sanoilla kuvata, uskoopa sitten tai on vain epävarma.
En ole ns. uskovainen eli en usko jumaliin, minulle lähinnä jumaluutta on luonto ja tämä maapallo.
Lapseni olen pitänyt visusti erossa uskonnoista - siis olen kyllä kertonut mihin ihmiset uskovat ja hän on itsekin ottanut asioista selvää. sen verran fiksu tyttö, että on osannut itse tehdä johtopäätökset. Äitini oli kristitty, sen sukupolven ihmisiä, mutta ei tehnyt siitä isoa numeroa. Lapsena tätini luki minulle iltarukouksen.
Ystäväni perheessä kuoli toinen poika tapaturmaisesti 5v sisällä .Molemmat kuollessaan 18v.
Miten tämmöistä voi sattua yhden perheen kohdalle?
Ei ole mitään millä lohduttaa,kun ei ole lohtua tälläiseen.
eihän ajattelullasi ole oikein mitään perustaa.
En palvo/kumarra mitään jumalia, minulle koko tämä maailma, missä elämme on tavallaan yhtä, ihminen eläin muitten eläinten joukossa. Mihin tarvitsen jumalia?! Luonto on olemassa, sinne kun menee, sielu ja ruumis lepää ja rauhoittuu. Eikö se ole lähinnä ns. jumaluutta - vai mitä?
Koitahan välillä antaa lapsille rahaa.
Papitkin tarviivat rahaa.
Ei se usko auta, jos ei ole rahaa.
aiheuttaja. Uskomme kun emme uskalla olla uskomatta.
minun kokemukseni ovat aivan päinvastaiset...minulle
uskonto ja rukous,tuo ja aiheuttaa vain rauhaa ja levollisen mielen. ja mikä tärkeintä... antaa pelastusvarmuuden.etkö uskalla kokeilla?
Luen joka ilta levolle lasken luojani,sekä pyydän Taivaan Isältä apua jpka päivä,tilanteesta riippuen,On muuten turvallista käydä nukkumaan kun "siunaa",kannattaa kokeilla kaikkien.
oli hyvä kysymys.Itse rukoilen melki aina iltaisin nukkumaan mennessä,juuri lapsille suojelusta ja maailmanrauhaa.Kerran olen rukoillut myös sairaan ihmisen vuoteen vierellä,polvistuneena ja nöyrtyneenä.Äiti minutkin siihen opetti.Lasteni kanssa rukoilin ilta-rukouksen yhdessä,sitä en tiedä jatkavatko he enää.Hyvää kevättä..))))
ilo lukea vastaustasi. Hyvää kevättä sinulle sättääjätär.
Rukoilen sairaitten lasten ja vahempien ihmisten puolesta.
MUTTA kyllä tulee sellainen tunne,kelle kummalle osoittaisin rukoukseni meneväksi.
Onko rukouksella kuulijaa.
Näkyvää apua ei rukouksillani ole koskaan ollut.
ei se ainakaan haitaks ole. Kyl jumala sen kuulee, ei kerkiä vain kaikia auttamaan ihan heti. Näin mä ainakin toivon itse, kun rukouksiini ei ole vastattu, että kyllä niihin joskus vielä vastataan, vaikka jälkikäteen. ikäväkyllä se ei aina riitä. Mistä olen joutunut useinkin olemaan pahoillani. Nykyään olenkin enää rukoillut suurimmaks osaks että jo menehtyneilläni rakkaillani olis kaikki hyvin siellä jossain. Tyhmää ehkä, mutta tää on totta. Toiseks rukoilen, ellen ihan ensimmäiseks että näillä elävillä rakkaillani menis kaikki hyvin. Siis tätähän minä rukoilen ensimmäiseks ja yritän uskoa etä minut kuultaisiinkin.
Vaikeaa siihen on kyl nykypäivänä uskoa, mutta yrittänyttä ei laiteta ja kuten sanoin, ei se haitaksikaan ole.
Jokaisen oma asia miten tavoittaa mielenrauhansa mutta se se tulisi tehdä tuomitsematta muita.
Varhaiskeskiajan paaveja, varsinkin Gregorius "suurta" arvostan aikansa mainosmiesten huippuna!
Huomattuaan ettei hänen tuotteensa, ainoa oikea usko, oikein mene kaupaksi liitti hän siihen riittävästi "pakanallisia" aineksia että nämä valaistumattomatkin tuntisivat sen kotoisaksi. Ja onnistui myös.
Sitten kirkkoisien täytyi vielä kehitellä kylkiäisoppeja jotta tuote myisi itsensä paremmin.
Markkinoinnissa nykyiset periaatteet: Herätetään tarve ja tarjotaan ostettavaksi tuote joka tyydyttää tuon aikaansaadun tarpeen.
Olet syntinen (perisyntiä en ymmärrä mitenkään) ja joudut helvettiin mutta ostappa tämä minun tuotteeni, ainoa oikea usko, niin vältyt siltä.
Anekauppa oli sentään rehellistä meininkiä muuhun sumutukseen verraten.
Vielä nykyäänkin uskontojen varjolla saadaan suuret ihmisjoukot älyttömyyksiin.
Kun tolkkua ei ole niin tarvitsee vain uskoa!
Mutta ei siinä mitään, rukoikaa pois!
niin maalliset asiat kuin uskonnolliset ilmiöt ovat persoonasta itsestään kiinni ,miten niihin suhtautuu. Mielestäni ei tarvitse keskiajan paaveihin ,kun meidän piispoistammekin löytyy kylkiäisten laittajia kun luulevat itseään jumalaksi.Perisynti on määritelty sukupolvesta toiseen siirtyväksi ominaisuudeksi tai sairaudeksi,niin julmaa kuin se onkin.Kukaan ihminen ei voi määritellä ,kuka joutuu helvettiin tai kuka ei.Mutta älä lue kaikkea niin kriittisisti ,vaikka kristillinen tietous aina välillä on ylilaidan menevää.Anekauppa se vasta olikin : köyhät eivät saaneet koskaan syntiään anteeksi ,kun ei ollut rahaa,mutta rikkaat porskuttivat irstaudessaan ja rahalla.